Kyllä Suomessa nyt vihertää, niin luonnossa kuin kuin poliittisella foorumilla. Mitä jatkossa?
Näyttää siltä, että jatkossa on kolme "suurpuoluetta", kolme "keskisarjan puoluetta" ja kolme "sirpalepuoluetta".
Vihreiden kannatus on nyt 13,6 prosenttia, uusi ennätys
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus on nyt alimmillaan viime eduskuntavaalien jälkeen.
KOTIMAA 23.6.2016 4:00 Päivitetty: 23.6.2016 7:20Sebastian Koskinen
Fakta
Näin tutkittiin
Tutkimusta varten haastateltiin 2 428:a ihmistä 16.5.–16.6.2016.
Tutkimus edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä ilman Ahvenanmaata.
Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.
TNS Gallup toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
VIHREIDEN kannatuksen kasvu otti pienen mutta merkittävän loikan, kun oppositiopuolueen kannatus nousi 13,6 prosenttiin toukokuun HS-gallupin 11,4 prosentista. Puolueen kannatus on liikkunut 10–11 prosentin tuntumassa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Nykyisiin lukemiin vihreät ei ole päässyt koskaan aikaisemmin.
Hallituspuolue kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatusluvut sen sijaan laskivat. Kokoomusta kannattaa tällä hetkellä 17 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä viime mittaustulosta vähemmän. Tulos on puolueen heikoin eduskuntavaalien jälkeen.
Madonlukuja jo useamman kuukauden lukeneita perussuomalaisia äänestäisi enää vain 9,1 prosenttia äänestäjistä, kun osuus oli eduskuntavaalien alla 19,2 prosenttia. Jytky on sen jälkeen hiipunut ja laskenut tasaisesti, mutta näin alhaista kannatusta puolueella ei ole ollut sitten kevään 2010.
Suurin kannatus on keskustalla (20,9), jota seuraa Sdp 20,6 prosentilla, 1,4 prosenttiyksikön laskullaan.
KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN toiminnanjohtaja Mikko Majanderin mukaan muutokset ovat pitkälti selitettävissä normaaleilla hallitus-oppositiotrendeillä.
”Selitys on ehkä hieman tylsä, mutta kyllä se on niin, että vaikeina aikoina oppositiossa lihoo ja hallituksessa laihtuu.”
Kokoomuksen nykytilannetta Majander pitää vakaana.
Artikkeliin liittyvät
Pääkirjoitus: Puoluejohtajien vaihdokset eivät näkyneet mittauksessa 7:09
”Kokoomus menetti johtavan puolueen aseman Jyrki Kataisen kauden jälkeen. Nykytilanne osoittaa enemmänkin puolueen asemoitumista uuteen rooliin. Puolueen tavoite oli kärkipuolueena aivan erilainen. On jännää nähdä, kykeneekö kokoomus saamaan vanhan asemansa takaisin Petteri Orpon kaudella vai jääkö se pitkäksi aikaa nykyiselle tasolle.”
Perussuomalaisten kannatus romahti viime kesänä, jolloin puolue siirtyi oppositiosta hallitukseen. Sen jälkeen puolueen kannatus on laskenut jatkuvasti.
”Perussuomalaisten asema on radikaalisti erilaisempi nyt kuin koskaan sen historian aikana. Mielestäni puolue on aika kunnioitettavalla tavalla halunnut todistaa olevansa luotettava, vakaa ja valtiota hoitamaan kykenevä puolue. He eivät yritäkään istua kahdella tuolilla.”
MIELENKIINTOISIN muutos puolueiden kannatusluvuissa liittyy Majanderin mielestä kuitenkin vihreisiin, joiden kannatus on nyt ennätysluvuissa. Majanderin mukaan vihreät on löytänyt oppositiosta lokeron, ”joka ylittää vasemmisto-oikeiston juoksuhauta-asetelman.”
Majander uskoo, että vihreät keräävät kannatusta niin hallituspolitiikkaan pettyneiltä porvareilta kuin myös vasemmiston perinteisiltä kannattajilta.
”Yleisesti ottaen vihreiden asemoituminen on ollut melko punavihreää oppositiokauden ajan.”
Toinen selittävä tekijä puolueen kasvaneelle kannatukselle saattaa löytyä pääkaupunkiseudulta, ennen kaikkea Helsingistä, jossa koulutuspolitiikka ja koulutukseen tehdyt leikkaukset ovat olleet vahvasti esillä.
”Vihreät ovat näyttäneet mahdollisuuden murtaa kokoomuksen aseman Helsingin paikallispolitiikassa. Riippumatta siitä, miten tosiasiat ovat, vihreät näyttäytyvät monille ’edistyksellisyyden lipunkantajina’, joilla ei ole samanlaista historian laahusta kuin perinteisillä työväenpuolueilla.”
Aiheet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti