perjantai 7. marraskuuta 2014

Lähes uskomattoman uskottava tarina...

Tänään perjantaina 07.11.2014 klo 11.45-12.15 Prisman parkkialue Kemissä:

Istuskelin autossa jäätyäni odottelemaan vaimoani pikakauppareissulta. Viereiseen parkkiruutuun ilmestyi punainen eteläkorealaisvalmisteinen, nimeltä mainitsematon auto.

Eteläeurooppalaistyyppinen mies viittoili minua avaamaan kuskinpuoleisen ikkunan - näin tein...

Hänen taholtaan käynnistyi vuolas ja erittäin nopeatempoinen selonteko hänen ongelmastaan. Hän puhui huonoa suomea, sekaan tuli enlantia, ilmeisesti italiaa ja mahdollisesti jotain muutakin.

Hän sanoi olevansa italialainen: soppii eppäillä...

Hän sanoi tulevansa Torniosta esittelystä, näyttelystä: mahdollisesti näin...

Hän sanoi olevansa edustaja: soppii eppäillä...

Hän otti esiin tuotekansion, jossa oli ainakin kahdentyyppistä tuotetta: kansio tuntui asiallisen näköiseltä...

Hän sanoi meneväsä Ouluun/Oulunsaloon ja lentävänsä kotiin Milanoon: kukaties näin mutta soppii eppäillä...

Hänellä oli ongelma matkatavaroiden/laukun painon kanssa, siksi hän halusi myydä minulle aggregaatin, joka hänellä oli auton takakontissa: mahdollisesti näin...

Sanoin hänelle, että en ole kiinnostunut siitä, koska meillä on sellainen, mikäli sellaista tarvitaan...

Seuraavana hän tarjosi tuotekansion teräksistä keittiövälineistöä: ihan asiallisen näköistä tavaraa...

Kerroin hänelle, että minulla ei ole tarvetta ostaa em. tyyppisiä keittiövälineitä...

Mikäli oikein ymmärsin, hän olisi antanut em. tuotteet lähes ilmaiseksi ja olisin voinut maksaa aivan miten minua huvittaa. En innostunut lainkaan asiasta...

Tässä vaiheessa hän katsoi parhaaksi kohteliaasti kiittää minua, peruuttaa autonsa ja poistua takavasemmalle.

Minulle on yritetty takavuosina monta kertaa kaupitella nimenomaan markettien parkkipaikalla yhtä ja toista. Ei tosin koskaa näin tyylikkäästi ja lähes uskomattoman uskottavasti.

Kuitenkaan hänen tarinansa ei vakuuttanut minua. Epäilys iski vahvasti takaraivoon. 









"Mitä peliä tämä nyt sitten on olevinaan?" kysyn vaan...

Tapasin henkilön, joka ymmärtääkseni seuraa ympärillään olevaa maailmaa tarkkaan ja aistii herkästi missä mennään tai ollaan menemättä...
Hän oli tulikiukkuinen Suomen valtion saamattomuudesta mm. surullisessa Talvivaara-talouskurjimuksessa.

"Miten on mahdollista, että Suomessa valtio ei voi muka omistaa vaikka koko Talvivaara-kaivoshanketta?" hän jupisi.

"Seurasin tarkkaan kaikki eilisen päivän Talvivaara-tiedotustilaisuudet. Hyvä, että edes nyt valtion tukea löytyy. Löytyy, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Tukea olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten ja kunnolla. Jos näin olisi tapahtunut, tilanne olisi nyt aivan toinen!" hän lisäsi.

"Katsopa esimerkkiä länsinaapurista! Ruotsin valtio omistaa tällä hetkellä hyvin menestyvän "kruununjalokiven" LKAB:n. Eihän sielläkään tosin aina ole mennyt kuin lautaa pitkin mutta kuitenkin. Kiirunassa kaupunki siirretään toiseen paikkaa kaivostoiminnan tieltä. Se ei ole halpaa puuhaa sekään, mutta se kuvastaa ruotsalaisen asennoitumisen tärkeään asiaan! Meillä vaan itkestään kaikaen maailman viherpiipertäjien suulla kuorossa, jos vähääkään maan pintaa raapaistaan. On tämä yhtä helevettiä!" alkoi ohjeistajani päästä vauhtiin hiukan lämmettyään...

Vuodatusta tuli hartaasti ja pitkään. Eipä siihen voinut muuta kuin itsekin todeta näin olevan - valitettavasti.

"Toiminnan Kainuussa on aivan ehdottomasti jatkuttava. Jos olisin asioista päättämässä, ostaisin nykyiset osakkeenomistajat kohtuuhinnalla ulos ja alkaisin puhtaalta pöydältä. Tietysti Talvivaaran tämänhetkisistä talousrasitteista on päästävä sopimukseen velkojien kanssa pitkän aikajänteen suunnitelmilla ja maksuohjelmilla." tuttavani totesi hiukan 
rauhoituttuaan. "Toivottavasti tuo Perän Pekka kuitenkin jatkaa. Olisihan hänkin voinut aikanaan rahastaa yhtiön osakkeilla ja luikkia pakoon. Ei luikkinut. Pekka on veistetty toisenlaisesta puusta!" hän vielä totesi...


Lyhyt netti-info LKAB:stä:


LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara 

Aktiebolag on Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimiala on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Malmbergetin rautaesiintymistä.

Osa malmista käsitellään valmiiksi tuotteeksi kaivospaikkakunnalla ja kuljetetaan Malmbanan-rautatietä pitkin raskaillatavarajunilla joko Luulajan tai Narvikin satamiin laivausta varten. Liikenteenharjoittajana toimii LKAB:n tytäryhtiö Malmtrafik i Kiruna AB (MTAB). Osa Luulajassa laivattavasta malmista kuljetetaan Rautaruukin Raahen terästehtaalle.
LKAB:n pääkonttori sijaitsee Luulajassa.

Tuntuuko tutulta?

Tunnustan, että usein olen syyllistynyt kevyeen sopimusehtojen lukemiseen jos ollenkaan...

Ne ovat niitä "tiheään präntättyjä tekstejä", jotka aktivoituvat pääasiassa siinä tapauksessa, jos tulee ongelmia ja/tai tulkintaerimielisyyksiä.
Onneksi toistaiseksi näin ei ole käynyt - nyt on syytä koputtaa maalaamatonta puuta tai ainakin päätä.


Suoraa nettitekstilainausta hiukan muunneltuna:


Netin yleisin valhe: Olen lukenut sopimusehdot

TEKNIIKKA  
Petteri Järvinen 
Kirjoittaja on tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti.
Internet on täynnä valheita. Yksi valheista on ylitse muiden, sillä se on omamme. Kuinka monta kertaa oletkaan rastittanut kohdan "Olen lukenut palvelun käyttöehdot ja sitoudun noudattamaan niitä", vaikka et todellisuudessa ole edes vilkaissut tekstiä? Luultavasti kymmeniä, ellei satoja kertoja.
Valehtelusta seuraa aina huono omatunto, mutta tässä tapauksessa siihen ei ole syytä. Kukaan ei jaksa perehtyä käyttäjäsopimuksen ehtoihin  ei edes Googlen juristi, jolta asiaa kerran kysyin. Tekstiä on kymmeniä sivuja ja kieli yleensä englantia. Lakitermit ja koukeroiset lauseet tekevät lukemisesta vaikeaa sellaisellekin, jolle englanti on äidinkieli.
Jokin aika sitten kerrottiin, miten lontoolaisen wlan-verkon käyttäjä sitoutui luovuttamaan esikoisensa palveluun. Ehdon tarkoituksena oli vain testata, miten moni oikeasti lukee sopimuksen. Harva luki, mutta nekään kuusi, jotka kuittasivat kaiken lukematta, eivät oikeasti joutuneet luovuttamaan lastaan.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER
Sopimusehdoilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä laki suojaa joka tapauksessa kuluttajaa kohtuuttomuuksilta. Vieraskielisen sopimuksen hyväksyminen ei voi velvoittaa mihinkään ja ainoa, mitä suomalaisen nettikäyttäjän tarvitsee noudattaa, on Suomen laki.
Mikäli kyseessä on ilmainen palvelu, sopimuksen rikkomisesta ei voi seurata sanktioita. Pahinta, mitä palvelu voi tehdä, on tilin sulkeminen, jolloin käyttö loppuu. Sekin voi tietysti olla kova rangaistus, varsinkin jos menettää tekstinsä ja kuvansa.
Facebook edellyttää vähintään 13 vuoden ikää (sopimuksen kohta 4.5), mutta sillä ei ole mitään keinoa varmistaa asiaa, eikä laki kiellä valehtelemasta henkilötietojaan. Niin ikään Facebook kieltää tuomittuja seksuaalirikollisia liittymästä palveluun (kohta 4.6), mutta tämänkin ehdon noudattaminen on käyttäjän itsensä varassa.
Toisin päin tilanne on hankalampi, sillä palvelun riidat käsitellään yhtiön omalla kotipaikkakunnalla. Facebookin tapauksessa (kohta 16.1) kiistat ratkaistaan Kalifornian osavaltion pohjoisalueen piirioikeudessa ja osapuolten välille syntyviä mahdollisia vaateita säätelevät kyseisen osavaltion lait.
Vaikka amerikkalainen nettipalvelu vastoin sopimustaan vakoilisi käyttäjiään, myisi heitä koskevat tiedot eteenpäin, hyödyntäisi aineistoa omiin tarkoituksiinsa ja lopuksi vielä sulkisi yksipuolisella ilmoituksella käyttäjän tilin, lähteekö joku meistä peräämään oikeuksiaan San Mateon oikeusistuimeen? Kuka meistä edes tietää, missä San Mateo sijaitsee, ja mitä oikeuksia Kalifornian laki antaa?
Ainoa, mikä pitää jenkkipalvelut ruodussa, on julkisuuden pelko ja amerikkalaisten käyttäjien oma valppaus. Kun Instagram pari vuotta sitten ilmoitti muuttavansa sopimusehtoja ja varaavansa oikeudet käyttäjien lähettämiin kuviin, ilmoituksesta nousi mediakohu. Instagram peräytyi nopeasti ja väitti kyseessä olleen pelkän väärinkäsityksen.
Raaka totuus on, ettei suomalaisella kuluttajalla ole mitään mahdollisuuksia amerikkalaista yritystä vastaan. Jos Facebook poistaa tilin ilman perusteluita tai vaikkapa oman virheensä vuoksi, ei meillä ole mitään keinoa valittaa asiasta. Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen.
Sopimusehdoista viis  ulkomaisten nettipalvelujen käyttö tapahtuu aina omalla vastuulla.
Kirjoittaja on tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti.

Talvivaaran kolme vaihtoehtoa...

Otan jälleen alla olevan Helsingin Sanomien artikkelin selkänojaksi Talvivaara-asiassa.

Olen aikaisemminkin todennut, että luontevin ja varteenotettavin yhteistyötaho myös rahoituksen tilapäisjärjestelyissä olisi belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas.

En edelleenkään jaksa uskoa/hyväksyä, että noin neljänkymmenen vuoden tuotantoon riittävät malmivarat jätetään jatkossa hyödyntämättä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kasoissa on yli miljardin euron edestä tavaraa ja prosessit toimivat ammatitaitoisen työvoiman turvin...


Helsingin Sanomien artikkeli tuunattuna:

 

Talvivaara voi saada uuden omistajan – kriisiyhtiön kolme vaihtoehtoa

HS:n tietojen mukaan neuvottelut 200 miljoonan rahoituksesta Talvivaaralle ovat pitkällä. Jos rahoitusta ei löydy, kaivos lakkautetaan.

TALOUS 

Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos voi vielä selvitä erittäin vakavista vaikeuksistaan, jos neuvottelut uudesta rahoituksesta onnistuvat.
Helsingin Sanomien kahden toisistaan riippumattoman lähteen mukaan neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta ovat verraten pitkällä. 
Tytäryhtiön konkurssi olisi voitu estää, jos Talvivaara olisi saanut 20 miljoonan euron tilapäisen rahoituksen. Sillä se olisi voinut huolehtia velvoitteistaan noin kaksi kuukautta, jonka aikana neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta olisi ehkä saatu päätökseen.
Neuvottelut tilapäisestä rahoituksesta loppuivat myöhään keskiviikkona, koska valtio ei suostunut yksin myöntämään tilapäistä rahoitusta. Se vaati muita suuressa rahoitusjärjestelyssä mukana olevia osallistumaan tilapäiseen rahoitukseen 50 prosentin osuudella eli 10 miljoonalla eurolla.
Halukkuutta ei ollut, eikä valtio antanut periksi. Siksi Talvivaara Sotkamo ilmoitti varhain torstaina hakeutuvansa konkurssiin. Espoon käräjäoikeus asetti yhtiön konkurssiin tämän jälkeen.
Suuressa 200 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä ja tilapäisessä rahoituksessa yhtenä keskeisenä osapuolena on HS:n lähteiden mukaan belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas. Valtio on osallistunut tiiviisti rahoitusneuvotteluihin, mutta se on noudattanut jo viime syksynä ilmoittamaansa linjaa: valtio osallistuu rahoitukseen vain, jos sen osuus on alle puolet.Talvivaara Sotkamon suurin osakkeenomistaja on 84 prosentin omistusosuudella Talvivaara. Osakkeista 16 prosenttia omistaa teräsyhtiö Outokumpu, joka ilmoitti keskiviikkona osavuosikatsauksessaan omistusosuuden olevan arvoton.
Talvivaaralla on edessään karkeasti kolme vaihtoehtoa.
1. Uusi rahoitus
Pörssissä noteerattu Talvivaara onnistuisi sittenkin hankkimaan rahoituksen, jolla se ostaisi tytäryhtiönsä Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ja keskeiset omaisuuserät. Kaivoksen toiminta jatkuisi. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää, että valtion osuus rahoituksesta on enintään 50 prosenttia. Neuvotteluita jatketaan lähiaikoina, mutta aika on niitä vastaan. Pörssiyhtiö Talvivaarakin on hyvin lähellä konkurssia.
2. Konkurssi
Pörssiyhtiö Talvivaara menee konkurssiin, jolloin valtio menettäisi noin 200 miljoonaa euroa. Valtion sijoitusyhtiö Solidium on sijoittanut Talvivaaran osakkeisiin 149 miljoonaa euroa ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on antanut Talvivaaralle noin 60 miljoonaa euroa lainaa.
Pörssiyhtiön konkurssin jälkeen voidaan perustaa uusi yhtiö, joka ostaisi tytäryhtiön liiketoiminnan ja arvokkaimmat omaisuuserät. Uusi yhtiö olisi velaton, mikä voisi houkutella sijoittajia tai kaivosalan muita yhtiöitä rahoittamaan sitä. Se kuitenkin edellyttäisi, että vuosikausien vaikeuksien jälkeen sijoittajat tai kaivosalan yhtiöt uskoisivat varsinaisen kaivosliiketoiminnan olevan tulevaisuudessa kannattavaa.


3. LakkautusTalvivaara menee konkurssiin, eikä kukaan halua jatkaa kaivoksen toimintaa. Valtio ottaa kaivoksen vastuulleen ja lakkauttaa sen joko nopeutetussa menettelyssä tai hitaammassa menettelyssä, joka voisi kestää yli kymmenen vuotta.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä oli torstaina tiedotustilaisuudessa apeana.
"Vielä eilen meillä oli syytä uskoa, että Talvivaaralla on tänään rahaa toiminnan jatkoon. Aamulla selvisi, ettei ole. Vuosi on ollut raskas koko organisaatiolle. Kukaan ei odottanut, että olisimme päässeet näin pitkälle."

torstai 6. marraskuuta 2014

Uusi taskukalenteri - mahtavaa!

En kerta kaikkiaan voi olla innostumatta vuodesta, vuosikymmenestä toiseen uuden taskukalenterin saapumisesta postilaatikkoon!

Juuri tänään sain Insinööriliiton uuden kalenterin vuodelle 2015 lisätekstein Parempaan työpäivään.. Aikaisemmin työssä ollessani kalenteri tuli myös OAJ:n taholta...

Kalenterin kannessa aistin salkkua vasemmassa kädessä kantavan miespuolisen insinöörin tasapainottelevan trapestilla. Näin varmaan realilimaailmassa työelämässä on tilanne.

Itse olen ollut jo yli kuusi vuotta eläkkeellä. Miksi jaksan innostua uudesta taskukalenterista? 

Siksi, että revin käytössäni olevasta taskukalenterista menneet viikot. En siltä osin muistele menneitä. Loppuvuodesta henkilökohtainen taskukalenterini on varsin ohut. Tosin pöytäkalenterissani ovat tärkeimmät tapahtumat, jotka olen säilyttänyt ja niistä on ollut useastikin hyötyä. Pöytäkalenterini olen toistaiseksi säilyttänyt.

Monet käyttävät pöytätietokoneissa, kannettavissa, tableteissa ja älykännyköissä olevia kalenterimahdollisuuksia. Itse en ole niitä ottanut vielä käyttöön...

Toistaiseksi minulle on riittänyt perinteinen paperikalenterivaihtoehto.

Mitä minä sanoin...

Ajattelin alkuviikosta kirjoittaa tekstin otsikolla: Tyyntä myrskyn edellä liittyen Talvivaaran talouskurjimukseen, josta olen supermyönteisessä hengessä kirjoittanut aika monta artikkelia. Em. artikkeli jäi kirjoittamatta.


Tänään ja varmaan lähipäivinäkin revitellään Talvivaaran tytäryhtiön hakeutumisella konkurssiin. 

Yrityssaneerausta hoitanut asianajaja Pekka Jaatinen kertoo, että kaivosyhtiön rahoituspaketti kaatui loppujen lopuksi "mitättömään" summaan lyhyen aikavälin rahoituksesta.

Em. summa lienee muutamia, maksimissaan 10 miljoonaa euroa, jolla olisi rakennettu silta jatkolle.

Varmaan moni pienosakkeenomistaja saa kuulla lähiaikoina rikkiviisaita lausuntoja, jotka alkavat sanoilla: "Mitä minä sanoin...".

Olen aikaisemmissa teksteissäni painottanut, perään kuuluttanut Suomen valtion aktiivisempaa osuutta Talvivaara-asiossa - turhaan. Jokohan aika alkaa olla kypsä valtion mukaantuloon, sen aika näyttää.

Pienenä kevennyksenä tähän artikkeliin lisään, että kävin hetki sitten Kemin kulttuurikeskuksessa. Kaupunginkirjasto pitää aulan pikkuhyllykössä poistettuja kirjoja, joita voi kuka tahansa ottaa mukaansa - ilmaiseksi.

Kuinka ollakaan käteeni sattui Kalle Päätalon kirja nimeltä Myrsky koillismaassa. Se on aivan pakko lukea...
____________________________________________________________________________

Tämän päivän aikana on kuultu monia lausuntoja Talvivaaran tilanteesta. Päällimmäisenä, parhaana ratkaisuna on tuotu selkeästi esille toiminnan jatkaminen. Mistä löytyy se varteen otettava, luotettava ja osaava taho, joka ottaa vastuun Kainuun valmivarannon hyödyntämisestä?  
_____________________________________________________________________

Todettakoon, että löysin ilmaiskirjahyllyköstä vielä lisäksi Kalle Päätalon kirjan nimeltä Myrskyn jälkeen...


Nyt on hetkeksi aikaa luettavaa ja seurattavaakin.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Lauri I ja Lasse L Suomessa...

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Lasse Laatunen jää eläkkeelle. Hänen vastuualueenaan ovat olleet työelämän lainsäädäntö, koulutus ja yritysturvallisuus.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hänen eläkkeellejäämisjuhliaan vietettiin tänään Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Ainakin sellainen vaikutelma jäi katseltuani tänään pätkän TV 3:n klo 19 uutisia.
Paikalla oli mm. nykyinen työministeri Lauri Ihalainen, jonka näin pitkästä, pitkästä aikaa hymyilevän - hyvä niin.

Varmaan hymyn Laurin I:n suupielille toi ne lukuisat neuvottelut, myönteiset lopputulokset, joissa hän on ollut edellisessä työtehtävässään SAK:n puheenjohtajana Lassen L:n kanssa mukana.

Lauri I totesi, luonnehti, että Lasse L on uuttera työmyyrä, joka välttämättä ei ängennyt eturiviin...

Itse Lasse L kehui suomalaista työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmää, ilmapiiriä: "Aina on tultu neuvotteluun, kun on toivottu/pyydetty. On parempi neuvotella kuin... "

Toivottavasti niin sanottu kolmikantajärjestelmä eli valtio ja työmarkkinaosapuolet hoitavat asiat näin jatkossakin.

Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala on nimitetty loppuvuodesta alkaen em. tehtävään...

Välikysymyskeskustelu Suomen eduskunnassa...


Eduskunta aloitti tänään keskiviikkona iltapäivällä keskustelun perussuomalaisten ja keskustan hallituksen talouspolitiikkaa koskevasta välikysymyksestä, jonka pontimena on luottoluokittajan päätös laskea Suomen pitkäaikaisen valtionvelan luottoluokituksen AAA-luokasta luokkaan AA+.
Seurailen aina silloin tällöin näitä eduskunnan lähetyksiä televisiosta ja tällä kerralla myös suoraan netin kautta.
Tunnustan, että en ole tähän saakka jaksanut pitkään seurata niitä. Miksi? Siksi, että hallitus/oppositio-ennakkoasetelma on niin selvä ennalta aistittavissa myös pidettävissä puheenvuoroissa.
Tällä kerralla jännitettä asiassa on lisää, koska hallituksesta on irtaantunut kaksi puoluetta, jäljellä ns. six-back-ryhmittymästä on siis neljä, pääpuolueina Kokoomus ja SDP..

Perjantaina suoritettava äänestys hallituksen luottamuksesta on tiukka. Todennäköisesti hallitus ei tähän kaadu, mikäli hallituksen taholta ei synny työtapaturmaa. Hallituspuoluejäsenten on syytä olla paikalla eikä saa seota napinpainalluksissa...

Todettakoon, että aika väritöntä tuo välikysymyskeskustelu on tähän saakka ollut kaiken kaikkiaan. Huomioni on kiinnittynyt siihen, että kaikilla kansanedustajilla ei käsitteiden perusterminologia ole hallussa.
 Mihin em. näkemykseni perustuu?
 Siihen, että eduskuntasalissa "väännetään tämän tästä rautalankamalleja" sanojen vahvistukseksi...

Suomalaisia sananlaskuja - Wikisitaatit...

Googlasin hetki sitten 


- ei kaikkia munia samaan koriin - niin ensimmäisenä luettelossa esiintyi otsikon teksti.


Sieltä löytyy aakkosjärjestyksessä aikamoinen määrä suomalaista kansanviisautta, jonkin verran myös aitoa, rahvaanomaista tyhmyyttäkin.

Miksi edellä mainitun - ei kaikkia munia samaan koriin - yleensäkin toin esiin? Syy liittyy pörssikurssien kehitykseen Suomessa. Olen seurannut aikani kuluksi, harrastuksena Helsingin pörsskursseja Kauppalehden sivuilta netin kautta. Seuraaminen netin kautta on erittäin vaivatonta, suorastaan helppoa - niin ja mielenkiintoista, kun vaivautuu lukemaan numerotietojen lisäksi pörssiasiantuntijoiden, analyytikkojen lausuntoja.
Kyseisiä lausuntoja on syytä lukea varauksellisesti, sillä ne ovat värittyneitä milloin mihinkin suuntaan....


tiistai 4. marraskuuta 2014

Ei yllättävää...

Toimin jälleen välikätenä, sillä tiedän, että kaikki tämänkään tekstin lukijoista eivät lue Suomen ykkössanomalehteä, Helsingin Sanomia netistä eikä paperiversiona. Luettuani alla olevan artikkelin, kävi yksiselitteisesti mielessä: Ei yllättävää... 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ukraina lähettää lisää joukkoja suojaamaan idän tärkeitä kaupunkeja

Uudet yksiköt suojaavat kaupunkeja Venäjän tukemien kapinallisten mahdolliselta hyökkäykseltä.

ULKOMAAT  

Ukraina lähettää lisää joukkoja suojaamaan Itä-Ukrainan tärkeitä kaupunkeja Venäjän tukemien kapinallisten mahdolliselta hyökkäykseltä. Asiasta kertoi Ukrainan presidentti Petro Porošenko tiistaina.
"Useita uusia [armeijan] yksiköitä ja ryhmiä on perustettu", Porošenko sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Presidentin mukaan uudet yksiköt mahdollistavat puolustautumisen "mahdolliselta hyökkäykseltä Mariupoliin, Berdjanskiin, Harkovaan ja Luhanskin pohjoisosaan".

Porošenkon mukaan kapinallisten äänestys vaarantaa Itä-Ukrainan hauraan rauhan. Myös länsimaat pitävät äänestyksiä laittomina. Kapinallisia tukevan Venäjän mukaan vaalit olivat rehelliset.
Porošenko kertoi asiasta Itä-Ukrainan kapinallisalueiden tilanteesta järjestetyn hätäkokouksen jälkeen. Presidentti kutsui kokouksen koolle sen jälkeen kun Donetskin ja Luhanskin alueille perustetut "kansantasavallat" äänestivät sunnuntaina itselleen uudet johtajat.
Porošenko vakuutti Ukrainan kuitenkin olevan sitoutunut syyskuussa solmittuun aseleposopimukseen.
"Ukraina kannattaa yhä vakaasti rauhansuunnitelmaa", presidentti sanoi. Hänen mukaansa Venäjän tukeman sopimuksen "muut osapuolet" eivät noudata velvoitteitaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina, että Venäjän joukot ovat siirtyneet lähemmäksi Ukrainan rajaa. Stoltenbergin mukaan Venäjä myös jatkaa kapinallisten kouluttamista Itä-Ukrainassa.
"Venäjä jatkaa tukeaan kapinallisille kouluttamalla heitä, tarjoamalla heille varusteita ja maan itäosissa olevien venäläisten erikoisjoukkojen avulla", Stoltenberg sanoi AFP:n mukaan tavattuaan EU:n ulkopoliittisen korkean edustajan Federica Mogherinin.
Mogherinin mukaan kapinallisten järjestämät äänestykset vaarantavat mahdollisuuden rauhaan.
"Suurin vaara on, suljemme ikkunan kansainväliseltä vuoropuhelulta ja Venäjän kanssa käytävältä vuoropuhelulta", Mogherini sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Yli 4 000 ihmistä on kuollut taisteluissa Itä-Ukrainassa huhtikuun jälkeen.

Suomen valtio kaivoskaupoille - WHY NOT?

Luin alla olevan pätkän hetki sitten Kauppalehden sivuilta:
Valtio kaasukaupoilla
Kaasuyhtiö Gasum siirtyy yhä tiukemminSuomen valtion omistukseen. Fortum ja saksalainen EON kertoivat maanantaina myyvänsä osuutensa Gasumista valtiolle.
Kauppojen myötä valtion omistusosuus Gasumissa kasvaa nykyisestä 24 prosentista yhteensä 75 prosenttiin. Osakkeiden kauppahinta on noin 310 miljoonaa euroa.
____________________________________________________________________
Luin eilen hyviä perusteluja, miksi valtion kannattaa näin tehdä - hyvä niin,,,

Miksi Suomen valtio ei lähde mukaan voimallisemmin kaivoskaupoille?

Tällä hetkellä on tarjolla erinomainen ostokohde - Talvivaara - jolle valtion mukaan tulo nykyistä aktiivisemmin olisi kunnon "suonenisku" - ei "kuppaus" vaan todellinen lisäpotku ja lisäarvo.

Muistutettakoon, että Suomen valtio on jo tällä hetkellä Talvivaaran suurin omistaja Solidiumin kautta noin 15%:n osuudella. Osuutta voinee kasvattaa reippaastikin, eikä se maksa tämänhetkisillä pörssikursseilla "juuri mitään".

Kerran se kirpaisee...

Niin kuin jo aikaisemmin olen kirjoittanut, meillä on ollut pitkään käytössämme kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.

Kesäautomme on VW Doppel TD vm. 1989, jolla on ajettu noin 300.000 km ja talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on ajettu noin 137.000 km. Varmaan molemmat autot ovat aika tuttuja kemiläisessä katukuvassa.

Olemme olleet tyytyväisiä autoihimme, ne ovat kohtalaisen edullisia käyttöautoja. Kuluvia osia niihin joutuu aina silloin tällöin ostamaan/vaihdattamaan niin kuin kaikkiin iäkkäisiin autoihin.

Vaihtoarvo em. autoilla on murheellisen alhainen, lähes olematon, joten täytynee sinnitellä niiden kanssa ainakin jonkin aikaa.

Itse otsikon asiaan: Kävin tänään aamusella viemässä entiselle opettajakollegalle, eläkeläiselle pakastimestamme kesällä onkimiani ahvenia ja yhden hauen, oli tyytyväinen viemisiini.

Takaisin kotiin ajellessani päätin tehdä poikkeuksellisen bensiinintäyttöoperaation talviautoomme. Tähän saakka olen "tiputtanut" tankkiin kerralla 15-30 litraa bensiiniä. Nyt pistin kerta laakista tankin täyteen.

"Kerran se kirpaisee!" ajattelin tankatessani. Olen ajatellut tähän saakka, että tankkaamalla vähän kerralla, tulee ajettuakin vähemmän...

Tosiasiassa ajamme nykyisin erittäin vähän – muutaman tuhat kilometriä vuodessa lähinnä kaupunki- ja lähialueajoa. Tuskinpa siinä tankissa olevan polttoaineen määrä paljoakaan käytännössä ratkaisee.

Toisaalta täydellä tankilla ja/tai ei ainakaan aivan tyhjällä tankilla ajellessa ei tarvitse jännittää turhaan mittaritaulun punavalojen vilkkumista...