Paperikartalla navigointi onnistuu yhä harvemmalta veneilijältä...
Totta - veneilyyn olennaisesti liittyvä navigointitaito on tärkeä asia.
Asiaan hiukan liittyvänä todettakoon, että haltuumme joutui yli kymmenen vuotta sitten ns projektivene, josta oli tarkoitus tehdä "perinteinen putputtaja", jolla olisimme liikkuneet lähivesillä saariin välillä poiketen.
Edellisen projektivenehankinnan vuoksi ilmottauduimme ja osallistuimme silloisen Kemin työväenopiston veneilykurssille, jossa esitteen mukaan tavoitteena oli käydä läpi perusasioita.
Kurssin alkuvaiheessa kurssin vetäjän ohjeistamana tilattiin asiallinen kurssiaineisto-/välineistö. Kurssi eteni ja harjoituksia tehtiin pienissä ryhmissä.
Ainakin yksi asia kurssilta painui selkäytimeen: Veneessä täytyy olla valo/valot, joista on tarkat määräykset. Meillä oli siihen aikaan lasikuituinen soutuvene. Irrottelimme valoasiaan liittyvänä, että hankimme ainakin kunnon taskulampun, joka on aina mukana.
Tosin emme silloin emmekä myöhemminkään ole olleet veneellä pimeällä liikkeellä.
Projketiveneemme on edelleen projektivene. Miksi? Siksi, että intouduimme rakentamaan merihenkisen torpan = ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan mökin ja pienen varastorakennuksen Kemin edustalla olevan Selkäsaaren pohjoispäätyyn.
Sinne liikkumiseen on hankkimamme pulpettiveve omiaan.
Em. kurssin jälkeen hiukan ihmettelimme, miksi kurssilla ei käytetty paikallisia merikortteja/-karttoja vaan kurssimateriaalin yleisaineistoja. Mikäli oikein aistimme pääosa kurssilaisista oli asettanut tavoitteeksi liikkua ainoastaan lähivesillä - näköetäisyydellä.
Tuo vähän käytetty kurssimateriaali/-aineisto on kirjahyllyni ylälokerikossa. Muistaakseni hankintahinta oli ihan merkittävä. Meidän tapauksessa se ei ollut hintansa väärti...
Paperikartalla navigointi onnistuu yhä harvemmalta veneilijältä
Veneisiin viime vuosina tulvinut uusi tekniikka on rapauttanut perinteisiä merimiestaitoja. Moni veneilijä hätääntyy, jos veneen sähköiset laitteet lakkaavat toimimasta.
Sekä sisävesiltä että mereltä löytyy veneilijöitä, jotka eivät ole kunnolla opetelleet lukemaan merikarttaa, tai heillä ei ehkä ole sitä veneessä lainkaan.Kuva: Anna Wikman / Yle
Merivartija Kimmo Oikaraisen ohjaama partiovene lähtee valvomaan vesiliikennettä Porvoon uudelta kelluvalta merivartioasemalta.
Porvoon Hamarin kylästä liikkeelle lähteneet Stig ja Carola Öhman ovat matkalla venekerhonsa saareen Pellinkiin, kun merivartija Patrik Neem näyttää pysähtymismerkkiä. Ylimerivartija Henri Henttinen tarkistaa veneen ja kipparin kunnon. Veneestä löytyvät pelastusliivit ja huollettu sammutin. Myös alkometri näyttää nollaa.
Pelastusliivit löytyvät monesti muualta veneestä esimerkiksi lukitusta laatikosta, eivätkä veneilijöiden päältä. Vielä useammalta veneilijältä on jäänyt sammuttimen vuosihuolto tekemättä tai se puuttuu kokonaan.
Mökille pienellä avoveneellä matkaavalta porvoolaismieheltä sammutinta ei veneestä kuumeisesta etsinnästä huolimatta löydy. Siitä rapsahtaa 70 euron rikesakko.
Sähköiset merikartat syrjäyttäneet paperiset
Nykyään vesiliikennettä valvovia viranomaisia huolestuttaa veneilijöiden perinteisten merimiestaitojen katoaminen. Esimerkiksi helppokäyttöiset sähköiset karttanäytöt ja navigointilaitteet ovat yleistyneet veneissä vauhdilla.
– Ehkä tämä uusi digisukupolvi on sitten sellaista, joka helposti lähtee tällaisiin oikoteihin. Uutta teknologiaa on helposti saatavilla jopa kännykkään, ja sitä on helppo käyttää, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma sanoo.
– Perinteinen navigointitaito merikartalla ja ympäristöä tarkkailemalla on päässyt unohtumaan ja luottamus näihin apuvälineisiin on kova. Nehän tuovat turvallisuutta, jos niitä osataan käyttää oikein, mutta sitten kun sähköt katoavat tai tulee muuten ongelmia, niin ei enää osatakaan liikkua merellä.
Siikaluoma toivoo, että ihmiset opettelisivat veneilemään myös perinteisin menetelmin ja aina silloin tällöin harjoittelisivat veneilyä ilman sähköisiä apuvälineitä.
Merivartiosto pysäytti porvoolaiset Carola ja Stig Öhmanin rutiinitarkastusta varten. Kaikki oli kunnossa ja pariskunta pääsi jatkamaan matkaansa venekerhonsa saareen Pellinkiin. Kuva: Yle
Nopea vene ja puutteelliset taidot vaarallinen yhdistelmä
Veneestä putoaminen ilman pelastusliiviä on edellen huviveneilijöiden yleisin vaaratilanne. Myös huono sää luo uhkaavia tilanteita, etenkin jos se pääsee yllättämään veneilijän.
Puutteelliset merimiestaidot korostuvat, kun veneiden nopeudet kasvavat.
– Yhteentörmäykset, karilleajot ja pohjakosketukset aiheuttavat varmasti ne vaarallisimmat tilanteet, Porvoon ja Helsingin merivartioasemien päällikkö Lars Blomqvist sanoo.
Oman ja muiden vesilläliikkujien turvallisuuden vaarantavat ruorijuopot, joiden määrä on pysynyt samalla tasolla jo pitkään.
– Sehän on se meidän vanha tarina, että jos lepuuttajat ovat jääneet ulos, niin silloin tiedetään, että asioita ei ole ennen lähtöä tarkastettu kunnolla, ja on syytä jotain epäillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti