tiistai 18. joulukuuta 2018

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän televisio juhlii Euroopan kaaosta...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän televisio juhlii Euroopan kaaosta

Euroopan viimeaikaiset tapahtumat ovat varmistaneet sen, että Venäjän television propagandakoneistolla on ollut erityisen helpot ajat, kirjoittaa Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.
Venäjä
Venäläinen mies katsoo Putinin puhetta televisiosta elektroniikkakaupassa.
Juri Kochetkov / EPA
MOSKOVAVenäjän valtionhallinnon ohjailemilla televisiokanavilta piirtyy lohduton kuva Euroopan tilasta. Pariisi on liekeissä, Britannia kaaoksessa ja Helsingin kaduilla marssivat natsit.
Mutta eihän faktoja voi kiistää. Britanniassa on hallituskriisi, eikä kukaan tiedä, miten maan EU-erossa käy. Tyytymättömyys Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia kohtaan sen kun kasvaa, ja keltaliiviset mielenosoittajat vaativat muutosta ympäri maata. Ja toki niitä natsi-lippuja itsenäisyyspäivänä Helsingin kaduilla liehui.
Venäjän valtionjohdon ohjailemat televisiokanavat ovat osa Kremlin propagandakoneistoa. Niiden uutisoinnissa kuvastuu halveksunta eurooppalaisia liberaaleja arvoja kuten kansalaisvapauksia ja demokratiaa kohtaan. Ne ovat kirosanoja presidentti Vladimir Putinille, joka pelkää valtansa menettämistä.
Siksi Venäjän televisio yrittää varoittavasti näyttää, mihin vapaus voi johtaa. Sanoma uppoaa hedelmälliseen maaperään. Monet venäläiset muistavat vielä 1990-luvun kaaoksen ajan, jolloin valuutta oli kriisissä ja ruoka loppui kaupoista.
Demokratia-kokeilu tarkoitti kurjuutta ja katkeruutta. Sen päälle tuli vielä nöyryytys, kun länsi pakotti entisen suurvallan polvilleen ja Berliinin muurikin murtui. Liian monet Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneet maat pääsivät livahtamaan länsiliittoihin, EU:hun ja Natoon.
Eipä pääse enää. Venäjän televisio piirtää karua kuvaa kaoottisesta Euroopasta erityisen laajalla pensselillä juuri nyt, sillä Ukraina tempoilee sen otteesta haparoivin askelin kohti länttä.
Kolmisen viikkoa sitten Venäjä tulitti kolmea ukrainalaisalusta Kertšinsalmella ja kaappasi niiden miehistöt. Se näyttää olleen vastaisku pullikoivalle Ukrainalle, joka on jo menettänyt Krimin niemimaan ja osittain myös itäosansa separatistien taisteluissa.
Lokakuussa Ukrainan ortodoksikirkko sai pitkän väännön jälkeen itsenäisen aseman, kun Konstantinopolin patriarkka ilmoitti, että se ei enää pidä Ukrainan kirkkoa Moskovan patriarkaattiin kuuluvaksi. Lauantaina Ukraina ilmoitti, että itsenäinen kirkko perustetaan.
Kyse on isosta asiasta, sillä ortodoksiusko on Venäjää ja Ukrainaa kulttuurisesti vahvasti sitova tekijä. Venäjää edeltäneen Kiovan Venäjän ruhtinas Vladimir Suuri kastettiin Krimin niemimaalla ortodoksiuskoon ja samalla siitä tuli koko valtakunnan uskonto.
Viikko sitten Ukrainan presidentti Petro Porošenko allekirjoitti lain, jolla Ukraina irtisanoo Venäjän kanssa vuonna 1997 solmimansa YYA-sopimuksen. Kyllä, ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
Seuraavaksi Venäjä voi väittää, että sen Ukrainan kanssa solmimat sopimukset ovat mitättömiä, sillä niissä viitataan YYA-sopimuksen pykäliin. Sellaisia sopimuksia on Ukrainan ex-ulkoministerin Leonid Kožaran mukaan kolme tuhatta. Yksi niistä koskee liikennöintiä Kertšinsalmella ja Asovanmerellä.
Venäjän television Eurooppa-uutisointi kertoo faktuaalisesti kuitenkin yhden asian. Lännellä on tällä hetkellä kädet täynnä omia ongelmia. Ukraina saattaa jäädä turhan vähälle huomiolle ja vaille suojaa.
Se jättää tilaa Putinille touhuta entisellä puskurivyöhykkeellään melko vapaasti.
Ukraina valitsee ensi vuonna maalleen sekä presidentin että parlamentin. Se, joka maata seuraavaksi johtaa ei ole Venäjälle avainkysymys. Tärkeintä on se, että Ukraina jää tarpeeksi yksin, jotta se ei pääsisi lähentymään lännen kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti