torstai 13. syyskuuta 2018

Se on sitten siinä...

Että mikäkö? Tänään aamulla tasan klo 07.00 toiseen liittymäämme liukui taas harmaa auto. Muurarimme oli saapunut sovitun mukaisesti. Joimme hillomunkkikahvit ja ei kun hommiin.

Hän oli edellisellä kerralla - viikko sitten - poistanut takkaluukun yläpuolelta "kaatuneet" tulitiilet ja valanut muottiin sopivan kokoisen palkin.
Palkki irrotetiin muotista. Muurarimme sekoitti sopivan massa-annoksen muurauslaastista ämpärissä, otti silikooniruiskun mukaan ja lähti asettelemaan palkkia paikoilleen.

Hän ohjeisti minuta pönkkalautojen sahaamiseksi: Kaksi pitkää ja neljä lyhyttä kalikkaa. Hän ähelsi hankalassa asennossa > kädet ylöspäin palkin ja pönkät paikoilleen. Se oli siinä. Hän totesi, että viikon päästä ota varovaiseti pönkkälaudat, kalikat pois ja lämmitä varovaisesti.

Hän kävi maakellarin seinämää täyttämässä muurauslaastilla, tulipa sekin samoilla lämpimillä kuntoon.

Tämä oli erinomainen aamutunti...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti