Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Ulkopuolisten maiden osallistumisen rajausta juuri Suomeen ja Ruotsiin ymmärretään HS.n tietojen mukaan sekä Natossa että EU:ssa. ”Taustalla ovat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”, muotoili eräs asiantuntija.
... sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit - hmmmmm - erittäin hyvin ja osuvasti sanottu/kirjoitettu. Itämeren alueella mahdollisessa kriisitilanteessa Suomella ja Ruotsilla on on kiistaton erityisasema.
Sen osalta ei tarvitse olla sotilaspoliittinen asiantuntija, se selviää kristallinkirkkaasti koulukarttaa katsomalla...
Ulkopuolisten maiden osallistumisen rajausta juuri Suomeen ja Ruotsiin ymmärretään HS.n tietojen mukaan sekä Natossa että EU:ssa. ”Taustalla ovat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”, muotoili eräs asiantuntija.
... sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit - hmmmmm - erittäin hyvin ja osuvasti sanottu/kirjoitettu. Itämeren alueella mahdollisessa kriisitilanteessa Suomella ja Ruotsilla on on kiistaton erityisasema.
Sen osalta ei tarvitse olla sotilaspoliittinen asiantuntija, se selviää kristallinkirkkaasti koulukarttaa katsomalla...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tunattuna:
Nato-maat pohtivat tuen antamista myös Suomelle ja Ruotsille
Suomi ja Ruotsi osallistuvat Naton huippukokouksessa Naton ja EU:n yhteistyön arviointiin. Taustalla ovat ”sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”.
RIO GANDARA / HS
SUOMI ja Ruotsi osallistuvat Naton huippukokouksessa Euroopan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön arviointiin.
Samaan aikaan Nato-maiden kesken on virinnyt keskustelu tuen antamisesta mahdollisessa Itämeren kriisitilanteessa myös Suomelle ja Ruotsille, vaikka ne eivät ole Naton jäsenmaita.
Huippukokous järjestetään Varsovassa 8.–9. heinäkuuta.
HS:N tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö on kutsuttu huippukokouksen osaan, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä Naton ja EU:n yhteistyötä kriiseissä. Suomi osallistuu jo vakiintuneen tavan mukaan myös Afganistanin kriisinhallintaoperaation arviointiin.
Presidentin kansliasta vahvistetaan, että Niinistö osallistuu kokouksessa valtionpäämiesten tapaamiseen. Niinistön ja Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin lisäksi Naton ulkopuolisena edustajana on paikalla EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini.
ULKOPUOLISTEN maiden osallistumisen rajausta juuri Suomeen ja Ruotsiin ymmärretään HS.n tietojen mukaan sekä Natossa että EU:ssa.
”Taustalla ovat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”, muotoili eräs asiantuntija.
Muilla Naton ulkopuolisilla EU-mailla, kuten Irlannilla tai Itävallalla, ei ole samanlaisia turvallisuustarpeita.
EU:n yhteensä 28 jäsenmaasta vain kuusi ei kuulu Natoon.
Arviota Naton ja EU:n yhteistyöstä on jo pohjustettu Naton ulkoministerikokouksessa. Valmistelua jatketaan puolustusministerikokouksessa ensi viikolla. Naton ja EU:n yhteinen julistus on määrä julkistaa EU:n juhannuksena järjestettävän huippukokouksen jälkeen.
Euroopan yhdentymisen kulmakivinä olevien järjestöjen yhteistyö on kompastellut ja kompastelee edelleen Nato-maa Turkin ja EU-maa Kyproksen keskinäisiin kiistoihin. Nyt informaatiosota, kyberuhat ja terrorismi tarjoavat kuitenkin yhteistyölle uusia mahdollisuuksia.
KESKUSTELUT Suomen ja Ruotsin asemasta mahdollisessa kriisitilanteessa ovat tiivistyneet kevään kuluessa.
Keskustelujen tausta-ajatuksena on, ettei Natolla voi edelleenkään olla velvollisuutta puolustaa liittoon kuulumattomia maita, mutta kriisitilanteessa Suomelta ja Ruotsilta ei voi myöskään odottaa tukea ilman jonkinlaista vastavuoroisuutta.
Naton sotilaskomentajan tehtävistä keväällä väistynyt kenraali Philip Breedlove sanoi läksiäistensä aikoihin eri lähteiden mukaan, että Naton komentajana hän viittaa Ruotsin ja Suomen osalta liittouman perussopimuksen viidenteen artiklaan yhteispuolustuksesta mutta yhdysvaltalaisena kenraalina hän ei näe erillisiä esteitä maiden auttamiselle.
Nato-lähteiden mukaan tuki Suomelle ja Ruotsille oli selvästi esillä maaliskuussa järjestetyssä vuosittaisessa CMX-harjoituksessa, jossa testataan Naton poliittista päätöksentekoa ja komentoketjua kriisitilanteessa.
ENÄÄ hyvin harvat Nato-maat kyseenalaistavat Ruotsin ja Suomen keskeisen aseman Itämeren puolustamisessa, kertovat HS:n lähteet.
Suomessa Nato-yhteistyön puitteet täydentyvät ensi viikolla, kun julki tulee hallituksen uusi turvallisuuspoliittinen selonteko.
Eri arvioiden mukaan selonteko tukee yhteistyön tiivistämistä muttei sisällä varsinaisia uutuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti