Perästä kuuluu, sanoi torventekijä, kilpailukykysopimus merkinnee Suomen taloudellisen tilanteen kohentumista tulevaisuudessa. Työttömyyden nujertaminen on yksi olennaisimmista osatekijöistä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kuukausien työ sai päätöksen: kilpailukykysopimus allekirjoitettiin Kesärannassa
Yli vuoden hierottu ratkaisu sai virallisen sinettinsä, vaikka ainakin kaksi toimialaa vielä neuvottelee mukaantulosta.
TYÖMARKKINAOSAPUOLET allekirjoittivat historiallisen kilpailukykysopimuksen (kiky) Kesärannassa tiistaina illansuussa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kiitti osapuolia saavutuksesta.
”Uskon, että tällä tulee olemaan iso merkitys työllisyystavoitteen saavuttamisessa”, Sipilä sanoi allekirjoituksen jälkeen.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi 110 000 uutta työpaikkaa kuluvan vaalikauden aikana.
VIIME vuoden toukokuussa aloitettu, alun perin yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkenut sopimus sai virallisen sinettinsä, vaikka ainakin kaksi toimialaa vielä neuvottelee siihen osallistumisesta. Asiasta neuvotellaan vielä muun muassa rahoitus- ja apteekkialalla.
Sipilä antoi näille neuvottelijoille kaksi kuukautta aikaa tulla mukaan. Samassa määräajassa myös muut sopimuksen ulkopuolella vielä olevat toimialat voisivat liittyä siihen.
”Aikaa on hallituksen elokuun budjettiriiheen asti”, Sipilä sanoi.
Kiky-sopimuksen kattavuus on Sipilän mukaan nyt 86,52 prosenttia.
Jos rahoitus- ja apteekkialat tulevat mukaan, kilpailukykysopimukseen tulee mukaan ehkä 90 prosenttia palkansaajista. Siinä tapauksessa hallitus on luvannut alentaa ensi vuonna verotusta 515 miljoonalla eurolla.
Jos kattavuus jää 85 prosenttiin, verotusta alennetaan 415 miljoonalla eurolla.
KIKY-SOPIMUS on poikkeuksellinen, sillä koskaan aiemmin palkansaajien työehtoja ei ole heikennetty neuvottelemalla tässä mittakaavassa. Tiettävästi vastaavaa ei ole tehty muissa Länsi-Euroopan maissakaan.
Sopimus muun muassa siirtää joitain maksuja työnantajilta työntekijöille ja pidentää vuosittaista työaikaa 24 tunnilla. Työehtosopimusten voimassaoloaikaa pidennetään vuodella ilman palkankorotuksia. Tavoitteena on saada aikaan uusia työpaikkoja.
SAK:N tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi allekirjoituksen jälkeen, että syytä hymyyn ei ole.
”Sopimus on työntekijöille todella raskas”, hän sanoi.
Elorannan mukaan SAK:n liitoilla ei ole suurta luottamusta hallitukseen eikä työnantajiin.
”Toivomme, että hallitus panostaa lisää työllisyyden hoitoon eikä tee enää uusia yllätyksiä.”
Eloranta sanoi odottavansa, että hallitus ei tee lisäleikkauksia työttömyysturvaan eikä puutu paikallisen sopimisen pelisääntöihin.
HALLITUSPUOLUE kokoomus on ollut pettynyt siihen, että paikallinen sopiminen jäi edelleen työehtosopimuksilla säädettäväksi. Puolueen tuore puheenjohtaja, sisäministeri Petteri Orpo sanoi, että asiassa ei pidä nyt hötkyillä.
”Nyt on saatu aikaiseksi laajasti kunnioitettu sopimus. Katsotaan myöhemmin miten polku tästä eteenpäin kulkee”, hän sanoi.
Hallituksen budjettiriiheen valmistellaan kuitenkin uusia avauksia työllisyyden parantamiseksi.
Pääministeri Sipilä korosti, että valtaosassa eri liittojen tekemistä kiky-sopimuksen mukaisista ratkaisuista esimerkiksi työajan pidentämisestä on päätetty sopia paikallisesti.
”Katsotaan miten paikallinen sopiminen etenee, kun uusia tes-kierroksia tulee”, Sipilä sanoi.
KIKY-SOPIMUKSEN allekirjoittivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Valtion työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Juha Sarkio ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kirkkoneuvos Vuokko Piekkala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti