lauantai 29. syyskuuta 2018

Joka vanhoja muistelee sitä...


Nuorempi pojistamme eli Timo on tehnyt merkittävän kirjoittamisurakan. Hän on minun vanhempieni/hänen isovanhempiensa ja lähisukulaisten vuosien 1935-1943 aikaista kirjeenvaihtoa kirjoittanut puhtaaksi - kohtapuolin työ on tehty.
Samalla hän on kirjeiden ja korttien kautta päässyt tutustumaan henkilöihin, joista hän ei ole tavannut kuin muutaman, suunnilleen yhden käden sormin lueteltavat henkilöt. Muun muassa minun vanhemmistani eli hänen isovanhemmistaan hänellä ei ole oikeastaan kuin valokuvista ja hajanaisista keskusteluistamme saatu mielikuva. 
Timo on syntynyt loppuvuodesta 1973 ja vanhempani kuolivat vuonna 1974 ja 1975...

Eräässä Timon puhtaaksi kirjoittamassa kirjeessä äitini Aino Pyykkö haaveili Helsingissä käynnistä. Timo kysyi minulta eilen sähköpostin välityksellä:"Pääsiköhän Aino käymään Helsingissä, josta hän tuntui haaveilevan?"

Kyllä ainakin seuraavalla tavalla:

Me – äiti, isä ja minä – kävimme junareissun, rengasmatkan Kemi – Helsinki –Turku – Kemi 1950-luvun puolenvälin aikaan. Olin 10-12-vuotias. Sen muistan, että Helsingissä yövyimme. 
Turussakin piti yöpyä, mutta minulla oli niin kova koti-ikävä, että lähdimme takaisin pohjoiseen. Täytyypä kaivaa jostakin rengasmatkan muutamat kuvat esiin.

Sen tein: Kyllä kuvia on mm. äidistä ja isästä Esplanaadin puistossa, minusta ja isästä Rautatieaseman tuntumassa, minusta Helsingin suurtorilla sekä äidistä ja isästä Turun Rautatieasemalla...

Muistelenpa äitini ja isäni käyneen ohikulkeissaan Helsingissä myöhemminkin lomareissujen yhteydessä.

Arvelen, että Timolle ja Tommillekin - pojillemme - vanhat valokuva-albumit avautuvat Timon kirjoittamien tekstien kautta uudella tavalla. Miksi? Siksi, että sieltä löytyvät kaikki kirjeissä, korteissa esiintyvät henkilöt. Onneksi olemme säilyttäneen mm. vanhempiemme valokuva-albumit...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti