Soini ja Lavrov tapaavat Moskovassa: Ainakin nämä viisi teemaa ovat esillä
Suomen ja Venäjän välien mainitaan olevan kummassakin maassa hyvät ja vakaat. Silti ulkoministerieiden Timo Soinin ja Sergei Lavrovin keskustelut Moskovassa saattavat olla melko vakavia – on nimittäin monta asiaa, joista Suomella EU-maana on erilainen näkemys kuin Venäjällä.
Kahdenväliset asiat
Perinteisesti on tapana keskustella taloudesta ja yhteisistä hankkeista, ja näin tapahtuu varmasti myös maanantain tapaamisella.
Presidentti Vladimir Putinin mahdollisesta vierailusta Suomeen tänä kesänä keskustellaan varmasti myös.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toteaa todennäköisesti, että kauppa maidemme välillä on hiipunut sanktioista ja vastasanktioista johtuen. Hän mainitsee varmasti Hanhikiven ydinvoimahankkeen todisteena, että kauppaa voi tehdä pakotteista huolimatta.
Timo Soinin rooliksi tulee todeta, että pakotteet johtuvat Krimin valtauksesta ja sodan jatkumisesta Itä-Ukrainassa.
Tapaamisesta on Suomen ulkoministeriön verkkosivuilla kerrottu melko lyhyesti. Venäjän ulkoministeriön sivuilla julkaistiin sen sijaan iso haastattelu, jonka Venäjän kansainvälinen äänitorvi Russia Today teki vierailun alla. Siinä ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova kehuu maidemme välisiä suhteita tasa-arvoisiksi, vakaiksi ja molemmin puolin kannattaviksi.
Baltops ja Anakonda
Kesäkuun kaksi suurta sotaharjoitusta, Baltops 2016 Itämerellä ja Anakonda Puolassa, ovat isona kivenä kengässä Venäjän länsisuhteissa juuri nyt.
Harjoitukset koetaan Venäjällä Naton vihamielisinä provokaatioina ja ulkoministeri Lavrov on monta kertaa sanonut, että Venäjä ryhtyy tilanteen vaatimiin vastatoimiin. Hän ei ole tarkentanut, mitkä vastatoimet voisivat olla. Suomen mahdollinen liittyminen Natoon noussee sekin keskusteluihin.
Turvallisuuspolitiikkaan liittyen ministerit puhuvat myös Barentsin alueesta.
Eu ja Brexit
Venäjän ulkopolitiikan keskeisiä teesejä on se, että Euroopan Unioni on hauras, huonosti toimiva ja hajoamistilassa. Tuleva kansanäänestys Isossa-Britanniassa mahdollisesta eroamisesta EU:sta on siksi varmasti yksi ulkoministereiden puheenaiheista.
Venäjä on hyvin kiinnostunut rakentamaan kahdenvälisiä suhteita eri EU-maihin. Suomi on siitä hyvä esimerkki.
Venäjän ulkopoliittisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttu paljon talousalueesta, joka ulottuisi Lissabonista Vladivostokiin. Tämän päivän kireässä kansainvälisessä tilanteessa ajatus on utopistinen.
Venäjän mielestä EU on joka tapauksessa epäonnistunut niin monella alalla, ettei se tulevaisuudessa pärjää ilman Venäjää.
Tähän keskusteluun tuli lisää pontta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel manistsi samanlaisen mahdollisuuden. Venäjällä tosin jätettiin vähemmälle huomiolle, että Merkel näkee sellaisen mahdollisena vasta kun Minskin sopimus on toteutunut ja Ukraina taas hallitsee maansa itärajaa.
Sodat
Kesän alla kiihtynyt sota Itä-Ukrainassa ja Minskin sopimuksen täydellinen alennustila on tärkeä aihe, josta Venäjällä ja Suomella on erilaiset näkökannat. Venäjä antaa ymmärtää, että sillä ei ole roolia sodassa kun Suomessa arvioidaan, että Venäjä on hyvinkin aktiivinen osapuoli.
EU:n ja siksi myös Suomen mielestä Venäjän kuuluu vetää kaikki sotilaansa ja aseensa pois Itä-Ukrainasta.
Syyrian tilanne on sekin aihe, josta ei voi välttyä niin kauan, kun sota ja siviilien hirvittävät kärsimykset jatkuvat. Vaikka Venäjä keväällä ilmoitti armeijansa jättävän Syyrian, näin ei ole tapahtunut.
Kansalaisjärjestöt
Ulkoministeri Timo Soini jää Moskovaan vielä tavattuaan virkaveljensä. Korkean tason tapaamisen jälkeen Soini tapaa nimittäin kansalaisjärjestöjen edustajia.
Hän ei ole kertonut, mitkä järjestöt ovat kyseessä, mutta Ylen saamien tietojen mukaan Soini tapaa ainakin tunnettujen ihmisoikeusjärjestöjen edustajia.
On oletettavaa, että ministeri Lavrovia kiinnostaa, ketä Soini tapaa. Voi olla, ettei hän kokeneena diplomaattina kysy tästä, vaan odottaa, että Soini itse kertoo asiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti