Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 12...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa::

Vuotta 2000 edeltävällä valtuustokaudella Kemin Keskustan valtuutettujen määrä oli viisi (5) valtuutettua.
____________________________________________________________________

Kaiken kaikkiaan Kemissä valitaan kuntavaaleissa 43 valtuutettua.

Lähdin siis mukaan kuntavaaleihin syksyllä 2000. Kävin uusille kuntavaaliehdokkaille suunnatussa koulutus- ja infotilaisuudessa. Se oli eräänlaista hengen luomista lähestyviin vaaleihin. Ihan mukavaa sanomaa. Yhdessä kemiläisessä tilaisuudessa taisi piipahtaa torniolainen kansanedustaja Hannes Manninenkin...

Kuntavaalien lähestyessä on kuulemma aina ollut vaalimainosten liisteröintitalkoot. Muistaakseni Juha Puro soitti minulle ja kertoi, että silloin ja silloin , siinä ja siinä paikassa liisteröidään mainoksia. 

Ajattelin, että mikäpä ettei, samaalla on mahdollisuus tutustua Kemin keskustalaisiin vaikuttajiin > kuntapäättäjiin. Liisteröintipaikka oli entisen Pohjolan Sanomien tila silloisessa Merihovin kiinteistössä.
Ajelin syksyisessä illankähmeessä paikalle. Mikäli oikein muistan, paikalla olivat Pauli Hanska ja Juha Puro. Luonnollisesti ihmettelin, missä porukka on...
Sain kuulla, että tällaista tämä on, talkoot eivät kiinnosta, mutta auta armias kun luottamuspaikkojen jako on menossa niin jokainen vaatii sitä, tätä ja tuota. 

No tällä kerralla miniporukalla vaalimainokset liisteröitiin Hanskan Paulin tiukassa ohjeistuksessa. Elettiin siis syksyä vuonna 2000. Mikäli oikein muistan, siihen maailman aikaan vaalimainostaulut eri ryhmittymien talkooporukoilla käytiin - "luvalliseen aikaan" - nostelemassa telineisiin. Sittemminin työn on tehnyt Kemin kaupungin työntekijät...

Käytännössä en tehnyt minkäänlaista vaalityötä. Ajattelin, että kyllähän niitä ääniä ropisee reippaasti koppaani. Kyllähän minut kymmenet, sadat kemiläiset tuntevat ja tietävät, mitä olen tehnyt. Olinhan jonkin verran kirjoitellut paikkakunnan lehtiinkin...

Pienenä yksityiskohtana muistuu mieleen - vapaasti muisteltuna - tilanne, jossa kerroin eräälle opettajakollegalle, että olen asettunut ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi. 

Hän oli silminnähden yllättynyt ja vilpittömästi iloisen oloinen. Hän totesi:"Aki! Hieno juttu, nyt tiedän, ketä näissä vaaleissa äänestän!" 
Vaalien jälkeisenä maanantaina opettajakollegani oli oudon vaisun oloinen. Aloin olla jo hiukan huolestunut hänen olemuksestaan ja kysäisin:"Onko jotain vakavaa sattunut?"
Hän lähes itkua tuhertaen totesi:"Aki! Minun on pakko tunnustaa, että äänestyskoppiin mentyäni ne vanhat perkeleen puolueasiat vyöryivät ajatuksiini! Äänestin taas sitä samaa saatanaa, vaikka se ei ole saanut koskaan mitään aikaan! Anteeksi!" 

"Mitäpä tuosta, onhan noita vaaleja jatkossakin!" taisin todeta. En koskaan sen jälkeen keskustellut hänen kanssaan kuntavaaliasioista...

Ensimmäinen kunnallisvaalikausi 2001-2004 oli omalta osaltani aika lailla totuttelemista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Kyllä kemiläinen poliittinen eliitti hahmottui nopeasti. Jokaisella ryhmittymällä näytti olevan muutama supertykki/-nyrkki.

Tavallaan henkilökohtainen tavoite toteutui, koska Kemin keskustaryhmittymä sai kolme (3) lisäpaikkaa. Keskustan valtuutettujen lukumäärä nousi kahdeksaan (8) valtuutettuun. 

Se oli hyvä vaalitulos.

Itse olin valtuuston varajäsen vaatimattomalla, oikeastaan olemattomalla vaalikampanjalla ja nollabudjetilla.

Muistelen pohdiskelleeni jo aivan em. valtuuskauden alussa, mitä vuoden 2004 jälkeen...

Onko tarkoituksenmukaista lähteä aktiivisemmin mukaan kuntapolitiikkaan? Jos niin missä ryhmässä vai unohtaa koko juttu…

Todettakoon, että olin edelleen vahvasti työelämässä ja ammattijärjestöelämässä mukana. Luonnollisesti ne olin priorisoinut ykkösasioiksi.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...