Kemijärven biosellutehtaan yva nähtäville elokuussa...

Alla olevan artikkelin taustamateriaalissa todetaan:

Tehdas käynnistyisi suunnitelmien mukaan vuonna 2020.

Biomateriaaleja tuotettaisiin vuodessa 400 000 tonnia: havu- ja liukosellua, mikrokiteistä sellua, kaasua ja maanparannusaineita.

Tehtaan materiaalista suuri osa tulisi vieressä sijaitsevan Keiteleen sahan ja puutuotetehtaan sivuvirroista, esimerkiksi kuitupuusta ja hakkeesta.

Mikäli Kemijärven biosellutehdas nousee aikanaan jalalle, se ei kilpaile Kemin Ajokseen suunnitellun Kaidi-hankkeen kanssa raaka-ainehankinnassa eikä tuotevalikoimalla. 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemijärven biosellutehtaan yva nähtäville elokuussa

LAPIN UUTISET7.6.  19.01PEKKA AHO

Kemijärven tehdasalueelle rakennetaan raakapuuterminaalia. Sen maanrakennustyöt päättyvät syksyllä.

 

Riku Lavia

Kemijärven bioselluhankkeen ympäristövaikutusten arviointi (yva) on alkanut. Yva-ohjelma tulee julkisesti nähtäville elokuun alussa, kertoo hanketta ajavan Boreal Bioref -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala. Ensimmäinen kokous konsulttiyhtiön kanssa on pidetty. Myös ensimmäisestä viranomaisten kanssa pidettävästä kokouksesta on sovittu.

Yva pääsi käynnistymään kuukauden myöhässä. Nivalan mukaan tämä ei viivästytä tehdashanketta.

Yva:n laati Sweco Industry Oy, joka teki myös Äänekoskelle parasta aikaa rakennettavan biotuotetehtaan yva-ohjelman.

Nivala ei kerro, kuinka paljon yva:n tekeminen maksaa. Hänen mukaansa hinta ei ollut määräävin tekijä, kun yva-ohjelman toteuttajaa valittiin. Kilpailutuksessa katsottiin myös, millaisia töitä ja millä aikataululla tarjouksen jättäneet yritykset olivat aiemmin tehneet.

Swecon tarjousta Nivala luonnehtii hinnaltaan kilpailukykyiseksi ja suostuu paljastamaan, että yva-ohjelmaa “ei saa vielä kymmenillä tuhansilla euroilla”.

– Ne ovat vaativia prosesseja. On kyse isosta teollisuusinvestoinnista.

Lupien hakeminen alkaa vuodenvaihteessa, kun yva-ohjelma on edennyt niin pitkälle, että perusteet lupahakemuksille ovat selvillä, sanoo Nivala. Tavoitteena on jättää vesi- ja ympäristölupahakemukset viranomaisille ensi kesän loppuun mennessä.

– Se on suhteellisen jämäkkä aikataulu, mutta ei niin kireä kuin esimerkiksi Äänekoskella oli. Se meni alle vuodessa läpi.

Kemijärvellä rakentamisen pitäisi alkaa vuoden 2018 alussa.

Suunnitteluun ja lupahakemuksiin kuluu arviolta noin kolme miljoonaa euroa. Nivala ei kerro, miten paljon rahaa on toistaiseksi saatu kerättyä.

– Rahoitus on sillä tavalla kasassa, että tiedämme miten se pitää koota. Tällaisen hankkeen rahoittaminen on todella työlästä. Puhutaan isoista rahoista.

Koko hankkeen hinta on arviolta 780 miljoonaa euroa. Rahoituksen on määrä olla kunnossa viimeistään ensi vuoden lopussa.

Biosellutehdasta suunnitellaan rakennettavaksi Keitele Groupin liimapuutehtaan viereen. Alueelle rakennetaan parasta aikaa raakapuuterminaalia. Biosellutehdas nousisi terminaalin ympärille L-kirjaimen muotoisena rakennusryhmänä.

Muoto saattaa vielä muuttua, sillä puutavaraterminaalin osaksi suunniteltua malmiterminaalia ei rakenneta.

Biosellutehdas sijaitsisi Kemijärven kaupungin mailla. Kaupungilla on alueella noin 170 hehtaaria teollisuuskäyttöön hankittuja maita. Kaavan sisällä on Nivalan mukaan pieni pala, joka ei ole kaupungin hallussa.

Prosessien ja rakennusten sijoittelu ratkaisee, paljonko biosellutehdas tarvitsee tilaa.

– Optimaalinen rakenne vaatisi kaikkiaan vähän yli sata hehtaaria.

TAUSTA

780 miljoonan euron tehdas

Biosellutehdas työllistäisi 180 henkilöä.

Välillisiä työpaikkoja puunhankintaan, kuljetukseen ja muihin tukitoimintoihin tulisi yhteensä tuhat.

Rakennusaikana työtä oli tarjolla 2 700 henkilölle.

Tehdas käynnistyisi suunnitelmien mukaan vuonna 2020.

Biomateriaaleja tuotettaisiin vuodessa 400 000 tonnia: havu- ja liukosellua, mikrokiteistä sellua, kaasua ja maanparannusaineita.

Tehtaan materiaalista suuri osa tulisi vieressä sijaitsevan Keiteleen sahan ja puutuotetehtaan sivuvirroista, esimerkiksi kuitupuusta ja hakkeesta.

780 miljoonan euron kokonaisarvollaan bioselluhanke painii samassa sarjassa kiinalaisyhtiö Kaidin suunnitelmien kanssa rakentaa jalostamo Kemiin. Suomessa suurempia teollisuushankkeita ovat käytännössä vain ydinvoimalat.