Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta ...

Harjoitus tekee mestarin, suomalainen sanonta ilmentänee alla olevan artikkelin sanomaa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 18.5.2016 klo 6:54

Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta


Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousupanssareita viime vuoden Baltops-harjoituksessa Puolassa. Kesäkuussa samanlaisia nähdään Suomenkin rannoilla. Kuva: Adam Warzawa / EPA

Suomesta on sotaharjoituksissa mukana rannikkojääkäreitä ja panssaritiedustelijoita. Suomen rannoille tulee myös Britannian laivaston suurin sotalaiva. Ensimmäinen kolmesta suurharjoituksesta alkaa ensi viikolla.

Baltops16 – Maihinnousuja Hankoniemelle

Baltops on Naton suurin merisotaharjoitus Itämerellä. Se järjestetään joka vuosi. Suomi on osallistunut siihen vuodesta 1993 lähtien.

Tänä vuonna Suomi on mukana alkuvaiheessa, missä noin 600 sotilaan vahvuinen maihinnousuosasto harjoittelee Suomen ja Ruotsin rannikolla. Maihinnousuja tehdään Hankoniemellä olevalle Syndalenin harjoitusalueelle.

Suomesta Baltops-harjoitukseen osallistuu noin 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista. Suomalaiset ja ainakin saman verran ruotsalaisia rannikkojääkäreitä toimii hollantilaiselta maihinnousutukialus Johan de Wittilltä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi maihinnousuosastoon kuuluu 200 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta, 60 Britannian ja 50 Saksan merijalkaväen sotilasta sekä 30 sotilaan vahvuinen italialainen tiedustelujoukkue. Amerikkalaisilla on mukanaan 12 maihinnousupanssarivaunua, muut liikkuvat rantauduttuaan jalkaisin.

Johan de Wittin lisäksi Hankoniemen edustalle tulee kaksi muuta isoa maihinnousutukialusta: amerikkalainen USS Carter Hall ja Britannian laivaston suurin alus HMS Ocean.

– Johan de Witt hakee suomalaisosaston Hangosta, mutta muuten alukset eivät käy Suomen satamissa. Väylät ovat liian ahtaat niille, sanoo Merivoimien tiedottaja Annele Apajakari.

Kuninkaallisen laivaston maihinnousutukialus HMS Ocean Kielin satamassa viime vuonna. Ocean tulee Baltops-harjoitukseen Suomenlahdelle. Aluksella on mm. Apache-taisteluhelikoptereita. Kuva: Carsten Rehder / EPA

Suomessa harjoitellaan kolme päivää 6.-8. kesäkuuta ja sen jälkeen neljä päivää Ruotsin Utössä 
Tukholman eteläsaaristossa. Baltops-harjoituksen pääoperaatiot tapahtuvat Ustkan harjoitusalueella Puolan rannikolla, mutta sinne suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ole menossa.

Koulutuspurjehdukselta palaava miinalaiva Uusimaa osallistuu Baltopsin loppuvaiheisiin Itämerellä.

– Tämänvuotinen osallistuminen Baltops-harjoitukseen tulee tuntuvasti halvemmaksi kuin viime vuonna. Silloin joukkoja lennätettiin Puolaan ja Etelä-Ruotsiin asti. Lisäksi nyt osallistujat ovat varusmiehiä. Viime vuonna he olivat reserviläisiä, joiden päiväraha on suurempi, sanoo Apajakari.

Tänä vuonna Baltopsiin osallistuminen maksaa Suomelle noin 400 000 euroa. Viime vuonna yli miljoonan.

Kaikkiaan Baltopsiin osallistuu yli 4 000 sotilasta 17 maasta. Sota-aluksia on viitisenkymmentä. Ruotsi lähettää harjoituksiin rannikkojääkäreiden ohella muun muassa sukellusveneen ja Gripen-hävittäjiä.

Suomalainen rannikkojääkäri Puolassa viime vuoden Baltops-harjoituksessa. Kuva: Adam Warzawa / EPA


Saber Strike 16 – Panssaritiedustelijat Viroon




Saber Strike on Yhdysvaltain johtama ja tänä vuonna Viron isännöimä harjoitus.

Siinä Nato harjoittelee Baltian maiden puolustamista ja joukkojen tuomista sinne. Baltiassa harjoitukseen osallistuu yli 3 500 ulkomaista sotilasta, joista suurin osa amerikkalaisia. Virosta, Latviasta ja Liettuasta on mukana komppanian verran joukkoja kustakin.

Myös Saber Strike järjestetään vuosittain. Suomesta on harjoitukseen osallistunut vuodesta 2013 lähtien Porin prikaatin lähettämä kansainvälisten valmiusjoukkojen osasto.

Nyt matkaan lähtee EU:n taisteluosaston päivystävä suomalaisjoukkue, joka koostuu reserviläisistä. Harjoitusmatka tehtdään 11.–23. kesäkuuta ja se on osa joukkueen koulutusohjelmaa, kertoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala. Joukkueeseen kuuluu 50 sotilasta sekä huolto- ja esikuntahenkilökunta päälle.

– Suomalaisista muodostetaan panssaritiedustelujoukkue ja ilmatulenjohtopartio monikansalliseen taisteluosastoon, kuvaa Haapala tehtäviä, jotka odottavat harjoitusalueella Viron Tapassa.

Tiedustelujoukkue liikkuu RG-32 -panssariautoilla. Sen tehtävä on ottaa selvää, missä vastustaja on. Ilmatulenjohtopartion tehtävä on ohjata oman puolen rynnäkkökoneiden iskuja oikeaan maaliin.

Yhdysvaltain ilmavoimien A-10 -rynnäkkökone ampuu viime vuoden Sabre Strike -harjoituksessa Latviassa. Tänä vuonna suomalaiset harjoittelevat Sabre Strikessa mm. ilmaiskujen ohjaamista maaliin. Kuva: Valda Kalnina / EPA

Yhdysvaltain 2. ratsuväkirykmentti tekee Saber Strike -harjoitukseen liittyen 2 400 kilometriä pitkän marssin Saksasta Tšekin ja Puolan kautta Viroon. Nimestään huolimatta rykmentti liikkuu Stryker-ajoneuvoilla. Matkalla amerikkalaiset pitävät sotaharjoituksia kunkin läpikulkumaan puolustusvoimien kanssa ja liittyvät harjoituksiin Tapan harjoitusalueella Virossa.

Nato kehittää harjoituksessa yhteistoimintaa eri maalaisten joukkojen kesken. Samoin se testaa Baltiaan ja Puolaan viime vuonna perustamiaan valmiusesikuntia. Niiden tehtävänä on juuri Nato-joukkojen apuun tulon joustava järjestely tarvittaessa.

Saber Strike 16 -harjoitukseen osallistuu 12 maata. Suomi on ainoa Naton ulkopuolinen maa. Harjoituksia on Baltian lisäksi Puolassa.

Viime vuonna Saber Strike -harjoitukseen osallistuneita suomalaisia Patrian Amos-ajoneuvonsa kanssa Latviassa. Kuva: Valda Kalnina / EPU



Anakonda 16 – Puolan suuri harjoitus



Anakonda on Puolan johtama harjoitus, jossa harjoitellaan Puolan armeijan ja muiden Nato-maiden joukkojen yhteistoimintaa. Yhdysvaltain armeija on täälläkin näkyvästi mukana.

Joukkojen määrältään Anakonda on Itämeren alueen harjoituksista suurin. Mukana on yli 31 000 sotilasta, eli suurin piirtein saman verran kuin Suomen armeijan koko rauhanajan vahvuus. Amerikkalaisia määrästä on peräti 14 000.

Puolan rajan takana Kaliningradissa on vahvoja venäläisjoukkoja. Puola on kehittänyt tuntuvasti omaa armeijaansa ja on Naton aktiivisimpia jäsenmaita.

Ruotsi osallistuu Anakondaan ensimmäistä kertaa, merkkinä tiivistyvästä yhteistyöstä Naton kanssa. 
Skånen rykmentistä tulee moottoroitu komppania eli noin 150 sotilasta. Suomesta harjoituksessa on mukana kolme esikuntaupseeria.

Puolan laivaston maihinnousualus laskee joukkoja maihin viime vuoden harjoituksissa. Kuva: Adam Warzawa / EPA

Suomen tavoitteet – ja Naton

Puolustusvoimien mukaan Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin, koska niissä voi kehittää suomalaisten joukkojen osaamista monikansallisia kriisinhallintaoperaatioita varten mutta myös oman maan puolustamista varten.

– Suurista harjoituksista saa esimerkiksi kokemusta eri aselajien yhteistoiminnasta. Sellaista ei kotimaisista harjoituksista saa, sanoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala.

Kommentti: Saarista ja niiden puolustamisesta

Suomella ja Ruotsilla on kummallakin Itämerellä heikko kohtansa. Ruotsilla Gotlanti ja Suomella Ahvenanmaa. Gotlanti on käytännössä puolustamaton ja Ahvenanmaa demilitarisoitu sopimuksella.

Kumpikin on keskeisellä paikalla. Gotlannista pystyisi ohjuksin hallitsemaan eteläistä Itämerta ja estämään joukkojen kuljetukset Baltiaan. Ahvenanmaalta pystyisi hallitsemaan pohjoista Itämerta ja uhkaamaan Ruotsin pääkaupunkia.

Tämä tiedetään Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Natossa. Sodan uhatessa kummallekin saarelle syntyisi sotilaallinen kilpajuoksu. Paras vaihtoehto olisi, että Ruotsi saisi joukkonsa Gotlantiin ensin, ja että Suomi saisi joukkonsa Ahvenanmaalle ensin.

Suomen puolustusvoimilla on suunnitelmat Ahvenanmaan varalle. Saariryhmän puolustamisesta ei keskustella julkisesti, vaikka sitä lienee harjoiteltukin, myös ruotsalaisten kanssa.

Baltopsin maihinnousuharjoitus viedään tänä vuonna ensi kertaa läpi matalavetisessä ja karikkoisessa Suomen saaristossa, samanlaisissa olosuhteissa kuin Ahvenanmaalla.

Nyt mukana on Ruotsin lisäksi Yhdysvaltain, Britannian ja Saksan merijalkaväki. Maastoon tutustumassa.

Aselajien yhteistoiminnalla tarkoitetaan maavoimien ja niitä taistelussa tukevien ilmavoimien yhteistyötä tai maa- ja merivoimien yhteistyötä rannikkosotatoimissa.

Naton tavoite on selvä: harjoitella Baltian maiden ja Puolan puolustusta Venäjän mahdollisia sotatoimia vastaan. Nato on luvannut monen korkean poliitikon ja sotilaan suulla, että Baltiaa puolustetaan. Sitä on harjoiteltava, jotta lupaus olisi uskottava.

Jäsenmaiden puolustamista harjoitellaan nimenomaan Sabre Strike- ja Anakonda-harjoituksissa. Siksi Nato voi keskittyä Baltops-harjoituksessa hieman enemmän kumppanimaidensa Ruotsin ja Suomen suuntaan ja panokseen, arvioi vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ulkopoliittisesta instituutista.

Naton harjoitusten määrä, tahti ja koko ovat kasvaneet Itämeren alueella parin viime vuoden aikana. Vastaavasti Venäjä pitää usein suuria sotaharjoituksia lähiailueilla, tavallisesti ilmoittamatta etukäteen.

– Naton harjoitukset ovat isoja, mutta ne eivät pyri tulemaan yllätyksenä kellekään. On tiedossa, mitä harjoitellaan, missä ja millä joukoilla, sanoo Salonius-Pasternak.

Sekä Natolla että Venäjällä on Itämerellä nopeasti liikuteltavia maihinnousujoukkoja. Kuvassa amerikkalainen ilmatyynyalus. Kuva: Adam Warzawa / EPA

LUE MYÖS

Suomen lähellä on kolme raskaasti aseistettua aluetta – näin Venäjä kasvattaa iskuvoimaansa rajoillaan 7.5.


AHTI KAARIO Yle