Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelin päivän kulkua. Eipä aikaakaan kun puhelimeni soi, tuttu katunaapuri, joka tiedusteli tarvitsenko varastoon polttopuuta, kuusta. Pyörätien tuntumasta oli kaksihaaraisesta kuusesta toinen haara noin kolmesta metristä räsähtänyt poikki. Hän oli soittanut kaupungin metsävastaavalle ja saanut luvan puun pilkkomiseen.
Kyllähän tuo oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, joten lähdin Land Roverilla takapenkit kaadettuina paikan päälle työasussa.
Kolme reissua tein ja puut ovat katoksessa noin metrin pätkinä. Aikanaan ne pistetään vielä kolmeen osaan.
Totesin, että kuusi oli noin viisikymmentä vuotta vanha. Ihastelimme moottorisahamiehen kanssa pihkan lähes taivaallista tuoksua...
Illalla lähden vaimoni kanssa Kemin taidemuseoon taidenäyttelyn avajaisiin - mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti