Nyt verkkoa oli siirretty sijansa kaupungin suuntaan, joten se ei meidän liikkumistamme vaikeuta. Toisaalta vedenpinta oli hiukan korkeammalla kuin viimeksi, joten rantautuminen oli lähes normaalia.
Mökille noustuamme varustauduimme mielenkiintoiseen työrupeamaan. Toistaiseksi en edes paljasta, mistä oikein on kysymys. Sen verran raotan salaisuuden verhoa, että se liittyy raahaamiseen.
Vaikka olemme päättäneet, että eiköhän meidän raahaamisemme ala jo olla täytetty niin aina sitä kuitenkin tuntuu esiin tulevan. Työrupeama = raahaaminen onnistui onneksi erinomaisesti.
Kuinka ollakaan siinä jouduttiin käyttämään rantakoivuun muutama vuosi sitten liinoin kiinnitettyä vinssiä loppuvaiheessa hyväksi. Eipä olisi uskonut, että vinssi on tämän päivän hyötykäytössä. Tätä(kin) on mukava vanhana muistella...
Viime vuoden syysmyrsky toi aika lailla puuroskaa rantaan. Polttelimme osan tänään tulistelupaikalla. Tulistelupaikka koostuu isosta betonirenkaasta, joka on ison rantakiven kupeessa. Kyseisen renkaan vyörytimme taannoin mäkeä alas hitaasti käsipelillä > oli muuten aikamoinen operaatio.
Apuna meillä oli silloin kalakaverini. Hänen apuaan todennäköisesti tarvitsemme uuden raahausprosessin loppuun suorittamisessa. Tällä kerralla mennään em. mäkeä ylöspäin. Siinä joudutaan käyttämään tekniikan välineitä apuna. Onneksi rattaat on keksitty! Arvelen, että homma hoituu asiallisesti eikä tule hikikään...
Saaresta pois ajellessamme totesimme veneilijöitä olevan jo ihan mukavasti liikkeellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti