Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 11...

Saatan palata vielä hiukan tuonne ammatilliselle koulusektorille myöhäisemmässä vaiheessa, josta jäin eläkkeelle lokakuussa 2008, sitä ennen olin ollut siihen maailman aikaan suositulla osa-aikaeläkkeellä tehden keskimäärin 3-päiväistä työviikkoa. Se sopi minulle ja samalla saimme uusia, vereksiä vuimia opintolinjamme opetustyöhön.

Jäin eläkkeelle Ammattiopisto Lappiasta Kivikankaalta, jonne olimme siirtyneet Karjalahdelta muutama vuosi aikaisemmin.
Virallisesti taustayhteisön nimi oli Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Todettakoon, että olin tullut vielä nimitetyksi Paperi- ja puualan koulutustoimikuntaan jäseneksi 1.2.2007-31.1.2010 toimikaudeksi OAJ:n mandaatilla. Luonnollisesti varajäseneni jatkoi toimikautta varsinaisena jäsenenä syksyn 2008 jälkeen...

Nyt lienee vihdoinkin aika siirtyä vuoteen 2000, oikeastaan syksyyn 2000, jolloin olin käytännössä jo suostunut kuntavaaliehdokkaaksi.

Miten siinä näin pääsi käymään lienee aiheellista vieläkin kysyä jälkeenkinpäin. 

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin valintaprosesseissa minusta oli ajanut vasemmalta ohi ensimmäisellä kerralla SKDL:n (nykyisin Vasemmistoliitto) ja toisella kerralla SDP:n edustaja. Näin jälkiviisaana voi todeta, että jompaan kumpaan ryhmittymään minun olisi ollut "valtioviisasta" jatkossa ryhmittyä.

Näin en kuitenkaan tehnyt, vaan liityin Kemin Keskustan ryhmään ns. sitoutumattomana jäsenenä...

Tuo sitoutumattomuus on kiistatta ollut riesana koko toimintani ajan kuntapolitiikassa. Se on hiertänyt kivenä monilla kengässä - jatkuvasti.

Aivan kuntapolitiikkani alkumetreillä, silloin vielä voimissaan ollut Ahon Pekka suomensi asian minulle selkeästi: "Kuule Aki, sinä olet kepulainen ja minä olen kommari, sano mitä sanot!" 
Pekkahan oli Kemin ammattioppilaitoksessa Karjalahdella vahtimestarina ja Innon Mimmien valmentajana. Juuri noissa valmennuskuvioissa olin Pekan tavannut käytännössä ensimmäistä kertaa. Mielestäni hän hoiti työnsä asiallisesti ja sanoi asiat suoraan - kiertelemättä. Pekkaa on edelleenkin mukava jututtaa hänen kävelyreissullaan Kemin keskustassa...

Tuo minun "keskustalaisuus" tulee - näin haluan itseäni psyykata - isovanhempieni osuudesta, he olivat maanviljelijöitä.
Nimenomaan isoisäni isäni puolelta eli Aukusti Pyykkö tulee vahvasti ajatuksiini. 

Miksi?

Siksi, että juuri tällä hetkellä ja tätäkin kirjoittaessani olen paikalla, jossa hän viljeli maata 1800-1900-lukujen vaihteessa. Hän oli tullut veljiensä kanssa työn perässä Kainuusta Kuhmon Lentuasta. Se ei ole vähäinen asia se - päinvastoin...
Toisaalta myös Keminmaan Törmän kylän, Hakkauksen tilan entinen isäntä, Pekka Sunnari on vahvasti ajatuksissani. Hän on ainoa isovanhemmistani, jonka olen fyysisesti tavannut pikkupoikana enoni Arvin luona Korpijärvellä, Teerikummussa...

Niinpä

Juha Puro työnsi vuonna 2000 jossakin vaiheessa ehdokkaaksisuostumuslomakkeen eteeni. En tunnusta olleeni tilapäisessä mielenhäiriössä vaan jotakuinkin täyspäisenä, kun pistin nimeni alle. 
Tiesin Juhan keskustalaiseksi ja että hän oli ollut itsekin jo aiemmin kuntavaaliehdokkaana. 

Juha oli ollut minulla oppilaana paperilinjalla Kemin tekussa 1980-luvun keskivaiheilla. Hän oli ollut minulla purkumiehenä/moottorisahamiehenä > Suhosen leipomorakenuksen purkamisessa ja Törmän Sunnarikulman maisemahoidollisissa puunkaatokuvioissa - puupalkalla. Hänellä oli ja on edelleenkin kova puunkulutus lämmittäessään isoa kaksikerroksista omakotitaloa Kemin Tarvaharjulla.

Vuotta 2000 edeltävällä valtuustokaudella Kemin Keskustan valtuutettujen määrä oli viisi (5) valtuutettua.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...