Että mitäkö mietin? No ainakin sitä, että minua kiehtovat hyvät tarinat. Tarinat, jotka helposti saattavat lipsahtaa vitsin osa-alueelle...
Lukijoista varmaan moni muistaa vanhan tarinan romukauppiaasta, joka myi "prosentin voitolla". Hän omien sanojensa mukaan "osti markalla ja myi kahdella"...
Romukauppiaista sen verran, että 1970-luvulla - ollessamme työn perässä Kaakkois-Suomessa - Imatralla ja Lappeenrannassa, muun muassa Imatran ammattikoulun oppilasruokalassa kävi säännöllisesti syömässä romukauppiaita. Näin minulle kerrottiin näistä lievästi sanottuna rähjääntyneen, epäsiistin näköisistä ukonköriläistä.
No sen varran minäkin näin, että perse-/taka- tai povitaskusta he vetäisivät lompakon näkyviin maksaakseen ruokailunsa niin olihan se näkemisen arvoinen. Se oli paksu.
Joku tiesi kertoa, että he tulivat juuri hetki sitten Ovakolta, jonne he olivat taas myyneet romuterästä ja paljon. Mene ja tiedä...
Romukauppiaista sen verran, että 1970-luvulla - ollessamme työn perässä Kaakkois-Suomessa - Imatralla ja Lappeenrannassa, muun muassa Imatran ammattikoulun oppilasruokalassa kävi säännöllisesti syömässä romukauppiaita. Näin minulle kerrottiin näistä lievästi sanottuna rähjääntyneen, epäsiistin näköisistä ukonköriläistä.
No sen varran minäkin näin, että perse-/taka- tai povitaskusta he vetäisivät lompakon näkyviin maksaakseen ruokailunsa niin olihan se näkemisen arvoinen. Se oli paksu.
Joku tiesi kertoa, että he tulivat juuri hetki sitten Ovakolta, jonne he olivat taas myyneet romuterästä ja paljon. Mene ja tiedä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti