Kävimme katsomassa Kemin kaupunginteatterin esityksen Velka tullimakasiinilla viime perjantaina illalla. Esitteessä todetaan paikallinen selviytymistarina vuodelta 1918. Sitä se oli...
On pakko todeta, että on ihailtavaa katsoa Kemin kaupunginteatteri toimintaa tämänhetken, erittäin vaikeissa olosuhteissa.
Erityisesti näyttelijöiden paneutuminen oli - näin maallikon silmin - ansiokasta, vaikka tämän illan näytöksessä ei ollut kuin viitisentoista katsojaa.
Näytelmän aihe oli tärkeä, josta oli löydettävissä sopivasti paikallisia faktoja. Näytelmä kiinnosti meitä senkin vuoksi, että Selkäsaaren pohjoispäähän kivirakalle/pirunpellolle pystytettiin viime syksynä vuonna 1918 saarella teloitettujan punaisten muistomerkki. Muistomerkki on lähellä saarimökkiämme.
Näytelmän jälkeinen tunnelataus purkautui minun osalta kotona kahvikupin ääressä.
"Ei koskaan enää tällaista järjettömyyttä!" ajattelin, vaikka tiedän, että äärimmäisissä olosuhteissa ihmiset käyttäytyvät tänäkin päivänä typerän vihamielisesti toisiaan kohtaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti