Hanke hakee Kaidille valmiita vastauksia päätöksentekoon...

On tärkeä asia, että mm. Kemin Digipolis on täysillä Kaidi-hankkeen selvitystyössä mukana.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Hanke hakee Kaidille valmiita vastauksia päätöksentekoon

LAPIN UUTISET28.6.  16.43PENTTI VUOSAARI

Projektipäällikkö Pekka Tuovisen mukaan biojalostamon edellytykset ja tarpeet kartoitetaan kokonaisvaltaisesti.

 

Matti Nikkilä

Kiinalainen bioenergiatoimija Kaidi päättää tämän vuoden aikana, rakentaako se Kemin biojalostamon. Digipolis aikoo tehdä päätöksestä mahdollisimman helpon, sillä se on perustanut hankkeen jossa se pyrkii vastaamaan Kaidin kysymyksiin.

– Pyrimme saamaan vastaukset laitoksen rakentamispääkseen vaikuttaviin kysymyksiin tämän vuoden aikana. Hanke jatkuu toukokuuhun asti, ja siihen asti pyrimme hakemaan vastauksia erityiskysymyksiin, kertoo Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Laitoksen pitäisi toimia kaavailujen mukaan jo vuonna 2019, joten investointipäätöksen jälkeen ei jää tilaa aikailulle.

– Hankkeen vaatima työvoiman koulutus pitää saada käyntiin heti.

Biojalostamon alueellinen ekosysteemi -esiselvityksessä on seitsemän eri kokonaisuutta. Niissä kartoitetaan teknologia- ja teollisuuspalveluyrityksiä, infrastruktuuria, logistiikkaa, työvoiman koulutustarpeita, tutkimus- ja kehitystyötä, investointivaiheen erityiskysymyksiä ja aluetaloudellisia vaikutuksia.

Aluetaloudellisia vaikutuksia ryhdytään kartoittamaan syksyllä. Ensin saatetaan loppuun Kemijärven biojalostamolle samanlainen tutkimus aluetaloudellisista vaikutuksista.

Vaikka selvitys biojalostamon vaikutuksista alueen talouteen on vasta edessä, Heikka arvioi jo nyt, että hankkeen välillinen työllistävä vaikutus voi olla jopa 1 000 ihmistä.

Hanke tutkii nimensä mukaisesti ekosysteemiä, toiminnallista kokonaisuutta. Esiselvitysprojektissa ydinasioita ovat pienten yritysten aktivoiminen ja puun kuljettamisen helpottaminen.

– Puu pitäisi saada metsästä sillä tavalla, että jokainen osa kuljetusketjussa pärjää, mutta myös niin että raaka-aine on ostajalle sopivan hintaista, Heikka toteaa.

Energiapuun korjaaminen on nykyisellään vielä kallista. Siihen tarvittavaa teknologiaa pitää vielä kehittää, ja tämä on yksi laiteteollisuuden tehtävistä.

Toisaalta moni puutavaraa kuljettava yritys toimii nykyään kannattavuuden rajamailla. Kun metsästä ryhdytään korjaamaan myös energiapuuta, kuljetusvälineiden käyttöaste voi nousta.

– Uskon, että iso osa tarvittavasta energiapuusta pystytään korjaamaan nykyisiltä hakkuutyömailta, sanoo projektipäällikkö Pekka Tuovinen. Myös uusia yritysmahdollisuuksia voi löytyä. Esimerkiksi kerätty puu pitää saada jalostamon käyttöön ilmakuivana. 
Tuovisen lisäksi hankkeessa työskentelevät Kari Poikela, Teemu Saralampi, Leena Enbuske ja Tytti Ahoranta. Tuovinen keskittyy puun hyödyntämiseen, mutta kaikilla on omat vastuunsa. Kari Poikela esimerkiksi tutkii yrityksiä, jotka voivat osallistua hankkeeseen. Kaikkia ei ehditä kohtaamaan kasvotusten.

– Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on ainakin 600 koneyrittäjää ja noin 500 teollisuuspalveluyritystä. Vaikka kaikkia ei ehditä tapaamaan, meihin kannattaa olla yhteydessä.

Hanke tehdään yhteistyössä Kaidi Finlandin, Kemin kaupungin ja Kemin sataman kanssa. Sen päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, ja yhteistyökumppanina Lapin ammattikorkeakoulu sekä ammattiopisto Lappia.

Kaidi päättää tämän vuoden aikana, rakentaako se Kemin biojalostamon.

Digipolis aikoo tehdä päätöksestä mahdollisimman helpon.

Projektipäällikkö Kemijärveltä

Digipoliksen hankkeen projektipäällikkönä toimii Pekka Tuovinen, joka oli viimeksi perustamassa Kemijärvelle Lappi Timber Oy:n sahaa.

Keitele Forest -konserni osti helmikuussa pienosakkailta eli Tuoviselta ja hänen veljeltään heidän yhdeksän prosentin osakekantansa yhtiöstä. Samassa yhteydessä Pekka Tuovinen siirtyi pois yhtiön palveluksesta ja Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio otti toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseen.

Tuovinen on pitkän linjan sahuri, jonka perhe perusti 1980 Lappipaneli Oy:n Pohjois-Kuusamon Airisniemelle.

Projektipäällikön tehtävästä löytyy uutta haastetta, sillä aikaisempi sahapuun hyödyntäjä alkaa työskennellä energiapuun mahdollisuuksien parissa.

Jotain tuttuakin tehtävästä voi löytyä, sillä viime kädessä sahatkin voivat hyötyä energiapuun keräämisestä. Lapissa on 60 000 metsänomistajaa, joilla on intressi kehittää metsäänsä.

– Metsissä on paljon energiapuuta ja harvennusrästiä. Harventamisen myötä metsän kasvu paranee ja arvokasta sahapuuta syntyy paremmin, Tuovinen sanoo.