Matkamuistelua > Lontoo 23.07.2019:
Kirjoitin eilen mm. seuraavaa: Seurasimme televisiosta Englannin konservatiivipuolueen johtajavalintaan liittyviä kuvioita.
Niinhän siinä loppujen lopuksi kävi, että Boris Johnson tuli valituksi ja myöhemmin Englannin pääministeriksi.
Kirjoitin eilen mm. seuraavaa: Seurasimme televisiosta Englannin konservatiivipuolueen johtajavalintaan liittyviä kuvioita.
Niinhän siinä loppujen lopuksi kävi, että Boris Johnson tuli valituksi ja myöhemmin Englannin pääministeriksi.
Kyseisestä henkilöstä mm. Der Spiegel-lehti kirjoitti aiemmin: Mad in England!
No näitä hulluja riittää joka lähtöön suurvaltojen päämiehinä...
No näitä hulluja riittää joka lähtöön suurvaltojen päämiehinä...
Ihan mukava päivä, johon luonnollisesti sisältyi lukuisa joukko perinteisten turistikohteiden ohituksia, yksi niistä Hyde Park.
Niin - rauhallisen aamupalan jälkeen lähdimme - minä ja vaimoni - liikenteeseen kävellen - minä sauvakävellen - lähimmälle metroasemalle ostamaan busseihin tutut kertaliput. Ja sitten menoksi Lontoon aivan ydinkeskustaan tuttua reittiä ja tietysti tutulla bussilla.
Kyllä oli kulkuneuvoja liikenteessä. Bussin ohi sujahteli mitä kummallisempia pienkulkuneuvoja perinteisten autojen lisäksi. Oli moottoripyörää, moottoripyörää, jossa oli kaksi eturatasta, skootteria, polkupyörää, sähköpolkupyörää, sähköpotkulautaa, jne. näkyipä jossakin viilettävän yksipyöräinen "tasapainovempain", todella hurjaa menoa. Niin ja tietysti jalkakäytävät tupaten täynnä väkeä, suurin osa turisteja.
Kävimme - minäkin käväisin - eräässä superedullisessa Primark-tavaratalossa Oxford Steetillä, jossa vaimoni teki pieniä heräteostoksia...
Olin keronut vaimolleni, että tavoitteeni on pitää puhe Hyde Park-puiston Speakers`Cornerissa.
Ennen puistoon menoa päätimme ostaa jotain pientä purtavaa, jotta puistopiknikillä ei ala hiukoomaan. Näin teimme.
Menimme Hyde Park-puistoon. Ilma oli hautovan lämmin ja laajassa puistossa oli paljon väkeä liikkeellä. Oli kuitenkin rauhallista, rentoa meininkiä, joka pohjusti mukavasti puhettani.
Asetuimme ison puun varjoon levittämäni takkini päälle. Nousin ylös pitääkseni puheen...
Että kenelle pidin puheen ja millä kielellä? Pidin puheen vaimolleni ja suomenkielellä.
Kiitin häntä yli viidenkymmen vuoden yhteiselosta, johon on sisältynyt monenlaisia mielenkiintoisia, pääasiassa myönteisiä käänteitä. Taisinpa mainita, että onneksi olemme edelleen jotakuinkin kopillamme toteuttaaksemme mm. tämäntyyppisen lomamatkan.
Meillä on kaksi aikuista poikaa ja kolme lastenlasta. Vaimoni vastasi puheeseeni samoin ajatuksin - hyvä niin.
Istuskelimme ja napostelimme kaikessa rauhassa vähäisiä ostoksiamme. Hyde Parkin yksi amppari oli kiinnostunut keksini päällä olevasta hillosta yrittäen tunkeutua suuhuni. Sylkäisin mokoman pois...
Oli mukava ja rauhallinen hetki puiston nurmikolla. Kävelimme puiston itäpään poikki hissun kissun, oli aika kuuma ilma. Kävimme myös puistolammen reunalla. Emme suostuneet maksamaan puutarhatuolissa istumisesta, vaan jatkoimme matkaa lähimmälle bussipysäkille.
Illansuussa hotellille mennessämme toteutimme yhden tavoitteemme tiedusteltuamme kohdetta eräältä kukkakauppiaalta.
Kävimme pubissa ja söimme englantilaisen perinneaterian eli Fish and chips ison oluen kera. Maistui hyvältä.
Hyppäsimme hotellin ohi kulkevaan bussiin ja ...
Huomasimme hetken päästä ajaneemme hotellin ohi pimeässä. Päätimme jatkaa matkaa tämän bussin päätepysäkille ja tulimme takaisin. Tulipahan Lontoon länsikulman etäalueita vilkaistua. Nuorta väkeä oli liikkeellä, oli aika rauhattoman tuntuista.
Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, olemme käyneet Lontoossa useita kertoja, ensimmäisen kerran vuonna 1989 poikien ja heidän kahden kaverin kanssa. Olemme aina päättäneet ajaa tyypillisellä Lontoon taxilla, mustalla sellaisella, johon voi melkein hattu päässä kävellä sisään. Niin se jäi tälläkin kertaa tekemättä.
Seuraavana aamuna oli aikainen herätys Pariisiin lähtöä varten. Varmistimme herätyksen vastaanotosta.
Pakkasimme matkalaukkumme aamun linja-autokuljetusta St. Pancras-rautaieasemalle menoa varten.
Em. asemalta lähtee Englannin kanaalin alittava Eurostar-juna Ranskaan, Pariisiin. Junaliput oli matkaoppaamme jakanut ryhmän jäsenille aikaisemmin...
Kaikesta - lähinnä lievästä väsymyksestä huolimatta - mukava päivä ja uni maistui.
Niin - rauhallisen aamupalan jälkeen lähdimme - minä ja vaimoni - liikenteeseen kävellen - minä sauvakävellen - lähimmälle metroasemalle ostamaan busseihin tutut kertaliput. Ja sitten menoksi Lontoon aivan ydinkeskustaan tuttua reittiä ja tietysti tutulla bussilla.
Kyllä oli kulkuneuvoja liikenteessä. Bussin ohi sujahteli mitä kummallisempia pienkulkuneuvoja perinteisten autojen lisäksi. Oli moottoripyörää, moottoripyörää, jossa oli kaksi eturatasta, skootteria, polkupyörää, sähköpolkupyörää, sähköpotkulautaa, jne. näkyipä jossakin viilettävän yksipyöräinen "tasapainovempain", todella hurjaa menoa. Niin ja tietysti jalkakäytävät tupaten täynnä väkeä, suurin osa turisteja.
Kävimme - minäkin käväisin - eräässä superedullisessa Primark-tavaratalossa Oxford Steetillä, jossa vaimoni teki pieniä heräteostoksia...
Olin keronut vaimolleni, että tavoitteeni on pitää puhe Hyde Park-puiston Speakers`Cornerissa.
Ennen puistoon menoa päätimme ostaa jotain pientä purtavaa, jotta puistopiknikillä ei ala hiukoomaan. Näin teimme.
Menimme Hyde Park-puistoon. Ilma oli hautovan lämmin ja laajassa puistossa oli paljon väkeä liikkeellä. Oli kuitenkin rauhallista, rentoa meininkiä, joka pohjusti mukavasti puhettani.
Asetuimme ison puun varjoon levittämäni takkini päälle. Nousin ylös pitääkseni puheen...
Että kenelle pidin puheen ja millä kielellä? Pidin puheen vaimolleni ja suomenkielellä.
Kiitin häntä yli viidenkymmen vuoden yhteiselosta, johon on sisältynyt monenlaisia mielenkiintoisia, pääasiassa myönteisiä käänteitä. Taisinpa mainita, että onneksi olemme edelleen jotakuinkin kopillamme toteuttaaksemme mm. tämäntyyppisen lomamatkan.
Meillä on kaksi aikuista poikaa ja kolme lastenlasta. Vaimoni vastasi puheeseeni samoin ajatuksin - hyvä niin.
Istuskelimme ja napostelimme kaikessa rauhassa vähäisiä ostoksiamme. Hyde Parkin yksi amppari oli kiinnostunut keksini päällä olevasta hillosta yrittäen tunkeutua suuhuni. Sylkäisin mokoman pois...
Oli mukava ja rauhallinen hetki puiston nurmikolla. Kävelimme puiston itäpään poikki hissun kissun, oli aika kuuma ilma. Kävimme myös puistolammen reunalla. Emme suostuneet maksamaan puutarhatuolissa istumisesta, vaan jatkoimme matkaa lähimmälle bussipysäkille.
Illansuussa hotellille mennessämme toteutimme yhden tavoitteemme tiedusteltuamme kohdetta eräältä kukkakauppiaalta.
Kävimme pubissa ja söimme englantilaisen perinneaterian eli Fish and chips ison oluen kera. Maistui hyvältä.
Hyppäsimme hotellin ohi kulkevaan bussiin ja ...
Huomasimme hetken päästä ajaneemme hotellin ohi pimeässä. Päätimme jatkaa matkaa tämän bussin päätepysäkille ja tulimme takaisin. Tulipahan Lontoon länsikulman etäalueita vilkaistua. Nuorta väkeä oli liikkeellä, oli aika rauhattoman tuntuista.
Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, olemme käyneet Lontoossa useita kertoja, ensimmäisen kerran vuonna 1989 poikien ja heidän kahden kaverin kanssa. Olemme aina päättäneet ajaa tyypillisellä Lontoon taxilla, mustalla sellaisella, johon voi melkein hattu päässä kävellä sisään. Niin se jäi tälläkin kertaa tekemättä.
Seuraavana aamuna oli aikainen herätys Pariisiin lähtöä varten. Varmistimme herätyksen vastaanotosta.
Pakkasimme matkalaukkumme aamun linja-autokuljetusta St. Pancras-rautaieasemalle menoa varten.
Em. asemalta lähtee Englannin kanaalin alittava Eurostar-juna Ranskaan, Pariisiin. Junaliput oli matkaoppaamme jakanut ryhmän jäsenille aikaisemmin...
Kaikesta - lähinnä lievästä väsymyksestä huolimatta - mukava päivä ja uni maistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti