Tänään aamulla menomatkalla otimme bensaa pariin kanisteriin keskustan huoltoasemalta ja ajelimme Kemin Hahtisaareen. Totesimme, että oli lähes tyven ja erittäin sumuinen merisää. Ajelimme hissunkissun eteenpäin. Näkyvyyttä oli rapiat sata metriä. Onneksi väylällä ei ollut liikennettä. Rantauduimme Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja nousimme rinnettä ylös mökille..
Aikaisemmassa tekstissä totesin, että pilkit ovat ilmeisesti Selkäsaaren mökin varastossa, jonne ne viime syksynä jätin mahdollista talvipilkkimistä varten. Em. talvipilkkiminen jäi toteutumatta...
Eihän ne pilkit siellä olleetkaan. Olen näemmä varastoinut, pannut talteen niin huolella, että niitä ei ole toistaiseksi löytynyt.
Ilma selkiintyi hetkessä ja lähdimme onkipaikalle Selkäsaaren pohjoispäätyyn Kojukallion ohi kulkevalta väylältä Ajokseen päin haarautuvan väylän läheisyyteen.
Ankkuri veteen ja kolme jigionkea pyytämään. Oli aika hiljaista. Vaihdoimme paikkaa ja kohta kalakaverini sai "aina toivotun ensimmäisen kalan" > ison särjen - hyvä juttu! Pää pois, maha auki, sisälmykset pois ja suomustus. Leikkaus kohtisuoraan selkärankaa vasten noin 5 mm levyisiksi siivuiksi puolet kalasta. Vielä em. siivut selkärangan kohdalta poikki ja näin oli isojen ahventen "eväät" käytössä...
Siivunpuolikas jigikoukkuun ja eipä mennyt pitkää aikaa kun ensimmäinen ahven oli veneessä.
Saimme muutaman ihan hyvänkokoisen syöntiahvenen. Päätimme kuitenkin lähteä rantaan, koska mereltä nousi kylmää hyhmää, sumua.
Arvelen, että kutsun kohta Prima-Raudasta ohjausvaijerin vaihtajan Hahtisaareen tarkistamaan/korjaamaan asian...
Asiaan liittyvänä lähden kohtapuoli ostamaan yhden uuden pilkin. Olen varma, että kohtapuolin vanhat pilkit löytyvät jostakin - näin se menee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti