Kasvokkain: Mölkky syntyi hukkalaudasta – nimi lapsen takapuolesta
Jouko Pylväs oli mukana keksimässä suosittua Mölkky-peliä. Kun pelistä alkoi tulla plagiaatteja, keksijät tajusivat tehneensä menestystuotteen.
Mitä saa, kun yhdistää sängynpohjien valmistuksesta ylijääneet laudat ja sorvausjätteestä syntyneet pyöreät puupalikat? Tätä pohti vajaan kymmenen hengen ryhmä Tuoterenkaan työntekijöitä 80-luvun lopulla. Yritys keräsi teollisuuden ylijäämämateriaalia tarkoituksena keksiä niistä uusi tuotteita ja työllistää samalla vaikeasti työllistyviä. Näin syntyi yksi aikamme suosituimmista pihapeleistä: Mölkky.
Yksi Mölkyn keksijöistä on Tuoterenkaan, nykyisen Lahden Työn Paikan, entinen toimitusjohtaja Jouko Pylväs. Nyt jo eläköitynyt Pylväs ei halua ottaa kunniaa pelin keksimisestä kokonaan itselleen.
– Moni kysyy, että olenko keksinyt Mölkyn. Silloin sanon, että en. Eihän joulupukkikaan tee kaikkia lahjoja itse. Olin vetämässä porukkaa.
Sana levisi festareilla ja liiketapaamisissa
Mölkyn keksimisen aikaan ryhmä ideoi hukkapaloista useita erilaisia tuotteita.
– Mölkky ei ollut meidän mielestämme ollenkaan se paras. Teimme samalla esimerkiksi kaljapullon kylmentimiä, joiden kuvittelimme käyvän hyvin kaupaksi.
Toisin kuitenkin kävi, ja Mölkyn suosio alkoi 90-luvun puolella hitaasti kasvaa. Aluksi pelejä myytiin Pylvään mukaan vain muutama. Kun Lahden kauppakamarin silloinen teollisuusasiamies alkoi viedä pelejä liikelahjoiksi, sana levisi. Sitten peli päätyi kansanmusiikkiyhtye Pulskan mukana Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille, jossa Mölkkyä pelattiin läpi yön.
– Siellä ihmiset kuulemma innostuivat ja kyselivät, että mistä näitä saa. Kaikki olivat sen jälkeen kauhean innostuneita.
Suosio toi plagiaatit
Lopulta myös kaupat kiinnostuivat pelistä. Pylväs muistelee, kuinka kiersi vielä sekin jälkeen erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea markkinoimassa peliä. Kerran hänen onnistui myydä yön aikana lavallinen Mölkkyjä Jukolan viestissä Vesivehmaan lentokentällä.
– Ensin ajatuksena oli tehdä peliä pienissä erissä ja myydä ne eteenpäin. Markkinat eivät kuitenkaan toimi sillä tavalla.
Mölkyn menekki yltyi 90-luvun loppua kohti ja pelistä alkoi ilmestyä plagiaatteja. Silloin pelin keksijät tajusivat tehneensä hitin. Mölkky-nimelle haettiin tavaramerkki, jonka avulla pyrittiin pitämään kilpailijat loitolla. 2000-luvulla Mölkyn myynti kasvoi entisestään.
"Taito ja tuuri sopivasti balanssissa"
Nykyään Mölkky on yksi ostetuimmista kesälomapeleistä. Heittopeli on päätynyt myös kansainväliseen levitykseen, ja kaukaisin Mölkkyliitto löytynee Japanista.
Pylväs uskoo Mölkyn suosion perustuvan pitkälti pelin helppouteen ja siihen, että kaikki voivat osallistua. Taito ja tuuri ovat hänen mukaansa pelissä sopivasti balanssissa.
Vaikka Pylväs pelaa Mölkkyä nykyisin vain harvoin, on hän keksintöön edelleen tyytyväinen.
– En lähtisi muuttamaan pelissä mitään. Se on ulkonäöltäänkin hirveän tyylikäs.
Mölkkyä ei ole enää pitkään aikaan valmistettu hukkapaloista. Palikat tehdään suomalaisesta koivusta ja laatikko niin ikään suomalaisesta havupuusta. Pylväs muistuttaa, että käytössä palvellut peli on myös helppo hävittää. Ei muuta kun heittää takkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti