perjantai 21. syyskuuta 2018

Heikki Hiilamon kolumni: Eriarvoistava kotitalousvähennys...

Harvoin tulee luetuksi niin "yksisilmäistä" ja kateutta pursuavaa tekstiä henkilöltä, joka todennäköisesti itsekin on "syyllistynyt" kotitalousvähennyksestä nauttimiseen. Alla oleva kirjoittaja sopivasti unohtaa muutamia faktoja. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Vuonna 2016 kotitalousvähennystä käytti noin 400 000 suomalaista. Iloa riitti, sillä yhteen laskettuna veromme alenivat lähes 400 miljoonalla eurolla. 

Kysymys kuuluu:


Kuinka monta henkilöä em. palvelujen käyttö työllisti ja kuinka paljon he maksoivat työpanoksestaan veroja? "Nettomenetys" verorintamalla ei ollut em. suuruusluokkaa vaan jotain aivan muuta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Heikki Hiilamon kolumni: Eriarvoistava kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on ennen muuta yksi hyvätuloisten asumisen tukimuoto, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Kolumnit
Heikki Hiilamo
Antti Haanpää / Yle


Verojen vihaamiseen kuuluu verovähennysten rakastaminen. Yksi rakkaimmista on kotitalousvähennys. Viimeksi valmistuneet verotilastot(siirryt toiseen palveluun) kuvaavat vuotta 2016. Tuolloin vähennystä käytti noin 400 000 suomalaista. Iloa riitti, sillä yhteen laskettuna veromme alenivat lähes 400 miljoonalla eurolla.
Summa on valtava, jos sitä verrataan moniin valtion budjetin menopuolella keskustelua herättäviin eriin. Ensi vuodeksi hallitus on esimerkiksi varannut eriarvoisuuden ehkäisemiseksi vain 30 miljoonaa euroa. Tarkoitus on korotella vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkkeitä.
Onkin syytä kysyä, kuinka sokeaa on rakkaus kotitalousvähennykseen. Kuinka järkevä vähennys on eriarvoisuuden näkökulmasta.
Saimme kotitalousvähennyksen kolmen vuoden kokeilun jälkeen vuonna 2001.
Aluksi vähennys oli vähän vajaa puolet kotitalouspalveluiden hinnasta, enintään 900 euroa. Rakkauttamme vähennystä kohtaan kuvaa se, että pian maksimisumma nostettiin 1100 euroon, sitten 2300 euroon ja vuonna 2009 peräti 3000 euroon. Tuolloin kotitalouspalveluiden ostaja sai palveluista 60 prosentin alennuksen verovähennyksen muodossa.
Välillä vähennyksen maksimisumma putosi 2000 euroon ja vähennysprosentti 45:een. Rahapulasta huolimatta hallitus nosti pian vähennyksen 2 400 euroon. Jos mitään todella yllättävää ei tapahdu, saamme ensi vuonnakin vähentää remonttien, siivouksen ja hoivapalveluiden kustannuksia 2 400 eurolla. Sadan euron omavastuun jälkeen verot putoavat puolella ostettujen palveluiden hinnasta kunnes enimmäismäärä tulee täyteen.
Ylimmissä tuloluokissa noin puolet käyttää vähennystä, alimmissa muutama prosentti.
Pulmana on se, että vähennys on räikeästi eriarvoistava. Vain hyvätuloisimmilla on varaa käyttää säännöllisesti rahaa niin paljon, jotta voisi saada vähennyksen – puhumattakaan siitä, että enimmäismäärä tulisi täyteen.
Ylimmissä tuloluokissa noin puolet käyttää vähennystä, alimmissa muutama prosentti. 1 500 euroa kuukaudessa tienaavista vain noin seitsemän prosenttia käytti vähennystä vuonna 2016. Heillä keskimääräinen vähennys oli noin 800 euroa. Kymmenen kertaa enemmän ansaitsevista lähes puolet käytti vähennystä. He hyötyivät siitä keskimäärin noin 1 400 euroa. Kotitalousvähennyksen vuoksi hyvätuloisten verotus näyttää Suomessa todellista kireämmältä.
Vähennys onkin ennen muuta hyvätuloisten asumisen tukimuoto. Valtaosa vähennyksestä kohdistuu remontteihin. Hyvätuloisilla lienee varaa remontteihin ilman vähennystäkin, pienituloiset tarvitsisivat enemmän tukea. Tuloista riippumatta kotitalousvähennys mitä todennäköisemmin kitkee kiitettävästi harmaata taloutta.
Kotitalousvähennyksen alkuperäisenä tarkoituksena oli luoda uusia työpaikkoja ja tukea niitä, jotka tarvitsisivat hoivapalveluita ja ehkä muutoin käyttäisivät julkisia palveluita. Molempia tarkoituksia edistäisi se, että vähennys kohdistuisi pieni- eikä suurituloisille.
Eläkeläisillä ongelma on paitsi palkansaajia pienemmät tulot myös se, että vähennys tehdään verosta. Pienimmistä eläkkeistä ei kuitenkaan makseta veroja, joten vähennyksiäkään ei voi tehdä. Lisäksi kotitalousvähennys syrjii yksin asuvia.
Ongelmat olisi helppo ratkaista. Vähennyksen suuruus voisi esimerkiksi olla sidottu käänteisesti tuloihin: mitä pienemmät tulot, sitä suurempi vähennys. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi sitomalla omavastuun tuloihin.
Ruotsissa(siirryt toiseen palveluun) vain 65 vuotta täyttäneet saavat vähentää täyden määrän eli 50 000 kruunua siivouksen ja hoivan kustannuksia. Nuoremmilla vähennysoikeus on vain puolet tästä.
Sitra ehdotti(siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten mallia, jossa yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennys olisi avokätisempi. Aloitteen tavoitteena oli lisätä iäkkäimpien ostovoimaa ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita kaavamaisten palvelupakettien sijaan omien tarpeittensa pohjalta.
Muuttamalla kotitalousvähennyksen yksityiskohtia hallitus voisi vähentää eriarvoisuutta paljon tehokkaammin kuin ensi vuodelle ehdotetuilla 30 miljoonan euron joululahjarahoilla. Nämä muutokset loisivat myös uusia työpaikkoja.
Heikki Hiilamo
Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa 1994–1997.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti