Meille tarjottiin vastakaadettuja koivupöllejä, jotka oli katkottu polttopuumittaan. Isoja koivuja oli yhteensä viisi - eihän sellaisesta tarjouksesta voinut luonnollisestikaan kieltäytyä. Kävin vaimoni kanssa aamulla hakemassa ensimmäisen peräkärryllisen. Vajaa toinen peräkärryllinen täytynee hakea lähiaikoina - kukaties jo huomenna.
Olen tänään pilkkonut em. puukuorman. Tuoreen, vastakaadetun kevätkoivupöllin halkeamisääni on kuin musiikkia parhaimmillaan...
Parhaimmillaan tarkoittaa suunnilleen seuraavaa halkomisprosessia: Klops=ensimmäinen lyönti Fiskarsilla keskelle puuta takareunaan, klops=toinen lyönti keskelle puuta etureunaan > puu on lähes halki. Puun kääntö 90 astetta ja klops= napakka isku keskelle puuta > puu on jaettu periatteessa neljään osaan, jotka ovat löyhässä kiinni. Klops, klops, klops ja klops= em. lyönneillä puun neljännekset on tarvittaessa puolitettu...
Pienet puut halkeavat yhdellä lyönnillä.
Edellä mainitussa halkomisprosessissa ei ole mitään uutta em. tyyppistä työtä tehneelle.
Välillä puut ovat niin vääriä ja oksaisia, että "klopsuttelu" ei etene edellä mainitulla tavalla. Silloin on turvauduttava kiiloihin ja/tai jämerään "kiinankirveeseen". Jos nekään eivät auta, on turvauduttava lainahalkomakoneeseen.
Kohta em. puut ovat väljästi ladottuina katoksessa kuivumassa. Polttoon ne otetaan vuoden kahden kuluttua.
Niin kuin olen aikaisemmin todennut, meillä on viime aikoina ollut vasittu puutoimittaja. Hänen seuraavia puutoimituksia täytynee osittain hiukan myöhäistää, kun omaltakin tontilta kaadoimme viisi isoa koivua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti