Työpöydän kuntavaaliaineiston puhdistamista - kyllä...

Työpöydän kuntavaaliaineiston puhdistamista - kyllä... Päätin hetki sitten nollata käydyt 13.06.2021 kuntavaalit materiaalin osalta. Viime syksynä otin Keskustan Peräpohjolan piirin ja Kemin Keskustan yhteisestä toimistosta kuntavaalimateriaalia, muun muassa kaksi pientä ( 100x100mm) magneettipohjaista tarraa. Tarraa, jossa on sanoja ja symboleita irrotettaviksi ja/tai uuteen järjestykseen aseteltaviksi - hyvä idea - saa mieleisensä sanoman esiin. Vaimoni oli toisen pistänyt jääkaapin oveen kiinni, enkä minäkään tätä toista ole järjestellyt uuteen asentoon. Tämä lienee perusasennossa, joten jokainen sana/symboli voidaan siirtää: Suomi - kuntoon - pitää - huolta - välittää - käy - n - töihin - into - a - yrittää - arvokas - vanhuus - ja - terve - vihreä - talous - luonto - puhdas - ruoka - kaupassa - turvallisuus - lapsen - etu - yhteinen - ei - itsekkyydelle - yhteisöllisyys - tartu - tilaisuuteen - rohkeasti - huomiseen - terve - järki - uskallusta - enempään - turvaverkko - !! - talkoilla - syntyy - tulosta - lisää - työtä - ? - puretaan - turhia - normeja - & - yksin - yhdessä - ystävä - usko - itseesi - keskusta - kanssasi - ! - Keskusta apilalogo... Kyllähän noista sanoista ja symboleista aika lailla monenlaisia tekstejä saa aikaiseksi. Kävi mielessä matematiikan käsite kertoma. Sen avulla voisi vaihtoehtojen määrän laskeakin, jos viitseliäisyyttä riittäisi... Pohdiskelimme hetki sitten, josko lähdemme huomenna Kukkolankoskella käväisemään Keskustan Peräpohjolan piirin perinteisessä kesätapahtumassa. Olemme kerran käyneet, ihan mukava tapahtuma.

Pari päivää mennyt ihmetellessä - kyllä...

Pari päivää mennyt ihmetellessä - kyllä... On se kumma juttu, kun ei ole mitään erikoisen tärkeää, pakollista tekemistä, aika menee ihmetellessä. Nytkin pari päivää. Hetki sitten kävivät vanhat mietteet mielessä liittyen somemaailmaan ja peukutukseen. Peukutus äärimmäistä vallankäyttöä - kyllä mielestäni... Kirjoitin edellä olevasta aiheesta jo monta vuotta sitten. Peukutuksen/tykkäämisen ohessa kirjoitin myös erilaisten symbolien lisääntyneestä käytöstä. Eräs tuttavani hiukan ihmetteli kirjoitustani, hän toi esiin em. somekäyttäytymisen kevyen harmittomana, ei erityisen vakavasti otettavana käyttäytymismallina. Hän vähätteli niiden käyttöä. Itse koen niiden käytön vahvasti tarkoitushakuisina. Sanotaan, että kissa kiitoksella elää. Sanonnalla on vahva perinteinen ja kansanomainen totuuspohja. Kyllä somemaailmassa monet seuraavat peukutus-/tykkäämislukuja. Ei niinkään teksteihinsä saamia kommentteja, sillä ne ovat tiukassa. Kynnys kirjoittaa henkilökohtainen näkemys jostakin asiasta on korkealla. Eivät nuo peukuttamiset aivan turhanpäiväisiä ole, sillä niitä muun muassa yritykset käyttävät eräänlaisina houkutuselementteinä. Yksityishenkilöllekin 10/50/100/200/500- kpl jne. peukutusta antanee kummasti mielihyvää tai jos niitä ei ole mielipahaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä viemään peräkärryllisen pihaoksia Kemin Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi energiapuukentälle. Näin tein, homma hoidettu. Peräkärryä kesäautomme perään kiinnittäessäni tuttu ohikulkija kysyi:"Oletteko käyneet saaressa?" "Emme tällä viikolla. Oletko lukenut viime viikonlopun Selkäsaariseikkailustamme Facebookista?" kysyn häneltä. Ei ollut, joten päätin kertoa asian lyhyen kaavan mukaan. Tuskin oli päässyt kertomuksessani alkuun, kun sain kommentin:"Kerran meillä, jne. ... minä, jne. ...". "Sopiiko, että jatkan?"kysyin häneltä. Jatkoin, mutta tuskin pääsin eteenpäin, kun kuulin:"Kerran minä, minä, minä, jne. ..." "Minä olen ajellut kelillä kuin kelillä." hän uhosi. "Niin minäkin, kunhan kölin alla on riittävästi vettä." sanoin ja lisäsin, että vaihdettuamme perämoottoriin oikean alumiinipotkurin, emme enää lähde huonosuuntaisilla eli länsi-lounaistuulilla ja matalan veden aikaan Selkäsaareen. Näin jälkikäteen ajateltuna, minun olisi pitänyt jättää kertomatta edellä mainittu tapahtuma viime viikolta. Kertomus jäi olennaisilta osiltaan kesken - jatkuvien keskeytysten vuoksi. Näitä besserwissereitä löytyy. Heitä olen havainnut löytyvän myös kuntapolitiikan kentällä. Tuoko uusi valtuustokausi 2021-2024 parannusta asiaan? Sen aika näyttää. Ken elää, hän näkee...

21.07.1968 oli ikimuistoinen päivä - kyllä...

Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka huomioitte eilisen 53. hääpäivämme. Aki ja Tuula

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen intouduin siistimään muutamia pihan puita, lähinnä poistamaan kuivuneita alaoksia. Erityisesti siistimisen kohteina olivat keskellä pihaa olevat niin sanotutut Logokuuset. Kerrattakoon nyt vielä, että istutin vuonna 1996 Keminmaan Törmästä Sunnarinkulman asuntoalueelta hakemani kolme noin 0,5 m korkuista kuusta isoissa multapaakuissa keskelle tonttiamme kolmion muotoon. Miksi? Siksi, että halusin jonkin muiston meille siitä, kun Veitsiluoto Oy muuttui Ensoksi. Suunnilleen samoihin aikoihin PK5:n päädystä otettiin pois Veitsiluoto Oy:n logo iso V ja kolme kuusta. Nyt istuttamani kuuset ovat tukkikokoa. Lisäksi rapsin muutaman oksan Pikkupuolen takana olevasta pihlajasta, oksat, jotka kurkottivat kasvullaan räystään alle. Samoin pari kuivaa vuoristomännyn oksaa päärakennuksen terassin kulmauksesta. Peräkärryssä alkaa olla kohta kuorma Kemin Energia ja Vesi energiapuukentälle vietäväksi Kemin Karjalahdelle...

21.07.1968 oli ikimuistoinen päivä - kyllä...

21.07.1968 oli ikimuistoinen päivä - kyllä... Silloin nuori pappi Seppo Ikonen vihki meidät - minut ja Tuulan - Veitsiluodon kirkossa avioliittoon. Tänään on siis meidän 53. hääpäivä. Pätkä Wikipediatekstiä tiedoksi tapahtumapaikasta: Veitsiluodon kirkko on Kemin seurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus Hepolan kaupunginosassa Kemissä. Seurakuntataloa alettiin suunnitella Veitsiluotoon jo 1938, mutta sodan takia rakennushanke viivästyi. Lisäksi Karihaaran seurakuntatalon rakentaminen meni Veitsiluodon hankkeen edelle, koska Karihaarassa seurakunnan kokoustilana käytetty vanha koulu tuhoutui Lapin sodassa. Kirkon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, joka päättyi 15. maaliskuuta 1950. Osallistujina olivat arkkitehdit Arvo Murama, Olli Pöyry, Heikki Siren ja Veikko Larkas. Ensimmäiselle sijalle nousi Larkaksen ehdotus Orga pro nobis, jonka mukaan kirkko toteutettiin. Rahoitusongelmien vuoksi betonirunkoisen, tiilirakenteisen pitkäkirkon rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta kesällä 1955. Kirkko valmistui syksyllä 1957 ja sen vihki Oulun hiippakunnan piispa Olavi Heliövaara 29. syyskuuta 1957. Kirkkosalin pinta-ala on 500 m² ja siellä on 370 istumapaikkaa. Kirkon 18-äänikertaiset urut on rakennettu Kangasalan urkutehtaassa 1958. Samana vuonna Veitsiluoto Osakeyhtiö lahjoitti kirkolle arvokkaan hopeisen ehtoolliskaluston. Kirkkosalissa on kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen puureliefi Pyhiinvaeltajat vuodelta 1967. Veitsiluodon kirkon risti on niin sanottu Pietarinristi, jossa poikkipuu on alhaalla.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin mennä istuskelemaan aamukahville ja lehdenselailuun päärakennuksen terassille. Jätin/jätimme tältä aamulta väliin. Vaikka aurinko paistaa, niin tuuli tuntui sen verran vilpoiselta, että parempi olla keittiön pöydän ääressä. Tänään ei ole tiedossa mitään erikoista tehtävää, ollaan vaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelin hetken aikaa yksin päärakennuksen terassilla aamukahvilla lehteä lueskellen. Tälle maanantaipäivälle ei pitäisi olla mitään kummempaa. No sen verran, että kävin viemässä Karjalahdelle pienen säkillisen kotitalousmuovia ja samalla reissulla varmistamassa ProPulse-komposiittilapojan (4 kpl) tilauksen Prima-Raudassa. Isäntä - Kamppisen Risto kuului olevan kesälomilla. Hänelle olin lähettänyt asiaa sähköpostin välityksellä. Samalla kysäisin, onko liikkeessä perämoottoriimme - Suzuki DT40 - tavallista metallipotkuria hyllyssä. Ilmeisesti asia tarkistetaan. Kotiin tultuani irrotin päärakennuksen terassilautojen välistä ilmaantuneen tammenalun. Mistä lie tuokin tuohon tullut? Lähti hyvin juurineen. Kastelimme sitä ja veimme Pikkupuolen päätyyn kasvamaan lisämullan turvin. Mielenkiintoista seurata, lähteekö kasvamaan. Viitisentoista vuotta sitten tammenkasvatusyrityksemme ei onnistunut...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu eilen, ei kahta sanaa...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu eilen, ei kahta sanaa... Huomasin eilen illansuussa tullen puhelun, kännykkäni oli äänettömällä. Soitin ja "langan päässä" oli tuttu tuttavamme. Hän oli lukenut tekstini "Selkäsaariseikkailustamme". Kerroin hänelle, että minkäänlaista vaaratilannetta ei ollut, mutta tympeääkin tympeämpää äheltämistä. Kyllä tämä saisi jo riittää. Oli puhetta Selkäsaaren pohjoispään Pohjoislaiturista. "Eikö ne mökkiläiset voisi pistää hatun kiertämään ja rakennatte itse sen laiturin?" hän totesi kerrottuani, että kyllähän se ruoppaus ja asiallisen ponttoonilaiturin teko muutaman kymppitonnin maksaa. Hän on erittäin hyvin tietoinen tontti- ja kiinteistöasioista. "Kyllä Selkäsaaren mökkiläisillä on omien venevalkamien kanssa tekemistä ihan nokko. Ei heitä taida kiinnostaa mikään Pohjoislaituri." totesin. "Selkäsaari Yhdistys voisi asiaan liittyvänä olla aktiivinen." totesin. Kerroin lisäksi, että saaren länsirannalla monet mökkiläiset joutuvat jättämään kulkuveneensä poijuun, jossa on rantaan pääsyyn kiinnitetty soutuve. Niin kivikkoisia ovat rannat. Kyllä tuo meidän mökkipaikkamme on erinomainen. Hyvillä ilmoilla siirrymme sinne Haukkarin Kainuunkadulta noin varttitunnissa. Se on lähellä, lähes näköetäisyydellä, mutta nuo pahimmat tuulet ja vedenpinta...

Mitä tänään tähän asti...

Aamuherätys oli poikkeuksellisen aikaisin, sillä kesävieraamme - Anna ja Isla - ovat aamupäivällä lähdössä pääkaupunkiseudulle. Sateinen aamu. Saderintama mennee ohi viimeistään iltaan mennessä. Pistin lähes kahden kuukauden tauon jälkeen tulet takkaan. Hyvin toimii... No niin - vaimoni kävi viemässä tytöt Kemin rautaieasemalle ja juna meni hetki sitten vajaan kolmensadan metrin päästä Eteläntien takaa ohitse Oulua kohti ja Helsinkiin - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelimme aamukahvien ja lehtiselailun yhteydessä eilistä "meriseikkailua". Lähdin Hahtisaareen. Uusin ankkuriköyden ja koekäytin perämoottoria, kaikki tuntuu olevan kunnossa paitsi, että Selkäsaaren pohjoisppäädyssä on neljä ProPulse komposiittilapaa. Kävin Prima Raudassa, oli kiinni. Kotiin tultuani otin yhteyttä Kamppisen Ristoon, pyysin tilaamaan lapapaketin. Parhaassa tapauksessa se löytyy hyllystä. Nyt on aikaa pihahommiin. Kesävieraamme - Anna ja Isla - nauttinevat olostaan Pikkupuolella - kännykkä toisessa kädessä...

Olihan varsinainen seikkailukäynti Selkäsaaressa iltapäivällä/illansuussa - kyllä...

Olihan varsinainen seikkailukäynti Selkäsaaressa iltapäivällä/illansuussa - kyllä... Lähdimme kesävieraidemme kanssa saareen niin kuin oli alustavasti sovittu. Olin rajanaapurilta - Rajalan Heikiltä - kysynyt lupaa ja saanut sen - käyttää heidän venepoukamaa, jos tuuli on kovanpuoleinen ja suunta hankala meidän näkövinkkelistä. Ajoimme Rajalan venepoukamaan ja kävelimme tontillemme/mökillemme. Toiset rajanaapurit Nikkasen näyttivät olevan myös saaressa. Vaimoni käytti tyttöjä - Annaa ja Islaa - kahluumatkan päässä olevassa uimapaikassa. Minä haloin muutaman raitapuu-pökäleen ja aloitin yhden lahon kuusikannon hajottamisen. Vaimoni paistoi uumissa makkaroita ja pannulla räiskäleitä Kyllä maistuivat ja tytöt ottivat pienet tirsat kamarissa. Tähän saakka kaikki enemmän kuin hyvin. Teimme lähtöä saaresta. Käänsimme veneen keulan menosuuntaan, en uskaltanut lähteä pakilla poukamasta. Niinhän siinä kävi, että en ehtinyt laskea konetta alas ja käynnistää sitä, kun tuuli lähti viemään meitä rannan suunnassa. Taas kiroilin mielessäni korkealaitaisen veneen "tuulenottavuutta". Olihan se varsinaista kivien kolinaa yrittäessämme ohjata/työnnellä airoilla venettä syvemmälle. Soutaminen oli mahdotonta. Ei auttanut kuin mennä veteen venettä vetämään/työntämään. Saimme sen jotakuinkin "kävelytettyä" oman kotipoukamaan menevän "väylän" varteen. Olin noussut veneeseen. Laskin koneen hiukan alas trimmillä ja käynnistin sen. Kuulin sen välittömästi. Se on siinä! Sammutin välittömästi koneen. Kaikki ProPulse potkurilavat katkesivat. Tuuli vei venettä matalikolle. Olimme välillä kaikki vedessä venettä työntämässä/vetämässä. Reippaat kesävieraamme - Anna ja Isla - ei kahta sanaa. Aluksi päätimme soutaa Hahtisaareen, mutta eihän siitä tullut mitään, vene jumittui matalaan hiekkapohjaan. Soitin 112:een ja selostin tilanteen. Puhelimeen vastannut naishenkilö tiedusteli sijaintimme ja muuta veneeseen liittyvä, onko muita vaurioita, vuotoja jne. ei ollut. Hän pyysi rauhassa odottamaan yhteydenottoa. Kohta soitti mieshenkilö Pelastuslaitokselta ja kertoi näkevänsä meidät. Totesi:"Olemme kohta siellä." Tulivat ja vetoköysi kiinnitettiin meidän ankkuriköyteen. Se katkesi. Uusi yritys pelastusveneen köydellä. Se toimi ja meidät vedettiin rauhallisesti Hahtisaareen. Erinomainen palvelu. Me ajelimme kotiin Kainuunkadulle. Kyllä tympii kerta kaikkiaan. Nyt olisi herkullisten jälkiviisastelujen aika, mutta se on hyödytöntä. Sen kyllä päätimme - minä ja vaimoni - että emme lähde enää koskaan tämän illan tyyppisellä ja suuntaisella tuulella Selkäsaareen. Tämä oli toinen kerta, kun jouduimme "tuulen viemäksi", aikaisemmin säilyivät lavat ehjinä. Vene on turvallisesti Hahtisaaressa. Täytynee tilata ProPulse lapasarja Prima Raudasta, tuskin heillä hyllyssä tavaraa on, samalla täytyy kysäistä, olisiko Tommilla aikaa vaihtaa lavat. Hän on sen hoitanut aikaisemminkin... Niin - olisihan tuossa voinut käydä pahemminkin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin yllättää vaimoni ja kesävieraani paistamalla Pirkka esipaistettuja vehnäpullia 14 kpl. Puolet niistä kanelipulliksi. Tuskin ne ovat ihan entisen Suhosen leipomon kanelipullien veroisia mutta sittenkin. Onko pullajuttu yllätys, se nähdään hetken kuluttua. Varmaan ne tulevat aikanaan syödyiksi. Juuri tällä hetkellä on päärakennuksessamme "huumaava" paistetun pulla tuoksu... Eilen vaimoni käytti kesävieraitamme Kemin kuvataiteilijoiden Muraali-tapahtumassa ja illansuussa Ajoksen uimarannalla. Tänään tavoitteena on lähteä Selkäsaaressa käymään ja kukatien ajella lähivesillä.

Se on jo heinäkuun puoliväli - kyllä...

Se on jo heinäkuun puoliväli - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin huoltoasemalla tankkaamassa kesäautomme ja täytin samalla kaksi viiden litran kanisteria venebensiiniä - varmuuden vuoksi. Kotiin tultuani menin istuskelemaan varastorakennuksemme lipan alle, sillä taivaalta tuli muutama sadepisara. Siinä istuskellessani kävi mielessä, että ihmisellä - kenellä tahansa, minullakin - on hyvin vähän sellaisia asioita, jotka on aivan pakko tehdä. Jos kaiken turhan, turhanpäiväisen jättäisi pois/tekemättä, selviäisi aika vähällä. Mikä ihme se pistää koheltamaan/touhuamaan/tekemään sitä sun tätä ja yhtä sun toista...

Oliko se taas ikärasismikortti käytössä...

Oliko se taas ikärasismikortti käytössä... Näin totesi tuttavani, jolle vuoden 2017 kuntavaaleissa kerroin tuntemuksiani vaalien tuoksinassa. Kerroin hänelle silloin, että aistin nuoruuden ylenpalttista ihannointia sekä kokemaani ikärasismi-irrottelua. Ikäänkuin kuntavaaleissa ei olisi saanut olla ikäisiäni ehdokkaita. Silloinkin totesin, että kuntavaaleissa ei ole yläikärajaa, sen sijaan alaikäraja on eli 18 vuotta, jota ei mielestäni ole syytä missään nimessä alentaa. "Tuskin sentään, en ainakaan itse tällä kerralla sellaista tuntenut." totesin hänelle. Toki olin Kemissä iältäni vanhin kuntavaaliehdokas, tuskin ajatuksiltani. Sen olen kuntavaalien yhteydessä todennut, että henkilö, jolla ei käytännössä ole minkäänlaisia aktiivisia, toimivia taustavoimia liittyen: Yhdistystoimintaan, urheiluun, musiikkimaailmaan, hyväntekeväisyysmaailmaan, harrastustoimintaan, yritysmaailmaan, uskontoon, jne. on lähes mahdotonta saada reipasta äänimäärää aidosti rehellisin toimenpitein. Sitä on aika lailla omillaan, yksinäinen susi. On myös avoimesti todettava, että minun äänestäjäkuntaani on paljon poistunut keskuudestamme, niin kuin minua on aiemmin valistettu. Se on murheellista... On mielenkiintoista seurata, onko koulutustaustalla ja työelämäkokemuksella minkäänlaista painoarvoa lähestyvissä luottamustoimivalinnoissa valtuustokaudelle 2021-2024. Sen näkee viimeistään elokuun alussa.

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Kävin hetki sitten Kemin keskustassa pankkiasioilla. Muutin taas erään laskutuksen e-laskuksi, hyvä niin. Ajelin sisäsataman kautta Pursiseuran kupeeseen. Tuttu henkilö eli Kemin Kuvataiteilijoiden Jukka Halttunen tervehti valkoisen teltan kupeesta nurmikolta. Olihan se pakko mennä alustavasti tutustumaan alla olevaan asiakokonaisuuteen: Kemin keskustaan maalataan muraali yhteisötaideteoksena Kemiin on maalattu useita näyttäviä muraaleja viime vuosien aikana. Kemissä valmistellaan uutta muraalia eli seinämaalausta. Tällä kertaa teos toteutetaan yhteisöllisesti. Kemin kuvataiteilijat kutsuvat kiinnostuneita maalaamaan oman osansa tulevaan muraaliin taidebasaariin, joka järjestetään taidebasaarin teltassa Kemin Pursiseuralla huomisesta eli lauantaista alkaen ensi viikon lauantaihin kello 11–17. Muraalin aiheena on ihana Kemi. Muraali sijoittuu Kemin keskustaan. Teos rahoitetaan Lapin Liiton Kulttuurin kumppanuuksia -hankkeella.

Maakuntavaalit 13.01.2022 - kyllä...

Aluksi muualta lainattua tekstiä: Vuodenvaihteen jälkeen pidettävät maakuntavaalit voitaisiin käydä siten, etteivät puolueiden puheenjohtajat ja ministerit asettuisi niissä ehdolle, ehdottaa RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Henrikssonin ajatus kumpuaa siitä, että puolueen johtohahmoilla on jo ennestään paljon työkuormaa. –  Me puheenjohtajat olemme kansanedustajia, osa meistä on ministereitä ja moni meistä on myös kuntapolitiikassa, Henriksson perustelee. Henriksson pitäisi sitä palveluksena demokratialle, jos vaalit käytäisiin sellaisten ehdokkaiden välillä, jotka pystyvät paneutumaan tehtäväänsä. –  Me saamme demokratiaan uuden tason, ja se tulee vaatimaan valituilta henkilöiltä paljon työtä. Se voisi olla demokratian näkökulmasta hyvä viesti, että myös puolueen puheenjohtajat näkevät tämän. Ettei vain ajateltaisi äänimäärää, jonka puheenjohtajan mukanaolo takaa. Lue myös: MTV Uutisten kysely: Puolet kansanedustajista ei aio lähteä ehdolle maakuntavaaleissa Vaalilaki ei aseta esteitä puoluejohtajien tai ministereiden ehdokkuudelle, joten Henriksson ehdottaakin uuden yhteisen sopimuksen luomista. Hän toivoo, että puolueiden sisällä keskustelu asiasta käynnistyisi pikimmiten. –  Kysymys on sen kaltainen, että se sopisi hyvin keskusteltavaksi kesän aikana. Elo-syyskuussa nähdään, että mihin on päädytty. Asiasta päättävät lopulta puoluesihteerit kokouksessaan. Ääniharavien puuttuminen voi vaikuttaa aktiivisuuteen Kesäkuun kuntavaaleissa useat puoluejohtajat, myös Henriksson, olivat kotikuntansa ääniharavia. Henrikssonin mukaan päivänpolitiikassa olevien kasvojen puuttuminen ehdokaslistoilta voisi "ehkä jonkin verran vaikuttaa" äänestysaktiivisuuteen. –  Näinhän se ei saisi olla. Voi miettiä, miten on Ruotsissa mahdollista, että siellä on korkea äänestysaktiivisuus, vaikka kansanedustajilla ei ole edes mahdollisuutta osallistua maakuntakäräjille tai kuntavaaleihin. Tämä on tottumuskysymys. Henriksson lisää, että puoluejohtajilla ja ministereillä olisi yhä aktiivinen roolinsa vaalikeskusteluissa ja aluevaalien tärkeyden korostamisessa. "Ajankohta ei optimaalinen" Maakuntavaalit käydään 23. tammikuuta. Näin ollen ennakkoäänestys käynnistyy jo pian loppiaisen jälkeen. Niin - aikaa ensimmäisiin maakuntavaaleihin on puolisen vuotta. Kirottu Koronavirusongelma sekoitti jo kuntaaalit, tuskin sentään maakuntavaaleja. Kohta ilmeisesti eri ryhmittymien ykkösvaltuutetut ja/tai kuntavaaleista pois jättäytyneet syöksyvät vaalikentille...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen - istuskellessamme päärakennuksen terassilla aamukahvilla ja ammulehden lukemisessa - totesimme, että tänään ei taida olla ihmeempää tekemistä. Ei aikaakaan kun vaimoni lähti kauppareissulle ja minä olin tynnyreitä täyttämässä kasteluvedellä ja pensassakset kädessä. Kyllä - vähän siistin orapihlaja-aitaa ja sahasin lisäksi vuoristomännystä hiukan pikkuoksia, että sopii sen ja orapihlaja-aidan välistä ruohonleikkurilla liikkumaan. Illalla haemme kesävieraamme rautatieasemalta.

Katuseurantaa työhuoneeni ikkunasta - kyllä...

Katuseurantaa työhuoneeni ikkunasta - kyllä... Olen seurannut Kainuunkadun liikennettä vuosikymmeniä. Mihinkäpä minä silmäni pistän muualle näppäimistön ja näyttöruudun lisäksi. Jäätyäni eläkkeelle lokakuussa 2008 Koulutuskuntayhtymä Lappiasta olen viettänyt aika paljon aikaa tässä kadun puoleisessa työhuoneessani tietokoneen ääressä. Tietokoneeni ja näyttöpäätteeni ovat muuttuneet moneen kertaan. Osittain ehkä turhaankin. Kovasti ovat muuttuneet myös näkymät katuliikenteestä. Todettakoon, että Kainuunkatu on osa Kemin ns. kevyen liikenteen väylää, joten siinä liikkuu vakiasukkaisen lisäksi monenlaista kulkijaa. Murheellisinta siinä on se, että monia ihmisiä on tottunut - tiettyyn aikaan/tietyllä tavalla - näkemään liikenteessä ja yhtäkkiä he ovat poissa. Hetken sitä mietiskelee tykönään, kyseleekin naapureiltaan, yleensä asia nopeasti selviää: Henkilö on vakavasti sairastunut ja/tai joutunut hoitolaitokseen ja/tai kuollut. Heistä ovat vain muistot, pääsääntöisesti mukavat muistot tallella. Toivottavasti tuttuja katunaapureita vielä näkee katuliikenteessä - pitkään. Niin ja toivottavasti postiauto tuo meille postia kadun varrella olevaan postilaatikkoomme - niin kuin aivan hetki sitten - pitkään... Niin yksi niistä "reikäpäistä" käytti taas katuamme kiihdytysajobaanana - auto vilahti ikkunan ohi, ilmeisesti tumman metallinsininen, äänekäs Golf tai jotain sinnepäin - käsittämätöntä ajoa. En viitsi lähteä tarkistamaan, minne kaveri ajeli. Ilmeisesti sama tyyppi, joka eri kulkuneuvoja kokeilee 40 km/h kadullamme...

Heinäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Heinäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien ohessa istuskelimme taas kerran päärakennuksen terassilla kahvittelemassa ja aamulehteä lukemassa. Pilvinen mutta kohtalaisen lämmin ilma, saisi hiukan sataa. Keskustelimme viime öisestä EM-jalkapallon loppuottelusta, jonka minä katselin loppuun saakka. Sen näki viime hetkellä jatkoajalla kentälle tulleiden englantilaispelaajien kehonkielestä, että tästä ei Englannin kannalta hyvää seuraa. Eikä seurannut. Raastavan tiukassa ja vastuullisessa tilanteessa kantti ei nuorilla miehillä pitänyt. Toki on heti todettava, että Italian maalivahti oli erinomainen. EM-jalkapallo tällä erää on nyt sitten siinä - hyvä niin... Nyt olisi hyvä ilma tehdä jonkin verran pihahommia, jatkaa siitä, mihin viime viikon helteillä jäätiin. Huomenna saamme kaksi kesävierasta junantuomana illalla - Anna ja Isla - Helsingistä muutamaksi päiväksi. Mukava juttu.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen, päärakennuksen terassilla istuskellessamme totesimme hellepäivän läsnäolon. Säätiedotusten mukaan piti sunnuntaina olla sateita Perämeren pohjukassa. Ukkonen etäällä jyrisee, joten sateen mahdollisuus on olemassa. Kyllä maa kaipaa sadetta. Rajanaapurimme Arto Perkiö käväisi juttelemassa. Pohjoisen kalareissulla oli liukastellut jokikivissä ja loukannut oikean kätensä, soittokätensä. Monien vaiheiden jälkeen murtuma leikattu ja kipsattu. Pitkä sairasloma edessä. Pakko kirjoittaa: Onneksi ei käynyt pahemmin. Iltaa ja EM-jalkapallon - Italia-Englanti - loppuottelua odotellessa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään Selkäsaaressa - kyllä. Ajelimme Tampereen Säästö-Texin kautta. Vaimoni hoiti ostoskuviot. Pysäköin auton tutun auton taakse. Vuopalan Matin viininpunainen Volvo 840. Kohta Matti tulikin paikanpäälle. "Tällaista köpöttelyä tämä minun liikkuminen on nykyään." hän totesi. Totta - askel oli lyhyen sorttista. Vaihdoimme muutaman sanan muun muassa vanhoista autoista. Totesin hänelle:"On mukava nähdä, että Sinäkin ajelet vielä vanhalla autolla. Autolla, joka oli aikanaan huipputuote, toki vieläkin." Ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Vesi oli aika alhaalla. Nousimme rinnettä ylös mökille. Kaikki kunnossa ja kirjosieppokonsertti alkoi välittömästi. Olimme päättäneet, että tänään emme tee yhtään mitään. Näin teimme, ainoastaan kivi-istutuksia vaimoni kasteli, sen verran oli sadevettä vielä jäljellä. Istuskelimme varjossa ja maistelimme pari lasillista valkoviintä. Yleensä emme puhu politiikkaa, mutta tällä kertaa jonkin verran paikallista kuntapolitiikkaa ihan myönteisessä hengessä. Vaimoni totesi:"Jos päätät luopua kuntapolitiikasta, ala virkkaamaan patalappuja!" Kyllä - hän varmaan muisteli taannoisia elvistelyjäni patalapuista. Pikkupoikana virkkasin niitä ja annoin joululahjoiksi meillä usein käyville vanhuksille, mummoille. Muun muassa Ylitalon Anna ja Nykäsen Tilda taisivat saada lahjaksi virkkaamani patalaput parina kolmena jouluna. He kävivät usein meillä kauppareissuillaan kahvittelemassa. Tie, oikeastaan kärrypolku kulki tonttimme läpi. Siihen maailman aikaan ei ollut vielä nykyistä Kainuunkatua... "Patalappuja virkkaamaan, ei huono, katsotaan nyt, miten nämä luottamustoimikuviot etenevät." totesin aistiessani vaimoni rennon leikinlaskun. Paljon oli liikennettä merellä. Myös niitä vesiliikenteen - monien mielestä - turhakkeita eli vesiskootteita. Mukava oli käydä saaressa, mutta vielä mukavampi tulla takaisin kotiin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Sitä, että aina en minäkään onnistu saamaan kysymyksiini vastauksia, ehdotuksiini kommentteja enkä - omasta mielestä perin juurin yksinkertaisiin, selkeisiin ja järkeviin näkemyksiini myönteistä vastakaikua. Tuntuu siltä, että valitettavan monet ulkopuoliset ihmiset, joiden kanssa joudun tekemisiin elävät jonkinlaisessa utuisessa harhamaailmassa, jossa ei ole sijaa perinteisiin, asiallisiin toimintatapoihin. Mitä minä silloin teen, jos palikat eivät ala loksahdella "säällisessä ajassa" paikoilleen? Sellaisina hetkinä palaan ajatuksissani 1960-luvun loppupuolelle A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan hienopaperitehtaalle, jossa olin opiskeluaikoina vuoromestareiden lomittajana. Muistelen tehtaan ylimestarin sanoja opiskelijoille järjestetyssä iltatilaisuudessa. Hän totesi minulle vapaasti muisteltuna muun muassa:"Aki, elämässä täytyy olla aina vaihtoehtoja. Vaikka joskus tuntuu siltä, että kaikki kaatuu päälle ja taivas putoaa niskaan. Ja niitä vaihtoehtoja on, voit olla varma - aina." Tähänastisen elämäni aikana olen opetellut niin sanotun asioiden nollaamisen. Omasta mielestä olen siinä kohtalaisen hyvin onnistunut, en jää liiemmälti "märehtimään" menneitä. Minulla on hyvin vähän niin sanottuja "elämän ja kuoleman kysymyksiä". Tein mielestäni asiallisen kuntavaalikampanjan tavoitteena tukea omalta osaltani Kemin Keskustan ryhmää teksteilläni lähes päivittäin. Odotan elokuun alkupuolta ja lähestyvän valtuustokauden 2021-2024 käytännön aloitusta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Valtiontalouden tarkastusvirasto oli taannoin lähettänyt kirjekuoren. Aineistoa liittyen kuntavaalien vaali- ja puoluerahoitusvalvontaan. Ilmoitusvelvollisuus vaalirahoituksesta kuntavaaleissa 2021 - kyllä. Aineistossa psyykataan kuntavaaleissa mukana olleita tekemään vaalirahoitusilmoitus sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 16.8.2021 klo 15.00 mennessä. Sen tein, helppo juttu, homma hoidettu. Vakuutin, että kuntavaalirahoitukseni oli alle 800 euroa. Sen olin ilmoittanut jo ennakkoilmoituksenakin. Kuntavaaleissa mukana olleet, täyttäkäähän ilmoituslomakkeet hyvissä ajoin ettei mustapukuiset valtiontalouden tarkastusviraston henkilöt ilmesty kotiovellenne kovistelemaan...

On mukava herätä tällaiseen aamuun - kyllä...

On mukava herätä tällaiseen aamuun - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelin yksin hetken aikaa päärakennuksen terassilla kahvittelemassa ja aamulehteä lukemassa. Aurinko oli vielä ison koivun takana, oli tyyntä ja hiljaista. Kävi takaraivossa ajatus, että tänään en puutu mihinkään, en kirjoita menneistä - pääsääntöisesti mukavista muistoista - olen vaan. No toki sen verran, että tilattuamme Lapin Kansa-lehden on pakko todeta, että siinä on ollut viime aikoina jonkin verran Meri-Lapinkin uutisointia/artikkeleita, hyvä niin...

Kyllä kaiholla muistelen entisiä hyviä aikoja ammattijärjestöelämässä - kyllä...

Kyllä kaiholla muistelen entisiä hyviä aikoja ammattijärjestöelämässä - kyllä... Nimenomaan 1990-luvun loppupuolen 2000-luvun alkupuolen tapahtumia ollessani muun muassa OAJ:n Opettaja-lehden toimitusneuvostossa ja AOO:n hallituksessa. Muistelen nimenomaan tiedottamista ja kokouksiin valmistautumista. Saattoi olla 100%:n varma, että kokouksiin esityslistat tulivat aina täsmällisesti hyvissä ajoin ja ne olivat selkeitä. Niihin oli äärettömän helppo etukäteen valmistautua, kysyä lisätietoja tarvittaessa. Asiat oli ryhmitelty yksiselitteisen asiallisesti eikä niissä ollut - näin haluan julkisesti muistella - turhanpäiväisiä jaarituksia. Eri asiakokonaisuuksista oli helppo tehdä päätöksiä. Olen joutunut viime aikoina - näinä some-maailma aikoina - lukemaan sähköpostiviestejä, että esityslista jaetaan osallistujille kokouksessa. Esiyslista jaetaan osallistujille kokouksessa merkitsee osallistujien pahanpäiväistä aliarviointia. Kyllä kokoukseen osallistuvalla on oltava kaikki tarvittava tieto - etukäteen jaetun esityslistan muodossa - tällaiseen kokouskäyttäytymiseen minä olen "edellisessä elämässäni" eli valtakunnantason ammattijärjestötoiminnassa tottunut.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Päärakennuksen autotallissa tänään - kyllä. "Ulkoilutin" Mersua eli pistin käyntiin ja peruutin ulos autotallista. Annoin käydä jonkin aikaa. Katunaapurin kanssa oli aikanaan puhetta, että autolla pitäisi ajaa silloin tällöin edes viitisenkymmentä kilometriä. Niinpä. Auto on tällä hetkellä pois liikennekäytöstä ja talvirenkaat alla... jettuani auton takaisin talliin kiinnitin huomiota kolmeen, isoon muutto- ja kuljetuslaatikkoon. Ne ovat olleet hyllyssä muutaman vuoden. Täytin ne aikanaan tärkeillä ja "tärkeillä" aineistoilla työhuoneeni kirjahyllyköstä ja autotallin kaapeista. Siinä vaiheessa - siivotessani autotallia - vein Syväkankaan Moni-Tarmoon monta kuormaa tavaraa. Niin - nuo muutto- ja kuljetuslaatikoiden sisällöt olen päättänyt jossakin sopivassa välissä käydä vielä ainakin kertaalleen läpi. Milloin, sen aika näyttää...

Mielenkiintoinen aamukeskustelu tonttiliittymässä...

Mielenkiintoinen aamukeskustelu tonttiliittymässä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen järjestelin tonttimme kakkosliittymässä kesäautomme tavaroita. Näin tutun mieshenkilön, joka on kohta parikymmentä vuotta aamulenkillään kävellyt ohi, pysähtyvän liittymäämme. Olemme aina vaihtaneet muutaman sanan ajankohtaisista asioista. "Sait 47 ääntä eduskuntavaaleissa." hän sanoi. "Niin kuntavaaleissa. Kyllä - paras vaalitulos asemani perusteella, olen toinen varavaltuutettu ja pääsen/joudun todennäköisesti silloin tällöin valtuustosaliinkin." totesin hänelle. "En äänestänyt sinua tälläkään kerralla. Keskustaa kylläkin. Äänestin sitä, sitä, sitä, mikä se nyt olikaan - numero 141 - ..." hän muisteli. "Taisi olla Keskikallion Raimo." totesin hänelle. "Niin oli, siinä on mukava mies." hän lisäsi. "Kyllä - Raimo on sosiaalinen ihminen." kommentoin takaisin. Olen edellisessä elämässäni eli työssä ollessani ammatillisissa oppilaitoksissa todennut, että olen harvinaisen mukava ihminen. Lisännyt, joka minun kanssani onnistuu saamaan riidan aikaan, saa kyllä tonkia itseään... Kerroin keskustelukumppanilleni, että Kemin taloudellinen tilanne on niin paha tällä hetkellä, että se ei ole ollut koskaan näin vaikea. Kyllä nyt on tekemistä, että tästä selvitään. Kerroin myös, että näinä aikoina eri ryhmittymät miettivät tykönään luottamustoimivalintojaan. Mutta nyt pihahommiin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lueskellessani päärakennuksen terassilla kahvittelun yhteydessä aamulehteä päätin, että tänään keskiviikkona 07.07.2021 en tee yhtään mitään pihahommia. Kukaties käväisen pitkästä aikaa eräänlaisen sightseeing ajelun kesäautollamme, jos sitäkään... No sen tein. Kävin Rovan alueella toteamassa, että sinne on noussut ainakin pari uutta omakotitaloa sitten viime käynnin. Hajonneen kuplahallin tekonurmi oli osittain käytössä. Pari kolme pikkupoikaa potkiskeli palloa... Ajelin Vainionperälle Halmeenkadulle. Jututin hetken aikaa Elorannan Teroa, joka tuli pihamaalle huomattuaan tuloni kesäautolla paikalle. Mukava jutustelutuokio. Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen edistyy ja maisema muuttuu, hyvä niin... Menin Kemin keskustassa sijaitsevaan Temrex Oy:n myymälään. Sovitin ja ostin Jalaksen lyhytvartiset turvasaappaat. Miksi? Siksi, että saaressa olleet turvakengät hajosivat viime käytössä "tuusannuuskaksi" - niin ne polyuretaanipohjat! Näissä saappaissa on sen verran vartta, että pääsen eroon Nokian pitkävartisista, hiostavista kumisaappaista. Näin ainakin toivon tapahtuvan. Seuraavan saaressa käynnin yhteydessä asia testataan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Ajattelin muistin virkistämiseksi hiukan muistella lähimenneisyyttä eli 13.06.2021 pidettyjä kuntavaaleja... SDP 13 valtuutettua, uusia 3 Vasemmistoliitto 12 valtuutettua, uusia 5 Keskusta 7 valtuutettua, uusia 4 Perussuomalaiset 5 valtuutettua, uusia 4 Kokoomus 5 valtuutettua, uusia 1 Vihreät 1 valtuutettu, uusia 0 Kemin kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua, joista edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on 17 uusia... Näinä aikoina eri ryhmittymissä pohdiskellaan ja päätetään ainakin alustavasti, mihin luottamustoimiin kuntavaaleissa mukana olleita sijoitetaan. Viimeistään elokuun alussa olemme tietävämpiä...

Se on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä - kyllä...

Se on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä - kyllä... Itse en ole mitään runopoikia, mutta kertauksena voin kirjoittaa Liedakkalan tätini Betty Mäkimartin sähkösanomatekstin heinäkuussa vuonna 1968 hänen onnitellessa minua ja vaimoani hääpäivämme johdosta. "Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa." sähkösanomassa oli luettavissa. Mielestäni hyvä teksti. Ei ihan einoleinoa mutta siltikin... Perinteisten aamutoimien jälkeen tontilla kyvyttä pihahommaa...

Henkilöautojen ikä ja hinta keskimäärin Suomessa...

Henkilöautojen ikä ja hinta keskimäärin Suomessa... Luin lehtiartikkelin, jossa todetaan tällä hetkellä henkilöautojen iän olevan 12,5 vuotta ja hinnan 3500 euroa Suomessa - keskimäärin. Meidän käytössämme oleva kalusto on seuraavaa: Avolava-Volkkari vm. 1989 ( noin 32 vuotta), Mersu vm. 1998 ( noin 23 vuotta) ja Lantikka vm. 2000 ( noin 21 vuotta). Niistä on talvella käytössä yksi ja kesällä kaksi. Kaikki automme ovat siis vahvasti yli-ikäisiä - vanhoja. "Siinähän on teillä autoja loppuelämäksenne." totesi eräs tuttavamme hankittuamme tuon Mersun yli viisi vuotta sitten. "Enemmänkin." muistaakseni totesin. Niin - kaikki ovat erinomaisia käyttöautoja, jotka eivät ole yhdellekään autoliikkeelle kelvanneet takavuosina vaihdon välineenä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme - minä ja vaimoni - päärakennuksen terassilla kavittelemassa ja aamulehteä lukemassa. Lapin Kansa Suu säkkiä myöten - artikkelia lukiessaan vaimoni totesi:"Vaikeaan paikkaan olet itseäsi laittamassa." "Kyllä - lähiajat Kemissä ovat taloudellisesti vaikeita ja entisestäänkin vaikeampia." totesin. No - tämä on tiedetty jo pitkään, mutta uskallusta toimenpiteisiin ei ole kunnolla löytynyt. Nuo siirretyt kuntavaalitkin sekoittivat vielä tilannetta. Kuntavaaliehdokkaista tuskin kukaan uskalsi - äänien menettämisen pelossa - vaikeista taloudellisista asioista mainita. Toki eri poliittisten ryhmittymien yleisjulkaisuissa talouden kuntoon saattaminen oli selkeästi ykkösenä. Hain varstorakennuksen autotallista Lowrance Hook Reveal 7 SS näyttöyksikön. Vuosi sitten Prima Raudasta ostamani laitteistoa en ole vielä käyttänyt. Nykyisin "mainostamani" ajatus, että kaikkien nykyvempaimien pitäisi käytännössä toimia/saada käyttökuntoon yhdellä napin painalluksella. Nyt olisi havillista aikaa mennä Hahtisaareen veneelle asiaa harjoittelemaan/testaamaan. Tommi pisti vanhan, käytössä olleen Humminbird-kaikuluotaimen näyttämään, joten en ole tälle kesälle pitänyt asialla kiirettä - katsotaan nyt sitten...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tuo on mielenkiintoinen paikka tuo meidän päärakennuksemme terassi. Miksi? Siksi, että siellä ajatus lähtee lähes aina lentoon/liitoon. Hetki sitten istahdin siellä varjoon iltapäiväkahville. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta aloin pohdiskella "kemiläistä elämänmenoa". Aloin pohdiskella niitä kemiläisiä - joita on muuten paljon - jotka eivät ole koskaan tehneet mitään niin sanotusti yhteiseksi hyväksi. Heille on tärkeintä minä, minä, minä ja jotka jaksavat narista, että sitä ja tätä sekä yhtä sun toista ole saatu kuntoon eikä sen ja sen eteen ole tehty yhtään mitään. Tunnen näitä ihmisiä. Oikeastaan minua alkoi aidosti säälittää, että he menettävät omassa elämässään paljon, kun eivät vaivaudu selvittämään, miten kunnallinen päätäntäprosessi toimii edes pääpiirteittäin. Pääosa raaàsta perustyötä tehdään lautakunnissa. Niissä pääsääntöisesti jätetään puolueen jäsenkirjat käytävälle takintaskuun/"narikkaan" ja tehdään sovittelevaa, kompromissinhakuista yhteistyötä. Lautakuntien päätökset kaupunginhallituksen valmistelevina päätyvät valtuuston lopullisesti "siunaamisiksi"/päätettäviksi ja aikanaan toimeen pantaviksi. Niin - kävi mielessä, että Sinä kemiläinen, joka et ole koskaan ollut kuntavaaliehdokkaana, lähde reippaasti mukaan seuraavissa kuntavaaleissa. Tee hyvä päätös itsellesi ja kaikille kemiläisille. Niin - ne seuraavat kuntavaalit ovat keväällä 2025. Ken elää, hän näkee.

Kemin luottamustoimet valtuustokaudella 2021-2024 päätetään muutaman viikon sisällä...

Kemin luottamustoimet valtuustokaudella 2021-2024 päätetään muutaman viikon sisällä - kyllä näin menee. Koronavirusongelman siirtämät kuntavaalit siirsivät myös valintaprosessin parhaimpaan loma-aikaan. Sain sähköpostiini ilmoituksen liitetiedostoineen jo ennen Juhannusta, että Kemin Keskustan valtuustoryhmä ja Kemin Keskustan kuntayhdistyksen hallitus pitävät yhteiskokouksen heinäkuun ensimmäisellä täydellä viikolla pääaiheena luottamustoimet - hyvä niin... Kuntavaaleissa mukana olleet mietiskelevät omaa rooliaan alkavalle valtuustokaudelle. Valtuutetut ja varavaltuutetut on valittu, mutta mielenkiintoa riittää, koska kaikesta muusta on sovittava eri ryhmittymien välillä sekä omankin ryhmän kesken... Kemissä alkaa lautakuntien osalta uusi ryhmittely. Lainaus Lapin Kansa-lehdestä: Kemin kaupungilla on käynnissä organisaatiomuutos, jota on valmisteltu pari vuotta. Uutta mallia kutsutaan sujuvan arjen organisaatioksi, jossa on neljä toimialaa ja niillä samannimiset lautakunnat. ELINVOIMATOIMIALAN vastuulla ovat yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisen prosessit, asumisen prosessit, kaavoitus, tonttipalvelut ja mittauspalvelut. HYVINVOINTITOIMIALA vastaa lasten ja nuorten palveluprosesseista, vapaa-aikapalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista, järjestöyhteistyön edistämisen prosesseista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämisestä. PERUSTURVATOIMIALALLE kuuluu vastuu perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä oppilashuollosta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden prosesseista ja ikäihmisten palveluiden prosesseista. YMPÄRISTÖTOIMIALAN vastuulla ovat ympäristön prosessit, kiinteistöjen ylläpitoprosessit sekä viranomaistoiminnan ja luvituksen prosessit. Lisäksi vaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Onhan siinä kuntavaaleissa mukana olleilla miettimistä, mihin porukkaan lyöttäytyy - jos tulee hyväksytyksi - seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aikaisemmin kuntavaalien jälkeen en ole itse mietikellyt, ketä mahtaa olla missäkin lautakunnassa. Varsinkin siinä lautakunnassa, johon mahdollisesti olen ollut pyrkimässä. Nyt kukaties kiinnitän asiaan aikaisempaa suurempaa huomiota. Miksi näistä yleensäkään kirjoitan? Siksi, että tältä osin avoimuus ja läpinäkyvyys on tärkeää. Luottamustoimien jako ei ole mitään "salatiedettä", se noudattelee todennäköisesti kaikissa ryhmittymissä samaa, perinteistä kaavaa. Hyvän äänimäärän saaneilla on luonnollisesti eräänlainen etulyöntiasema. Itse olen viime aikoina painottanut koulutustaustan, työelämäkokemuksen - osaamisen merkitystä.

Olen jo siinä iässä, että voin pitää vaikka villahousuja kesälläkin, jos haluan...

Olen jo siinä iässä, että voin pitää vaikka villahousuja kesälläkin, jos haluan, sanoin muistaakseni joskus työssä ollessani oppilailleni. Tarkoitukseni oli korostaa tosiasiaa, että olen "sen verran iso poika", että teen omat päätökseni... Asia kävi hetki sitten mielessä istuskellessamme aamukahvilla päärakennuksen terassilla. Nyt tulee tosi kuuma päivä... Lähdin sisälle vähentämään vaatetusta. Nyt sille on tarvetta, vaikka villahousuja ei toki vähään aikaan ole tarvinnutkaan. Nyt on sunnuntai ja kesä parhaimmillaan, nautitaan...

Kesäautokeskustelua - kyllä ...

Kesäautokeskustelua - kyllä ... Olin keskustassa eräällä parkkialueella kesäutomme - VW Doppel TD vm. 1989 - kanssa parkkissa. Huomasin erään minulle tuntemattoman henkilön tutkailevan autoamme. Hän tuli lähelle ja totesi:"Näitä näkee enää nykyisin liikkeellä harvoin." "Kyllä - en ole minäkään nähnyt vuosikausiin muita täällä Kemissä." totesin. "Sinä tuskin myyt tätä." hän lisäsi. "En ole ollut aikeissa myydä ja syy on yksinkertainen. Tämän auton hinta on nousussa." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Selkäsaareen lähtöön - perjantaiaamuna. Kyllä - sinne mentiin. Kertakaikkisen upea kesäsää. Tavoitteena saaressa olla kaikessa rauhassa. Ehkä nyt sentään puuhommia mutta ei juuri muuta. Minulla puuhommia ja vaimoni siisti näkökentässä olevaa piha-aluetta. Kaivoin kompostikasasta muutaman madon ja kävin soutuveneellä lähivesillä. Se olisi pitänyt jättää tekemättä. Miksi? Siksi, että istua soutamassa matalalla keskipenkillä oli tuskallista. Asento mahdollisimman epämukava, otti hartioihin, lonkkaan ja pohkeisiin. Kaksi jigionkea vedessä, kaksi pientä ahventa, jotka päätyivät takaisin mereen. Soudin nopeasti rantaan. Jos vielä lähden soutelemaan, soutupaikka on ehdottomasti etuosasta. Silloin on oltava toinen henkilö takana, sillä vene on sen verran kevyen sorttinen. Niin nuo perjantain puuhommat eli paksujen raitapuupölkkyjen pilkkominen Fiskarsin XL-kirveellä tuntui illalla ja yöllä hartioissa. Saunan löylyt ja vihtominen hiukan kohensi asiaa. Vamoni kävi venepoukamamme tuntumassa kastautumassa/uimassa ennen saunomista... Lauantaina aamulla edellisen päivän touhut puurintamalla olivat olivat mielessä, että pilkkomiset saivat olla taka-alalla. Sen sijaan vaihdettuani pieneen käsisahaan uuden terän ohuiden raitapöllien sahaaminen sujui rivakasti. Ensi viikolla ne pilkotaan ja kaikki klapit kasataan katoksiin kuivamaan. Kuusipölkkyjä on jo aiemmin pilkottu. Niitä tosin vielä riittää lavojen päällä... Kävin kahdella tontilla puita henkisesti halailemassa. Kävelysauva vasemmassa kädessä ja vesuri oikeassa. Tein hiukan pohjustustyötä, josko jossakin vaiheessa kesää pyydän entisen oppilaani, nykyisen "kaivoslaisen" eli Särkelän Mikon käväisemään moottorisahan kanssa siistimishommissa. Polttopuun tarvetta ei ole toistaiseksi, puuta riittää vuosiksi eteenpäin. Mukava yön yli saarikäynti taas kerran - meni taas turhan töiseväksi. Kirjosieppo piti meille konserttia...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Aamulla päärakennuksen terassilla Lapin Kansa-lehteä lukiessani kävi välähdyksenomaisesti mielessä taannoinen, kuntavaalien jälkeinen keskustelu. Keskustelukumppanini oli kemiläisestä politiikanteosta erittäin hyvin perillä oleva henkilö. Luottamuspaikat olivat taas kerran jaossa. Sanoin hänelle avoimesti, että kyllä minua kiinnostavat muutkin kuin lautakuntapaikat. Äänimääräni oli siihen maailman aikaan yli 70. "Kaupunginhallituksen tehtävää olisi mielenkiintoista kokeilla." totesin avoimesti. "Sinun äänimääräsi ei kyllä siihen riitä ja ne paikat on varattu valtuutetuille." keskustelukumppanini totesi tietävänä. Totta - em. tehtävät ovat perinteisesti kiinnostaneet, koska ne yleensä "poikivat" monia muita tehtäviä. Taisinpa aikanaan mainita keskustelukumppanilleni, että kunnanhallitukseen/kaupunginhallitukseen voidaan valita kuka tahansa kuntavaalikelpoinen tietyin rajoituksin. WikiPediatekstiä pikku pätkä: Kunnanhallitus (itseänsä kaupungiksi kutsuvissa kunnissa myös kaupunginhallitus, lyhenne KH tai kh) on kunnanvaltuuston itselleen (ja näin kunnallekin) valitsema hallitus. Se on yksi kunnan kolmesta pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen jäsenet siis valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa. Olen seurannut kemiläistä päätöksentekoa kohtalaisen aktiivisesti vuodesta 2000 alkaen. Olen viime vuosina tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kaupunginhallituksen jäsenille ei tule sälyttää juuri ylimääräistä taakkaa. Kaupunginhallituksen tehtävän hoitaminen vaatii henkilöltä täysipainoista keskittymistä/paneutumista asiaan. Turhat rönsyt ovat mielestäni haitaksi tehtävän menestyksekkääksi hoitamiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuimme päärakennuksen puutarhapöydän ääressä aamukahvilla aamulehtiä selaillen. Avatessani älypuhelimen totesin puhelimeen tulleen tasan klo 09.00 puhelun tutulta henkilöltä. Puhelin on minulla pääsääntöisesti äänettömällä. Soitin kyseiselle henkilölle. Tuttua tarrinointia. Hän totesi, että hän ei ole voinut lukea minun Facebook-tekstejä. Kerroin hänelle poistaneeni kavereita, mutta minäpä myöhemmin tarkistan asian. Näin tein ja totesin, että hän ei ollut enää kaverilistallani. Olin kyllä hänelle lähettänyt - jossakin taestausvaiheessa - uudestaan kaveripyynnön, mutta hän ei ole sitä hyväksynyt. Täytyypä ottaa asia puheeksi puhelimessa seuraavalla soittokerralla. Nyt taitaa olla edessä pihahommia. Puiden ja pensaiden oksien katkomista. Muun muassa varastorakennuksen sivussa olevat syreenipensaat yrittävät kiivaassa kasvussa tunkeutua räystäiden alle. Täytyy alkaa kasvattaa Kemin Energia ja Vesi alueelle Karjalahdelle vietävää peräkärrykuormaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskellessamme päärakennuksen terassilla kahvittelemassa ja aamulehteä selailemassa sovimme, että tänään ei sitten tehdä yhtään mitään. Muuta kuin ollaan vaan. Katsotaan nyt sitten, miten se onnistuu. Omalta osaltani tämä tekstien naputtelu ei tunnu oikealta työltä, joten tämä sallittakoon. Sanotaan, että Suomi on kiinni heinäkuun. Näin se on ollutkin, mutta nykyisinä kirotun Koronaviruksen aikoihin moni asia on muuttunut. Muun muassa nuo siirretyt kuntavaalit aiheuttivat myös henkilövalintojen neuvottelujen siirtymisen käytännössä kesälle, viimeistään elokuuhun. Kemissä uutta lautakuntarakennetta opetellaan seuraavalla valtuustokaudella eli vuosina 2021-2024. Eri poliittisten ryhmittymien valtuutetuille, varavaltuutetuille ja muille kuntavaaleissa mukana olleille on annettu kotitehtäviä mietiskellä omaa rooliaan/kiinnostustaan Kemin eteenpäin viemiseksi. Ilmeisesti omia ehdotuksia kaipaillaan kohtapuolin. Olen tuonut avoimesti esiin, että kaikissa ryhmittymissä kiinnitettäisiin huomiota erityisesti henkilöiden koulutustaustaan, työhistoriaan ja elämänkokemukseen eikä pelkästtän saatuun äänimäärään kuntavaaleissa.

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme lähteä käväisemään Selkäsaressa. Kesäautolla Hahtisaareen, veneellä suoraan saaren länsirannalle. Haimme Tommin ja Katariinan mökkirannasta soutuveneen, jolla ei heillä ole ollut käyttöä. Kyllä - hinasimme Siesta-lasikuitveneen venepoukamaamme. Nousimme mökille, minä palasin takaisin rantaan sovittelemaan Prima-Raudasta ostamiani hankaimia ja airoja. Kävin kokeilemassa venettä. Kevyt vene, hivenen kiikkerä, mutta kevyillä tuulilla sillä on varmaan mukava soudella. Itseäni hiukan kiinnostaa tuo Kojukallion ja Kiikelin välinen vesialue. Katsotaan nyt sitten jatkossa... Mökillä tuttua puuhastelua. Saimme nauttia lintukonsertista, äänessä tuntui olevan pääasiassa lähipöntön kirjosiepot. Saaresta poislähtö taas "soudatti" jonkin matkaa vastatuuleen, onneksi ei kovin voimakas tuuli. Oli mukava ajella kotiin lepäämään...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä elämä voi olla joskus mielenkiintoista - kyllä, ei kahta sanaa... Tavata henkilö vuosikymmenien takaa - face to face - tiettyjen työkuvioiden kautta ja todeta, miten pieni maailma loppujen lopuksi on liittyen Luoteis-Venäjän suljettuun kaupunkiin Severomorskiin. Niin - kyseisen henkilön vieraana on tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat asuneet vuosikymmeniä sitten Severomorskissa ja minä olen juuri tänään pankin kautta tehnyt toimeksiannon kyseiseen kaupunkiin kuvataideystävilleni. Ja vielä lisäksi pääsen elvistelemään, että kakkosliittymässämme on ollut parkissa iso hybridi-Porsche. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää.

Mitä tänään tähän asti...

Olipa mukava herätä kauniiseen kesäaamuun. Ruusu- ja syreenipensaat alkavat olla parhaimmassa loistossaan, samoin kivikkokasvustot. Pöytäkalenteriani katsellessa totean tyydytyksellä: Viikolla ei ainuttakaan merkintää - hyvä niin. Viikolla olisi havillista aikaa vaikka Selkäsaaressa pistäytymiseen. Tänään maanantaina perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Kemin keskustaan, OP Kemin Seutu-pankkiin lähtöön. Toimitan pankkivirkailijan avustuksella erään ulkomaan toimeksiannon. Kyllä - asia hoidettu, tuttua erinomaista pankkipalvelua. Samalla minulla oli mahdollisuus kertoa Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - ilosanomaa kuvataiteesta. Iltapäivä taitaa kulua tontilla touhuamiseen...

Neljän vuoden seuramatka alkaa, väitetään vasta valitun valtuutetun sanoneen...

Neljän vuoden seuramatka alkaa, väitetään vasta valitun valtuutetun sanoneen... Kyllä - eräänlainen seuramatkahan se tosiaan on, kun itse ei ole voinut valita "kanssamatkustajiaan" kuin erittäin minimaalisesti. Suomen kuntavaalit ovat ohi, vaalitulokset virallistettu ja uusi noin neljän vuoden valtuustokausi alkaa 01.08.2021. Kuntavaaleissa mukana olleet mietiskelevät omaa rooliaan alkavalle valtuustokaudelle. Valtuutetut ja varavaltuutetut on valittu, mutta mielenkiintoa riittää, koska kaikesta muusta on sovittava eri ryhmittymien välillä sekä omankin ryhmän kesken... Kemissä alkaa lautakuntien osalta uusi ryhmittely. Lainaus Lapin Kansa-lehdestä: Kemin kaupungilla on käynnissä organisaatiomuutos, jota on valmisteltu pari vuotta. Uutta mallia kutsutaan sujuvan arjen organisaatioksi, jossa on neljä toimialaa ja niillä samannimiset lautakunnat. ELINVOIMATOIMIALAN vastuulla ovat yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisen prosessit, asumisen prosessit, kaavoitus, tonttipalvelut ja mittauspalvelut. HYVINVOINTITOIMIALA vastaa lasten ja nuorten palveluprosesseista, vapaa-aikapalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista, järjestöyhteistyön edistämisen prosesseista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämisestä. PERUSTURVATOIMIALALLE kuuluu vastuu perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä oppilashuollosta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden prosesseista ja ikäihmisten palveluiden prosesseista. YMPÄRISTÖTOIMIALAN vastuulla ovat ympäristön prosessit, kiinteistöjen ylläpitoprosessit sekä viranomaistoiminnan ja luvituksen prosessit. Lisäksi vaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Onhan siinä kuntavaaleissa mukana olleilla miettimistä, mihin porukkaan lyöttäytyy - jos tulee hyväksytyksi - seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aikaisemmin kuntavaalien jälkeen en ole itse mietikellyt, ketä mahtaa olla missäkin lautakunnassa. Varsinkin siinä lautakunnassa, johon mahdollisesti olen ollut pyrkimässä. Nyt kukaties kiinnitän asiaan aikaisempaa suurempaa huomiota. Nyt on syytä "tehdä itseään tykö" omassa ryhmittymässä. Tuoda esiin omia vahvuuksiaan, jos niitä ei ole tähän asti huomattu, arvostettu...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävi mielessä ajatus ongelle lähdöstä. Ilma oli aika lailla suotuisa. Kaivoin tontin kulmassa olevasta matopellosta viitisentoista matoa, otin vesipullon mukaan ja ajelin Hahtisaareen. Ajoin veneellä Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle, ankkuroiduin ja pistin kaksi jigionkea ja pilkin veteen. Aluksi tuli pientä ahventa, jotka vioittuneina menivät lokin ja haukien ruoaksi. Sain pilkillä särjen. Tutut kuviot: Pää pois, suolet ja suomut pois, jonka jälkeen siivutin kalan noin viiden millimetrin suikaleisiin kohtisuoraan selkärankaa kohti ja vielä selkärangan kohdalta poikki. Madot saivat väistyä särkisuikaleiden tieltä. Sain muutaman Savustuskokoisen ahvenen, jotka olemme päättäneet tällä kerralla paistaa. Ensimmäiset ahvenet tälle kesälle. Yritän opetella uuden perkaustavan. En enää poista päätä. Kyllä se onnistui, jopa kalasta veren pois "lypsäminenkin". Niin - kyllä oli taas mukava ihailla Kemin sisäsatamaa mereltä. Veneitä oli paljon liikenteessä. On Juhannus! Joten hyvää Juhannusta kaikille lukijoille. Eläkää ihmisiksi...

Luottamuspaikat - millä perusteella henkilövalinnat toteutetaan...

Alla olevan tyyppisiä asioita mietitään kohta kuumeisesti kaikissa Suomen kunnissa... Luottamuspaikat - millä perusteella henkilövalinnat toteutetaan... Niinpä - olen aika monta kertaa käynyt keskustelua kuntavaalien jälkeisistä luottamuspaikkojen henkilövalinnoista. Avoimesti kritisoinutkin niitä, koska en ole ollut valintoja itse tekemässä. Olen esittänyt vain omat toiveeni, jotka eivät välttämättä ole aina toteutuneet. Nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa olen mukana Kemin Keskustan kuntayhdistyksen hallitusjäsenen ominaisuudessa toteuttamassa "toivelistan" toteuttamista. Aikaisemmista valinnoista minulle on jäänyt selkeä mielikuva, että henkilön saama äänimäärä on "nokkimisjärjestyksessä" ollut ratkaisevassa asemassa. Ja toisaalta se vanha toteamus:"No kun hän on ollut siinä aikaisemminkin." Toisaalta usein olen kuullut väitteen, että vaativaan tehtävään - esim. kaupunginhallituksen jäseneksi - ei voi ottaa ensikertalaista, jolla ei ole tehtävään kokemusta. Olenpa tainnut useaankin kertaan todeta, että jokainen on jossakin vaiheessa ollut missä tahansa tehtävässä ensimmäistä kertaa. Työ tekijäänsä neuvoo - myös kunnan/kaupungin luottamustehtävissä - niin yksikertaista se on... Olen yrittänyt viimeisen puolentoista vuoden aikana psyykata kemiläisiä kuntapäättäjiä, nimenomaan nyt valittuja valtuutettuja, varavaltuutettuja ja vaaleissa mukana olleita, että emme tuijottaisi liikaa saatuihin äänimääriin. Olenko siinä vähääkään onnistunut, sen lähimmät kaksi kuukautta näyttävät. Kemin kaupungin lähitulevaisuudelle on äärimmäisen tärkeää, että nyt jos koskaan saadaan parhaat mahdolliset henkilöresurssit käyttöön. Nyt pitää poisoppia mennyttä toimintakulttuuria. Tiedän, että sitä löytyy jokaisesta valtuustoryhmästä. Sen voin tässä ja nyt avoimesti todeta/kirjoittaa: Pistän henkilökohtaisen tavoiterimani ensimmäistä kertaa kohtuullisen korkealle luottamuspaikkavalinnoissa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ja niiden yhteydessä oli mukava lueskella pitkästä aikaa Lapin Kansan paperiversiota. Löysin siitä yllättävän paljon Meri-Lapin uutisointia - hyvä niin. Postilaatikkoon oli ilmestynyt myös meille vuosikausia jaettu Kommunistisen Työväenpuolueen äänenkannattaja Työkansan Sanomat. Mielenkiintoisia otsikoita heti kannessa: EU:n elvytyspaketti - työläisille miljardien eurojen lasku. Täytyypä tutustua asiaan tältäkin kantilta... Tälle päivälle on eri toimintavaihtoehtoja: Aluksi hyötyliikunta ruohonleikkurin perässä, kukaties pankkiasioita ihan fyysisesti paikan päällä käyden ja iltapäivällä ongelle, ilma tuntuu aika suotuisalta. Voi olla, että viimeksi mainittu ei toteudu... Veera tuli eilen yökylään - hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävi mielessä sanonta "pelkkää säästöä". Miksi? Siksi, että olen käynyt entisiin alkukesiin verrattuna tosi vähän vesillä eli katiskoilla ja ongella. Oikeastaan en juuri ollenkaan. Selkäsaaressakaan emme ole tälle alkukesälle käyneet kuin kolme kertaa mutta... Jos noita ilmoja pitelee, niin eiköhän tuonne vielä tule lähdettyä. Mikä lie, että iltaongellekaan en ole lähtenyt sitten miesmuistiin... No pelkkää säästöä ei ollut se, että - taas kerran - intouduin tilamaan Lapin Kansa-lehden paperiversion. Se alkaa tulla postilaatikkoon huomenna 23.06.2021. Näköislehteä kuukausia selaillessani täältä Meri-Lapista on ollut havaintojeni mukaan takavuosiin verrattuna enemmän artikkeleita. Ilmeisesti tuo Metsä Groupin biotuotetehdas, kukaties Veitsiluodon saaren "uusi tuleminen" ja tuo "meidän Paavo" ovat tuoneet uutta värinää lehdenkin palstoille. Ken elää, hän näkee...

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä, on tuttu asia...

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä, on tuttu asia... Sovin noin vuosi sitten Peräpohjolan piirin hallituksen kanssa, että piirin ja Kemin Keskustan yhteisessä toimitilassa Kemissä Valtakatu 25 on mahdollisuus pitää esillä kuvataidetta. Tein mielestäni hyvän ehdotuksen/tarjouksen Kemin Keskustan kuntavaalirahoituksen osittaiseksi rahoittamiseksi. Oli ajatus, että esillä olevien/myytyjen taulujen tilalle vien uusia. Lahjoitin myös yhden ison öljyvärityön, jonka osalta ehdotin huutokauppaa. Se ei toteutunut. Facebook-foorumilla on ollut viimeisen vuoden aikana esillä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - mukana olleiden ja muidenkin kuvataiteilijoiden tauluja. On ollut Anatoly Sergienkon, Ivan Voronin, Vadim Izmailovin, Olavi Korolaisen, Anssi Hanhelan, Jorma Kuulan, Teuvo Ypyän, Seppo Mikkasen, Olli Rädyn, Pentti Korpelan, jne. taideteoksia. Herättivätkö taideteokset kiinnostusta? Ilmeisesti mutta ainoastaan yksi henkilö rohkeni kommentoida asiaa. Esillä olleista tauluista kaksi - vain kaksi - ostettiin. Molemmat isot öljyvärityöt lähetettiin Varsinais-Suomeen. Käymieni sähköposti- ja Messenger-keskustelujen perusteella olen erittäin vakuuttunut siitä, että ostajat olivat ja ilmeisesti edelleenkin ovat tyytyväisiä taidehankintaansa. Niin - minä en ole taidekauppias, mutta olen luvannut auttaa tietyissä asioissa. Aina se ei vaan onnistu monista eri syistä johtuen. Näin se vaan on...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään puut - varmuuden vuoksi. Kävin Hahtisaaressa tankkaamassa venettä. Hain Hahtisaaren Nesteeltä - vielä kun sieltä saa - kympin kanisterin bensiiniä. Onhan se ikävä, että tuttu bensiiniasema ajetaan alas. Kävin ostamassa pieneen käsisahaan uuden terän, mutta en heittänyt vanhaa kierrätykseen. Kokeilen sen teroittamista varastorakennuksen autotallissa. Vaimoni lähti Tervahallille ottamaan toisen Koronarokotuksen. Itse pohdiskelen mahdollista onkiretkeä iltapäivällä. Jos sitä en tee, pihalla on hommaa ihan nokko...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen viime aikoina muistellut edellisen elämäni eli työelämäni aikoja ammatillisella koulutussektorilla. Nimenomaan tietotekniikan murrosta, sisääntuloa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Monet eläkeikää lähestyvät ammattiaineiden opettajat, alansa ammattilaiset kokivat sen ahdistavaksi. Varsinkin sen, että nuoret häiskät, opettajakollegat antoivat sen alueen osaamisensa näkyä ja kuulua. Muistan erityisesti erään tapahtuman Keminmaan Törmässä Sunnarinkulman Petterinpolulla. Olimme vaakittamassa erästä tonttia edesmenneen kalakaverini kanssa. Minä olin hänelle "mitta-apupoikana". Kesken kaiken hän totesi minulle pohdiskelevaan sävyyn hiukan murheellisena:"Minusta ei taida olla enää edes hernekeppien tekijäksi.""Kyllä tuo tietotekniikka on yhtä perkelettä." hän vielä tehosti ajatuksiaan. Muistaakseni totesin, että eihän vahva ammattitaitosi mihinkään häviä, vaikka maailma muutoin muuttuu ympärillä. Vapaasti muisteltuna em. henkilö oli ensimmäinen, joka minuakin psyykkasi lähtemään kuntapolitiikkaan, johon en aikonut koskea pitkällä kepilläkään. Hän totesi:"Jos lähdet ehdokkaaksi, valitsetpa minkä puolueen tahansa, minä äänestän sinua." Noista sanoista kului aikaa vielä kymmenisen vuotta ennenkuin lähdin liikkeelle - auttamattomasti liian myöhään...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien yhteydessä - hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen - totesin vaimolleni, että johan uni maistui. Pohdiskelin, mikä oli eilisen - poikkeuksellisen laajan tietokonepuhdistuksen vaikutus. Poistin eilen eniten kuin koskaan sähköposteja bittitaivaaseen kuormittamasta turhaan tietokonettani ja ajatuksiani. Vaimoni sanoi menevänsä tontin kulmalle hakemaan hyvin kasvaneita raparpereja hillotarpeiksi ja minä lähdin laiteostoksille Kemin K-Rautaan. Ostin Fiskarsin räystäskourujen puhdistukseen soveltuvan laitteen ja siihen lisälaitteen puiden alaoksien katkaisuun. Nimenomaan Selkäsaaressa ei tarvitse epätasaisessa maastossa alumiinitikkaiden kanssa rimpuilla/kompuroida. Ostin myös varteen kiinnitettävän lisälaitteen terassilautojen hiomiseen. Miksi? Siksi, että pari vuotta sitten luulin saavani rautakaupassa asiantuntijan ohjeet painekyllästettyjen lautojen käsittelyyn. Se on osoittautunut "asiantuntijan" ohjeeksi. Homma menee uusiksi. Ajattelimme nimenomaan saaressa asian hoitaa vasta ensi kesänä, mutta kun laudat ovat siinä aina silmissä, hoidamme asian ensi tilassa, mikäli ei tule mitään yllättävää. Ajelin uteliaisuuttani Metsä Groupin teollisuusalueen sivu. Täysi työn touhu päällä - hyvä niin.

Se on taas - kesäpäivänseisaus...

Kesäpäivänseisaus Kaavakuva maapallosta pohjoisen kesäpäivänseisauksen aikaan. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Silloin Aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Aurinko on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. joulukuuta, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. 21.–22. joulukuuta on eteläisen pallonpuoliskon pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Eteläisen pallonpuoliskon kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen sunnuntaiaamu, sen verran koleaa, että oli pistettävä päärakennuksen ilmalämpöpumppu päälle. Kukaties takkaankin tulet. Tämä päivä taitaa kulua oleskelussa. Ei huono sekään. Nyt on oikeastaan havillista aikaa poistaa tietokoneelta kaikki käytyihin kuntavaaleihin liittyvä - ainakin sähköpostiviestintä... Kyllä - sen prosessin käynnistin. Satoja sähköposteja on siirtynyt bittitaivaaseen. Olo kevenee ihan mukavasti. Jatkan hetken päästä siivoamista... Kyllä - olen jatkamassa. Alkuvuodesta eli 18.01.2021 otin uusvanhan kannettavan tietokoneen käyttöön ja samalla vaihdoin sähköpostiosoitteeni. Vanha sähköpostiosoitteeni on edelleen sekin käytössä ja sinne on tullut 833 uutta sähköpostia, joita en ole käytännössä kuin todennut tapahtuneeksi. Nyt käyn niiden kimppuun eli poistan kaikki turhat/turhanpäiväiset, niitä on oletettavasti aika kasa... Kuinka monta poistin? Tasan 833 sähköpostia. Pääasiassa lehtimainoksia mutta myös ruokakauppa-, lääke- ja tapahtumamainoksia. Oma ryhmänsä olivat mainokset, joilla en aio hauskuuttaa lukijoita. Tunnun olevan aika suosittu...

Yön yli Selkäsaaressa - kyllä...

Yön yli Selkäsaaressa - kyllä... Kävimme mutkan Selkäsaaressa. Mukava käynti, vaikka siitä muodostuikin aikamoinen työrupeama. Emme ole koskaan päässeet ajamaan rantaan aivan perille saakka. Nyt se tapahtui, sillä perjantaina aamulla vedenpinta oli korkealla. Odotettavssa oli, että se laskee ja niinhän se tekikin. Jouduimme lähtiessämme irrottelemaan venettä. Hyvin sekin onnistui. Seuraavalla kerralla otamme vedenpinnan vaihtelun entistä paremmin huomioon. Kuinkahan monta kertaa on käynyt mielessä, että olisi mukava tulla ja lähteä Selkäsaaren Pohjoislaiturista. Olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan saarimökkimme pääasiassa vuosina 2011-2013. Olemme taannoin ruoppauttaneet omalla kustannuksella Kojukallion ohi kulkevalle väylälle rannasta muutaman kymmenen metriä kulkuväylää, samalla siistineet = tehneet hiekkarannan. Hiekkarannan, jossa on myös rakentamamme tulistelupaikka. Olen pitänyt tuota Pohjoislaituri-asiaa vireillä kohta kymmenen vuotta. Minulle alkaa takaraivoon hiipiä ajatus käsitteestä "väärin sammutettu" eli asian esittäjä on väärä henkilö. Valitettavasti tuo Kemin Matkailu Oy on tällä hetkellä niin heikossa hapessa, että heidän intresseissään ei taida olla Selkäsaaren kokonaisvaltainen, ympärivuotinen matkailukehittäminen. Siihen sopisi mielestäni erinomaisesti myös tuo Pohjoislaiturin rakentaminen - vihdoinkin... Niin - Selkäsaaressa oli mukava kuunnella hiljaisuutta. Tontilla olevista kuudessä linnunpöntössä oli kolmessa asukkaat. Kirjosieppopariskunta antoi meille lähtiessämme laulunkonsertin - hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Mennessäni varastorakennuksemme autotalliin hetki sitten hakemaan ruohonleikkuriin bensiiniä ja kuulosuojaimia katseeni osui autotallin nurkassa oleviin muovilaatikoihin ja niiden sisältöihin. Kävi mielessä, että kyllä minä olen varsinainen tumpelo kauppahommissa. Olen viime vuosina - kohta kymmenen vuoden ajan - kirjoittanut projektiveneestämme. Kyllä - erittäin merikelpoisesta, täysin tuunatusta niin sanotusta kalastajamallisesta, vajaan seitsemän metrin avoveneestä sekä klassikkomoottorista - 2-syllinterisestä Wickströmistä... Niin tuo moottori on osina varastorakennuksen autotallin nurkassa. Olen kirjoittanut monta kertaa: Minä voin myydä, vuokrata tai lahjoittaa em. veneen hyvään käyttötarkoitukseen. Voin avoimesti todeta, että itse olen pistänyt projektiveneeseemme noin 2000 euroa riihikuivaa rahaa. Sillä minä koko projektin myyn tai jos joku yhteydenotto tuo järkevän lähestymistavan asiaan, tuon summan olen valmis ottamaan takkiin. Toistaiseksi ei ole tullut ainuttakaan yhteydenottoa viime aikoina. Alkuvaiheessa tuli yksi, mutta sekin sittemmin sammui... Voit ottaa minuun yhteyttä Messengerin ja/tai sähköpostin aki.pyykko44@gmail.com välityksellä - kiitos.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin työhaalari päällä ja kevytkumisaappaat jalassa tontin kulmalle pientä perunamaata multaamaan. Olen usein todennut, että yksinkertaisia mutta tarpeellisia asioita tehdessäni ajatus lähtee lentoon. Kyllä - niin tälläkin kerralla... Perunamaata mullatessani kävin ajatuksissani läpi Kemin - vielä meneillään olevan valtuustokauden - lähinnä lautakuntatyöskentelyssäni tapaamiani ihmisiä, jotka mielestäni ovat paneutuneet käsiteltäviin asioihin huolellisesti, esittäneet virkamiehille asiallisia kysymyksiä ja olleet aidosti huolissaan Kemin tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Monet heistä ovat niitä "maan/kaupungin hiljaisia", jotka eivät välttämättä mellasta somessa eivätkä pidä itsestään niin sanotusti numeroa. He ovat niitä päätöksenteon kannalta tärkeitä työmyyriä, jotka eivät mielestäni tule riittävästi huomioiduksi eri ryhmittymien äänestyskäyttäytymisessä. Heidän äänimääränsä ei useinkaan riitä valtuustopaikkaan, ei välttämättä varavaltuutetun paikkaannkaan mutta he ovat tärkeitä, erittäin tärkeitä ihmisiä päätöksenteon kannalta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Päärakennuksen työhuonettani järjestellessä, lähinnä paperinippuja poistaessani paperinkeräykseen , käteeni osui hiukan haalistunut A4-arkki, jossa lukee Kemin kaupunginvaltuusto. Arkissa on valtuuston paikkajako vaaleittain ja puheenjohtajat ajanjaksolta 1972-2012. Kemin Keskustan valtuutettujen määrä on vaihdellut 3 ja 8 välillä. Se on tällä hetkellä 7... Muistan erittäin hyvin sen hetken, kun päätin lähteä vuonna 2000 kuntavaaliehdokkaaksi. Silloin Kemin Keskustalla oli vuoden 1996 vaalien tuloksena 5 valtuutettua. Päällimmäisenä ajatuksenani oli saada henkilökohtaisilla äänilläni yksi lisäpaikka. Se toteutui, sillä vuoden kuntavaalien tuloksena Kemin Keskustan valtuutettujen määrä nousi 8 valtuutettuun... Minun äänimääräni kuntavaaleissa ovat vaihdelleet 43 ja 72 välillä. Olen ollut koko ajan varavaltuutettuna. Olen aikaisemmin kirjoittanut, että se on minulle sopinut erittäin hyvin, koska on ollut muutakin aktiviteettia. Tosin viime aikoina olen luopunut eräistä - jonkin verran ajatusta- ja aikaavievistä kuvioista. Olen painottanut omalle ryhmittymälle - vuodesta 2000 lähtien -liiallisesta tehtävien keskittämisestä. Kemin taloudellinen tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen vakava. Toivon, että kaikissa ryhmittymissä ei tuijoteta pelkästään ehdokkaiden saamiin äänimääriin luottamuspaikkoja jaettaessa/neuvoteltaessa vaan painotetaan tietotaitoa - osaamista. Nyt on saatava parhaat mahdolliset voimat liikkeelle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua sightseeing-ajelulle Kemijoen varteen. Emme ole sielläpäin ajelleetkaan vuosiin, oikeastaan vuosikymmeniin. Käväisimme tuttavamme kesämökillä. Mukava käynti Kemijoen rantatörmällä Itäkoskella.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin hiukan analysoida käytyjä, poikkeuksellisia kuntavaaleja lähinnä Kemin Keskustan osalta. Näin olen tehnyt vuoden 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2017 jälkeenkin. Tosin pääosin omalle ryhmälle. Nyt -somemaailma-aikaan - analysointi on helppo tehdä niin, että se on käytännössä kenen tahansa luettavissa. Kirjoitin heti kuntavaalituloksen ratkettua oman henkilökohtaisen osuuteni, johon en erityisesti palaa. Vaalien jälkeinen aika - valintoineen - käynnistyy muun muassa Kemin Keskustan uuden valtuustoryhmän kokouksella tämän viikon perjantaina 18.06.2021. Valtuustoryhmään kuuluvat myös varavaltuutetut. Kemin Keskusta kävi osittain - alkuvaiheessa - myrskyisän vaalitaistelun. Alkuvaiheessa Keskustan puoluesihteerin ja Peräpohjolan piirin puheenjohtajan päätöksillä tapahtui henkilövaihdoksia, muutoksia myös ehdokasasettelussa. Kaikki päätökset olivat täysin perusteltuja. Tilanteen hiukan rauhoituttua Kemin Keskustan organisaatiota muutettiin uuteen asentoon. Se oli hyvä ratkaisu. Päästiin normaaliin vaalitaisteluasetelmaan ja ehdokashankintaan. Ehdokashankintaan liittyvänä saimme supervahvistuksen, joka veti Kemin kuntavaalikentän hiljaiseksi. Keskustan konkaripoliitikko Paavo Väyrynen tuli Kemin Keskustan ehdokaslistalle. Kemin Keskustan Facebook-sivuja - saamani tiedon mukaan - on kahteen kertaan häiritty. Tällä hetkellä en tiedä häiritsijätahoa/häiritsijätahoja. Kuitenkin näissä olosuhteissa Kemin Keskusta menestyi vaaleissa hyvin, pystyimme säilyttämään seitsemän valtuutettua - kiitos Kemin äänikuninkaan saaman äänimäärän. Tämän tekstin kirjoitin Kemin Keskustan kuntayhdistyksen hallitusjäsenen ominaisuudessa. Olen tietyllä tavalla eräänlainen totaali-ihminen, minä en kerta kaikkiaan voi hyväksyä ryhmäämme kohtaan kohdistunutta valheellista toimintaa. Tämän jälkeen käyn läpi Facebook-kaverilistani. Siihen tulee edelliseen vaalianalysointiin liittyvänä reippaita muutoksia. Nyt jos koskaan siihen on tarvetta.

Päärakennuksen työhuoneeni siistimisen aloitus tänään - kyllä...

Päärakennuksen työhuoneeni siistimisen aloitus tänään - kyllä... Olen ollut aikeissa siistiä lähinnä kirjahyllykköön kertynyttä aineistoa, lähinnä A4-paperinippuja ja lehtiä. Tänään hävitin vajaan puolen metrin korkuisen "insinööriaineistokasan", siinä oli joukossa myös Kiinteistö Oy Klubinkulman hallitusaineistoa. Pelastin ainoastaan Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 70-vuotisjuhla-aineiston Tornion Torandasta 25.08.2017. Miksi? Päättäessäni jättäytyä sivuun yhdistyksen hallitustyöskentelystä ilmoitin Jähti-reissullamme Sarvessa, että lupaan pitää historiikkikatsaukset viiden vuoden välein mahdollisten juhlien yhteydessä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Sen aika näyttää, nyt olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja. Hävitin = vien paperinkeräykseen myös vajaan metrin korkuisen aineiston Kemin kaupungin lautakunta-aineistoja. Olen ollut kuluneella valtuustokaudella sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Lähes kaikki on nykyisin sähköisessä muodossa. Em. aineistoissa näytti olevan vanhempaakin kokousaineistoa. Kirjahyllykössä on mukavasti nyt tyhjää tilaa, saa nähdä alkaako täyttyä...

Onpahan outo tunne...

Onpahan outo tunne... Niin mikä? No se, että työhuoneeni pöytäkalenteria katsellessani ei ole - ainakaan tällä hetkellä - viikkokausiin ainuttakaan "pakollista" merkintää - hyvä niin. Käväisin pitkästä aikaa vilkaisemassa Helsingin Pörssin nettisivuja. Mukavan vihreää näyttää olevan monien omienkin pörssiosakkeiden osalta, ei huono. Varsinkin kun ei makkuuta "kaikkia munia samassa korissa".

Mitä tänään tähän asti...

stahdin hetki sitten päärakennuksen terassille aamukahville. Kyllä nyt Suomen kesä jyllää. Luonto näyttää parhaat puolensa. Tällaisena hetkenä tulee seurattua myös ympärillä olevaa lintumaailmaa. Tontillamme on neljä linnunpönttöä. Kahdessa niissä on ollut asukkaat. Toinen on jo hiljentynyt eli poikasen lentäneet pesästään. Toisessa sen sijaan on kiivas ruokintaprosessi menossa. Kyseessä on sinitiaiset, jota hetki sitten näytti oravakin seuraavan. Hätyyttelin oravan pois väijymästä. Monet pitävät oravia, joita meidänkin tontilla liikkuu, harmittomina "lemmikkeinä". Sitä ne minun mielestäni eivät ole vaan armottomia petoja, suoranaisia riiviöitä, pikkulintujen surmia... Näyttää siltä, että "perunat alkavat olla pinnassa", joten tontin kulmalla täytynee käydä vähän rikkaruohoja poistamassa. Samalla raparperipensaita muokkaamassa, karsimassa. Tästäpä tuo päivä käynnistyy...

Kuntavaalit 2021 ovat ohi Kemin osalta - kyllä...

Kuntavaalit 2021 ovat ohi Kemin osalta - kyllä... Lähdin liikkeelle nyt päättyneisiin kuntavaaleihin 01.11.2019 eli Pyhäinpäivänä. Miksi? Siksi, että ilmassa alkoi olla jo silloin mediassa mainintoja siitä. että Suomen Keskusta on iltaruskon puolue ja se joutaa painua alle 10%:n pienpuolueeksi. Olen siitä lähtien kirjoittanut kymmeniä lyhyttekstejä tavoitteena valaa omalta osaltani uskoa, että eihän se näin mene. Huomasin, että Keskustaväki laajasti ottaen lähti liikkeelle ja teki loppujen lopuksi hyvän vaalituloksen, torjuntavoiton, vaikka edellisiin vaaleihin hiukan tuleekin takkiin. Kemissä oli mielenkiintoista odottaa, mitä konkaritpoliitikko Paavo Väyrysen mukaan tulo saa aikaan Kemin Keskustan ryhmään. Kemin äänet on laskettu ja Paavo on äänikuningas. Kemin Keskusta näyttää säilyttävän seitsemän valtuutetun määrän. Se on hyvä lopputulos. Kemissä SDP ohitti Vasemmistoliiton, eräänlaista historian havinaa, mikä oli odotettavissa. Perussuomalaiset nousivat Kokoomuksen rinnalle samalla valtuutettujen määrällä. Erään perussuomalaisen ehdokkaan toiminta on ollut harhaanjohtavaa ja äänestäjiä aliarvioivaa. Murheellista. Henkilökohtaisesti olen loppujen lopuksi tyytyväinen omaan äänimäärääni ja toisen varavaltuutetun asemaan. Kiitokset minua äänetäneille ja onnittelut vastavalituille kaupunginvaltuutetuille. Teillä on totta tosiaan kivinen pelto kynnettävänä. Toivon vilpittömästi, että emme ajaudu kriisikunnaksi... Itse tällä hetkellä olen nollannut kuntavaalit ja alan orientoitua normaaliin eläkeläisaktiviteettiin.

Tänään on Suomen kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä - kyllä...

Tänään on Suomen kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä - kyllä... Ainakin täällä Perämeren pohjukassa Kemissä ei sää ole esteenä äänestyspaikoille menemisessä. Toivottavasti äänestäjät ovat aktiivisesti liikkeellä. Illansuussa menen käväisemään Kemin Keskustan vaalivalvojaisiin ensimmäistä kertaa. Miksi? Siksi että nämä ovat poikkeuksellisissa oloissa pidetyt kuntavaalit ja erityisesti Kemissä mielestäni ennen näkemättömän mielenkiintoiset. Nimenomaan lisäväriä antaa konkaripoliitikko Paavo Väyrysen mukaantulo kemiläiseen kuntapolitiikkaan. Mutta illalla sen näkee ja kuulee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin toukokuun loppupuolella muun muassa seuraavaa: Lähetin Kemin Keskustan, keskiviikkona 12.05.2021 pidetyn yleisen kokouksen julkilausuman paikallisiin ilmaisjakelulehtiin. Voi olla, että se vielä julkaistaan, mutta pistän varmuuden vuoksi sen jakeluun tälle foorumille tiedoksi... Kemin Keskusta käänsi uuden toimintasivun esiin! Keskustan Peräpohjolan piirin ja Keskustan Kemin kunnallisjärjestön yhteisessä toimitilassa Valtakatu 25 saimme kokea historian havinaa. Keskiviikkona 12.05.2021 klo 16-18 pidetyssä kokouksessa Keskustan Kemin kunnallisjärjestö ry muuttui Keskustan Kemin kuntayhdistys ry:ksi. Äkkiseltään muutos ei tunnu suurelta, mutta muutoksen yhteydessä organisaatiota virtaviivaistettiin turhia rönsyjä poistamalla. Se merkitsi neljän paikallisyhdistyksen lakkauttamista. Paikallisyhdistyksillä takavuosikymmeninä on ollut oma funktionsa, tarkoituksensa, mutta niiden toiminta on viime vuosina ollut näennäistä ja vaatinut paljon kokouksia ja papereiden pyörittämistä. Edustuksellisuus on toteutunut paikallisyhdistysten kautta kunnallisjärjestöön. Nyt Keskustan jäsen on suoraan kuntayhdistyksen jäsenenä. Uusi Keskustan Kemin kuntayhdistys ry toimii uusituilla, patentti- ja rekisterihallituksessa jo vuonna 2018 hyväksytyillä säännöillä, jotka tänään pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin. Uuden Keskustan Kemin kuntayhdistys ry:n henkilövalinnat, hallitusjäsenet loppuvuodeksi 2021: + puheenjohtaja Anne Sipola + varapuheenjohtaja Ulla Miettunen + sihteeri Eero Tuokila + taloudenhoitaja Markku Pudas + jäsen Raimo Keskikallio + jäsen Arja Ketola + jäsen Tuire Kourula + jäsen Sanna Kurula + jäsen Aki Pyykkö + jäsen Ritva Sonntag Kemin Keskusta keskittyy lähestyviin kuntavaaleihin 19 ehdokkaan voimin. Keskustan Kemin kuntayhdistyksen puolesta Aki Pyykkö

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävi takaraivossa ajatus, että tänään en tee yhtään mitään. Toisaalta toki sen verran, että käyn aistimassa Kemin keskustassa kuntavaalimenoa, mikäli lähden liikenteeseen. Kyllä - kävin pullo- ja tölkkipalautusautomaatilla Prismassa ja asioin rakennuksen toisessakin päässä. Intouduin ostamaan aivan uuttakin tuotetta. Kemin keskustassa oli hiljaista. Ajelin sisäsatamaan ja pysähdyin ihailemaan lähivesiä. Minua tuli jututtamaan tuttu, polkupyörällä liikkeellä ollut nuorimies. Kemin taloustilanne, Veitsiluodon tulevaisuus ja mielenkiintoiset kuntavaalit olivat keskusteluissa päällimmäisinä. Tulipa puheeksi projektiveneemmekin. Nuorimies ei ole netin käyttäjä, joten selvitin hänelle projektiveneemme historian lyhyen kaavan mukaan. "Niin - oletko käynyt jo äänestämässä?" kysyin. Ei ollut. Kerroin hänelle, että tuo minun numeroni - 151 - on helppo raapustaa äänestyslappuun. Kävin Masikkanokalla vilkaisemassa projektivenettämme. Siellä oli täyttä työn touhua. Kevyen liikenteen väyliä oli rakennettu - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen veispukkiin muun muassa seuraavaa: Että mitäkö mietin? No sitä, että taidanpa lähteä heti huomenna torstaina aamutuimaan Selkäsaaren pohjoispäädyn vesille ongelle. Vasta toinen kerta tälle kesälle. Ensimmäinen kerta meni harjoittelun piikkiin, kun ei ollut pilkkejä mukana. Aikainen herätys, kaivan virkeät madot tontinkulman matopellosta, Hahtisaaren Nesteeltä pari vitosen astiaa bensiiniä, sitten Hahtisaareen ja ajo tutuille kalapaikoille. Säätietojen mukaan kukaties harrastan "ekokalastusta" eli annan tuulen viedä venettä. Tommi viritteli konehuollon yhteydessä vanhan Humminbird-kaikuluotaimen toimimaan, se avittaa kalastusta. Kukaties alkukesästä saan Prima Raudan Risto Kamppisen opastuksella uuden, jo vuoden vanhan Lowrance-kaikuluotaimen lähivesien karttoineen toimimaan. Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen hain madot aktiivisen sääskiparven keskellä. Hahtisaareen saavuttuani totesin tuulen ja ilman olevan otollinen ekokalastukselle. Ajoin lähelle Pikkuleton saarirypastä ja annoin tuulen kuljettaa venettä. Kaksi jigionkea vedessä. Toiseen tuli välittömästi ihan kohtuukokoinen ahven ja toinen tarttui uppopölliin. Sen kanssa sähläsin hetken aikaa ja onnistuin katkaisemaan vavan. Sain pelastetuksi ongen korkin ja perukkeen jigikoukkuineen. Pysähdyin ankkuriin ja ihailin hetken aikaa - taas kerran mereltä Kemin sisäsatamaa eli Sauvosaarta - on se upea... S iinä hetken istuskellessani kävi mielessä edesmenneen, ensimmäisen kalakaverini - Vilho, Viljami Knihtilän sanat saavuttuamme soutuveneellä ottipaikalle:"Nyt alakaa armoton kalastus!". Kalastimme pääasiassa Laitakari-Juurakko-Siikalahti-alueella aika aktiivisesti 1980-luvun loppupuolella, 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa melkein ilmalla kuin ilmalla. Loppuvaiheessa katiskallakin ja kalaa tuli. Olen jatkanut harrastusta vanhasta muistista pääasiassa Selkäsaaren tuntumassa nykyisen kalakaverini, eläkkeellä olevan opettajakollegan Urpo Upi Selkälän kanssa. Meidän kalastusaktiviteettimme on hiipumaan päin... Kyllä kalastamisessa täytyy olla "tappamisen meininki", sen olen aina aistinut. Ei merelle, lähivesillekään kannata mennä "seku vaan". Sen huomasin tänäänkin. En ollut aidosti kalastamassa, vaan muuten vaan. Toki nauttimassa erinomaisesta säästä ja maisemista. Tuli pieniä ahvenia muutama, isot ahvenet loistivat poissaolollaan. Saapa nähdä, onko minun kalastuskiintiöni ahventen osalta täynnä. Aika aikaansa kukaties tässäkin pätee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Nythän mä vasta hokasin! Mitä? No sen että Kemin Demarit ovat nyt totta tosiaan tosissaan... Katselin juuri hetki sitten tulleita ilmaisjakelulehtiä ja niissä olevia kuntavaalimainoksia. Jo aikaisemmin oli jossakin lehdessä artikkeli, jossa tuotiin voimallisesti esiin tosiasia, että tämän hetken Kemin SDP:n valtuutetuista ovat kaikki kuntavaaliehdokkaina. He ovat tykästyneet vallasta ja haluavat säilyttää paikkansa... Itse olen julkisesti arvioinut, että SDP kasvattaa valtuustoryhmää 13>15. Jos näin käy niin SDP:n ryhmään sopii kaksi uutta valtuutettua, mikäli ei ole sovittu äänien keskittämisestä ns. tulevaisuuden tähdille. Sen sijaan Kemin Keskustan valtuustoryhmässä käyvät reippaat/raikkaat muutosten tuulet. Nykyisitä valtuutetuista on vain kolme kuntavaaliehdokkaana. Mikäli tavoitteeksi asetettu seitsemän valtuustopaikkaa toteutuu, niin saamme neljä uutta valtuutettua seuraavalle valtuustokaudelle - hyvä niin... Yhdestä uudesta valtuutetusta Keskustan osalta olisin valmis lyömään veikan, vaikka olen aika kehno veikkaamaan. Kyllä Kemistä oon ja kehtaan sanua-teemalla liikkuva konkaripoliitikko Paavo Väyrynen on kova luu, ei kahta sanaa mutta... Kemin Keskustalla on hyvä kuntavaalista. Kenelle tahansa voi luottavaisin mielin äänensä antaa, numerot vaihtelevat 137-155.

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä...

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä... Kävin ottamassa toisen Koronarokotuspiikin Tervahallilla. Oli väljää ja asia hoitui vaivattomasti. Ajelin Hepolaan, jossa jo Kemin Keskustan ryhmä oli viritellyt makkaranpaistojutut. Pöydällä oli myös muuta tarjottavaa sekä vaali-informaatiota. Tuote=kuuma makkara kävi kaupaksi. Tosin näytti siltä, että pikkupoikien puskaradio toimi tehokkaasti. Polkupyörällä liikkeellä olevaa reppuselkäistä 10-15-vuotiasta poikaa liikkui ihan kiitettävästi. Tulevaisuuden äänestäjäkuntaa - hyvä niin. Toki äänestysikäistäkin väkeä oli vähin liikkeellä. Minun paikallaoloaikana ei juuri päässyt politiikkaa puhumaan. Käväisin vilvoittelemassa uuden Kemin ryhmittymän - Kemiläisten parhaaksi - sinisen teltan varjossa. Oli kahvia tarjolla, jätin väliin. Ihan asiallista jutustelua maailmanmenosta. Pois lähtiessäni käännyin tekemään Rytikariin sightseeing-lenkin. Alkukesä on parhaimmillaan Rytikarissakin. Rauhallista ja siistiä. Huomenna Kemin Keskustan ryhmä on Kemin keskustassa Täiköntorin tuntumassa klo 11 alkaen - hyvä niin.

Kuntavaalia pukkaa, mutta monet käytännön asiat on myös hoidettava ajallaan - kyllä...

Kuntavaalia pukkaa, mutta monet käytännön asiat on myös hoidettava ajallaan - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen on "lähes pakollisia pihahommia". En taida revetä Kemin Keskustan tapahtumaan Prismalle, mutta Hepolan Salella kukaties klo 15 jälkeen menen pistäytymään sen jälkeen, kun olen käynyt ottamassa toisen Koronarokotuksen Kemin Tervahallilla klo 14.50. Hepolan tapahtumissa aiemmin olen aina tavannut useita entisiä oppilaita ja muita tutuksi tulleita kemiläisiä. Nyt tuon alueen tapahtumalla on erityistä merkitystä Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden alasajon myötä. Kyllä kaikki mahdollinen on nyt tehtävä, jotta ihmisillä säilyy usko ja luottamus tulevaisuuteen. Toivotaan, että valtiovallan toimenpiteet kohdistuvat Kemiin riittävällä laajuudella.

Vauhdikas tiistaiaamu - kyllä ...

Vauhdikas tiistaiaamu - kyllä ... Aikainen herätys ja kesäauto Auto Patulle. Oikean eturenkaan kirskuminen/krahnaus, ilmeni yksinkertainen syy > pieni kivensiru. Asia hoitui varttitunnissa. Ajelin kaupungintalolle tarkastuslautakunnan ylimääräiseen kokoukseen Teamsilla. Aikanaan kun Laukkasen Tiina tietohallintokeskuksessa asensi Teams-valmiuden tablettiini, sanoin hänelle, että käytän sitä äärimmäisessä hädässä. Nyt se tapahtui. En kerta kaikkiaan voi sille mitään, että nuo etäkokoukset tuntuvat aina samoilta. Ne ovat luonnottomia. Kyllä normaaliin kokoustamiseen kuuluvat: Katsekontakti livenä, kehonkieli, aidot ilmeet, jne. onneksi tuo kirottu Koronavirus-ongelma alkaa hellittää mutta... Täytyy edelleen jaksaa, jaksaa, jaksaa ettei se pääse uudelleen ryöpsähtämään. Nyt tontin reunustalle asentamaan viimeinen, uusittu aitaelementti paikoilleen. Takaraivossa jo vilahti iltapäivän kuntavaaliasiatkin. Katsotaan nyt...

Kuntavaalien "kituviikko" alkoi - kyllä...

Kuntavaalien "kituviikko" alkoi - kyllä... Pari päivää vielä ennakkoäänestystä. Jo nyt reippaasti yli miljoona suomalaista on käynyt jo vaaliuurnilla. Kukaties tiistain jälkeen äänestysoikeutetuista/-kelpoisista yli 25% on käynyt ennakkoon äänestämässä. Toki suurempikin luku saisi olla... Itse olen selaillut noita paikallisia ilmaisjakelulehtiä eli Lounais-Lappia ja Kotikulmilta ja katsellut eri puolueiden yhteismainoksia. Olen yrittänyt hahmottaa, ketkä mahdollisesti tulevat valituiksi Kemin kaupunginvaltuustoon 43 valtuutetun joukkoon. Se on yllättävän vaikeaa. Yritän hahmottaa asiaa järjestyksessä Vasemmistoliitto, SDP, Keskusta, Kokoomus, Kemiläisten parhaaksi, Perussuomalaiset, Vihreät, SKP ja Kristilliset (vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa) - olen intoutunut ympyröimään vaalimainoksista "todennäköisesti kaupunginvaöltuustoon valittavat". Ennen eli aikaisempien kuntavaalien aikaan olen onnistunut "veikkauksessani" kohtalaisen hyvin, vaikka muutoin olen aika kehno veikkausasioissa. Mutta nyt on kyllä poikkeuksellisen vaikeaa. Selvästi alan orientoitua jo edellisen ja sitä edellistenkin valtuutettujen kannalle. Niin sanottuja tulevaisuuden tähtiä en meinaa löytää, en sitten millään. Miksi? Osittain kukaties siksi, että 166:sta kuntavaaliehdokkaasta suurin osa on täydellisessä pimennossa. Heistä ei juuri tiedä muuta kuin olemisen suuressa massassa puolueiden yhteismainoksissa. Ketä he oikeastaan ovat? Ainakin minulla on hiukan utuinen tunne.

Mitä tänään tähän asti...

Olin pistänyt kellon soimaan=älypuhelimen hälytyksen päälle normaalia aikaisemmaksi tälle aamulle. Ajattelin hakea Karjalahdelta Prisman noutomyymälästä puuaitatavaraa, lautoja. Sen tein, olipa vaivaton juttu. Laudat ovat peräkärryn päällä varasto- ja puukatoksen kupeessa. Aamun/päivän jatkotoimenpiteistä riippuu, alanko puuaitahommiin vai lähdemmekö käväisemään Selkäsaaressa. Käväisimme Selkäsaaressa. Veimme neljä säkillistä puutarhamultaa mökkipihan tuntumaann. Säkkejä ylös mäkeä vesikärryillä kärrätessäni, kävi mielessä, että eiköhän tämä ala olla tässä - ainakin tältä kesältä. Kotiin tultuamme siirryn puuaitahommiin, jota jo aamulla aloittelin. Se on sekin kohtapuolin tehty.

Kuntavaaliäänien "testamenttaus", onko sitä...

Kuntavaaliäänien "testamenttaus", onko sitä... Väitetään, että pois jäävät valtuutetut, jotka eivät ole enää ehdolla seuraavissa kuntavaaleissa "testamenttaavat" jollekin/joillekin äänensä. Samalla siis heitä äänestäneet. Ainakaan Kemin Keskustan ryhmässä en ole sellaista ilmiötä havainnut esiintyvän. Päinvastoin on painotettu voimakkaasti, että jokainen kuntavaali on oma kisansa. Oma kisansa, jossa ehdokkaat omalla panoksellaan, vahvuuksillaan etenevät loppuhuipentumaan eli varsinaiseen vaalipäivään saakka. Toki yhteistä tapahtumaa järjestetään, joihin kukin kuntavaaliehdokas osallistuu omien työ-, harrastus-, tms. aikataulujen mukaan. Kemin Keskusta kokoustettiin viimeisessä yleisessä kokouksessa uuteen asentoon. Uusi valittu hallitus toimii tämän vuoden loppuun. Ainakin omat havaintoni ovat sellaiset, että kyllä nyt on yhtenäinen ryhmittymä, tästä on hyvä jatkaa. Luonnollisesti konkaripoliitikko Paavo Väyrysen mukaantulo antoi aivan uutta ilmettä nykymenoon. Arvelen, että hänen mukaantulo kemiläiseen kuntapolitiikkaan on myönteinen asia kaiken kaikkiaan. Ken elää, hän näkee...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin lyhyen kuntavaaliin liittyvän keskustelun. Keskustelukaverini kiitteli minua asiallisista teksteistä. Hän toi myönteisessä hengessä esiin Kemin Keskustan ja minunkin henkilökohtaista vaalimenestystä. Olimme yhtä mieltä siitä, että kyllä Paavo Väyrysen mukaantulo Kemin kuntapolitiikkaan oli toivottu piristysruiske. Keskustelukaverini lupasi tarjota mökillään kuntavaalikahvit minulle ja vaimolleni, kävipä vaaleissa miten tahansa. Mutta nyt sunnuntaina 06.06.2021 ollaan vaan. Voi olla, että huomenna lähdemme Selkäsaareen viemään neljä säkillistä puutarhamustaa ja vanhan keinutuolin. Niin ja olemaan vaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Luin hetki sitten Keskustan ehdokaskirjettä, josta lainaan osan. Miks? Siksii, että siinä on yleisellä tasolla aineksia esimerkiksi kemiläiseen, kuntavaalien jälkeiseen elämään, yhdessäoloon... Yksin ei selvitä vaan porukalla. Teksti on pitkä, mutta kannattaa lukea... Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs: Hyvää elämää rakentamassa Eduskuntaryhmän puheenjohtajana minulla on viikon kokemus. Kuntapäättäjänä olen ollut 20 vuotta. Tuohon aikaan sisältyy paljon tavallisen ihmisen arkea koskettavia päätöksiä, ratkaisuja neuvotteluja ja valtavasti onnistumisia. Kuntapäättäjän tehtävä on olla hoitamassa oman kotikuntansa asioita, jotta meillä kaikilla arki olisi sujuvampaa ja oma yhteisö elinvoimainen. Valtuustosaleissa ei päätetä valtakunnan politiikasta eikä tehdä maakunnallisia päätöksiä. Valtuustoissa päätetään tavallisen ihmisten, sinun ja minun arkisia asioita. Kunta ja kaupunki pitää sisällään erilaisia elämäntilanteita. Niihin kietoutuvat palvelut sekä monipuolinen yritys- ja harrastustoiminta. Näin syntyy hyvä ja ainutlaatuinen, ihmisen ja hänen läheistensä kokoinen elämä. Kuntapäättäjien tulee omalta osaltaan pitää huolta siitä, että tuo elämä olisi mahdollisimman hyvää. Nyt niitä hyviä ja asioihin perehtyviä kuntapäättäjiä pääsee valitsemaan. Kiitos, että juuri Sinä olet ehdokkaana Keskustan listoilla. Rakentaen, ei rikkoen Menestyksen yksi kulmakivi ovat yhteistyökykyiset luottamushenkilöt. Keskinäinen riitely, eripuran kylväminen ja populismi eivät vie kuntaa eteenpäin. Olemassa oleva on helppo rikkoa, mutta rakentaminen riitelyllä harvoin onnistuu. Tunkkainen ja toisia halveksuva ote tappaa ideat, vie innokkaat ihmiset muualle. Pidetään me kaikki erityistä huolta siitä, että niin ehdokastilaisuuksista kuin luottamustoimista kotiin tullessa on ehkä vähän väsynyt mutta iloinen mieli. Iloinen siitä, että sai jälleen olla kehittämässä omaa kotikuntaa ja kotiseutua paremmaksi paikaksi. Tulevat kuntavaalit ovat merkittävät myös puolueen kannalta. Spekulaatioita esitellään ja prosentteja arvaillaan. Jaksetaan loppuun saakka Itse olen levollisella mielellä. Meillä on erinomaisen hyvä ehdokasjoukko ja töitä on tehty monin paikoin hartiavoimin jo monen kuukauden ajan. Jaksetaan vielä rutistaa muutama päivä vaalipäivään saakka. Moni pohtii edelleen, kenelle antaa äänensä. Ennakkoon on äänestänyt vasta viidennes eli paljon ääniä on vielä jaossa. Nyt, kun maaliviiva lähestyy, hanskat eivät saa tipahtaa. Eduskuntaryhmän jäsenet kiertävät eri puolilla Suomea innostamassa ja kannustamassa, kuuntelemassa ja kertomassa. Tärkein työ on kuitenkin se, jonka ehdokkaat, heidän tukijoukkonsa ja järjestöväki tekevät. Kuntavaalit ovat edelleen paikallisvaalit. Eivät hallitusvaalit tai kansanäänestys EU:sta. Ihmiseltä ihmiselle Olen itsekin kiertänyt eri puolilla vauhdittamassa vaalityötä. On ollut ilo seurata innokkaita ehdokkaita ja tukijoukkoja. Paljon erilaista tekemistä, kannanottoja, vaalikoneita, somea, kohtaamisia ihmisten kanssa. Nyt jo onneksi perinteisesti myös kasvotusten. Asioihin ei aina löydy vastauksia tai ratkaisuja. Ei ainakaan helppoja tai mustavalkoisia. Parhaansa voi silti aina tehdä. Opastaa, luvata selvittää, kuunnella, olla läsnä. Niin kuin ihminen ihmiselle. Sitäkin se yhteisten asioiden hoitaminen on. Ja siinä me keskustalaiset olemme hyviä. Kannustetaan ja tuetaan myös toisiamme. Näytetään kaikille, että Keskustan joukkueessa on hyvä toisia ihmisiä arvostava lämmin henki ja katse vahvasti eteenpäin. Sellaisen joukkueen ehdokasta on hyvä äänestää myös kuntavaaleissa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että eilen suunnittelemani työt taidan siirtää ensi viikolle. Ne liittyvät tonttimme ja pienkerrostalon välisen puuaidan lopulliseen tuunaamiseen. Sen ehtii. Sen sijaan taidan täyttää tontin kulmalla olevan pienperunapellon ja ryytimaan kasteluun tarkoitetun muovitynnyrin kasteluvedellä. On kertakaikkisen kaunis ilma. Linnunpöntöissä on kuhinaa/sirinää. Iltapäivällä valmaistaudumme sukulaisperheen lakkiaisjuhliin. Sisareni nuorimman tytön poika on saanut lukio-opintonsa päätökseen ja ylioppilaslakin päähänsä - hyvä niin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta minultakin silloin tällöinen kysytään, miksi en irrottele/revittele kuntavaalimainoksissani pitkiä ansioluetteloita jälkeen varhaisnuoruuden. Olen muistaakseni kirjoittanut, että jotakuinkin kaikki löytyy Googlaamalla Aki Pyykkö ja/tai Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - osiosta. Olen hiukan vaalikoneisiin kirjoittanut viimeaikaisista ansioistani, toiminnoistani Kemin kaupungin luottamustehtävissä. Viimeisen vielä meneillään olevan valtuustokauden aikana olen ollut varavaltuutettu ja kahden tärkeän lautakunnan varsinainen jäsen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsenyys on ollut mielenkiintoista, vaativaa mutta aika ajoin raskastakin. Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettukin luottamushenkilöiden osaamisvahvuuksista ja niiden entistä tehokkaammasta hyötykäytöstä. Ja syystä. Toivottavasti vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa eri ryhmittymät kiinnittävät entistä enemmän huomiota valittujen henkilöiden koulutus- ja kokemustaustoihin. Luonnollisesti myös henkilön yhteistyökyky on tärkeä. Mutta menkää ihmeessä äänestämään, jos ette ole sitä jo tehnytkin. Jokainen annettu ääni on tärkeä. Numeroa 151 saa aivan estoitta käyttää. Ei kannata pelätä sen kulumista...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin olla tänään tekemättä juuri mitään. Paitsi että kaupungilla pikakäynnin jälkeen taidan ajaa ruohonleikkurilla päärakennuksen edustan ja osittain ojanpenkan nurmikon. Kävin spontaanisti parturissa ja ostin saareen neljä säkillistä puutarhamultaa. Tänään lähden käväisemään illansuussa Täiköntorilla. Ensimmäinen livekuntavaalitapahtuma, jossa Kemin Keskustan kuntavaaliehdokas Paavo Väyrynenkin on mukana...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin puuaitatuunaukseen. Se on hyvällä mallilla. Taidan hiukan hidastella ja fiilistellä sen kanssa. Juttelin hetki sitten naapurissa olevassa kerrostalossa siivoamassa käyneen naishenkilön kanssa aita-asioista. Kerroin, että tämä puuaita on rakennettu yli kolmekymmentäviisi vuotta sitten. Tänään loppuiltapäivästä on Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan - tämän valtuustokauden - viimeinen kokous kaupungintalon toisen kerroksen kokoushuoneessa. Se on sitten siinä. Olen aikaisemmin kirjoittanut: Jos kuntavaaliehdokas Kemissä haluaa merkittävää lautakuntapaikkaa, se on ehdottomasti tällä osa-alueella... Perjantaina 04.06.2021 on aikomus mennä Täiköntorille klo 18 alkavaan Kemin Keskustan kuntavaalitapahtumaan.

Mukava jutustelutuokio illansuussa - kyllä...

Mukava jutustelutuokio illansuussa - kyllä... Autotallin Turner-oven asentaja soitti, sanoi tulevansa oviaukon puuosat, puitteet maalaamaan. Menin katselamaan maalausta. Kerroin, että olemme olleet erittäin tyytyväisiä hankintaamme. Kävimme läpi kuntapolitiikkaa, valtakunnan politiikkaakin oikein kunnolla ja perusteellisesti. Kuntapolitiikka lähti liikkeelle siitä, että kakkosliittymässämme oli kesäautomme mainoksineen: PARASTA ÄÄNESTÄÄ! AKI PYYKKÖ NRO 151 Nimenomaan Kemin osalta keskityimme Paavo Väyrysen rooliin Kemin Keskustan ehdokkaana. Totesimme yhdestä suusta, että se on enemmän kuin mielenkiintoinen. Kyllähän se se sitä totta tosiaan onkin. Kerroin asentajalle, että en olisi koskaan uskonut olevani Paavon kanssa samalla kuntavaalilistalla. Haarukoimme Paavon saamaa kannatusta ja äänimäärää. Arvioimme sen olevan 300-500 ääntä. Koko maalaussession ajan puhuimme politiikkaa. Sen päätteeksi asentaja totesi:"En yleensä puhu politiikkaa." "En minäkään." sanoin hiukan hymyssä suin...

"Tulla valituksi kaupunginvaltuustoon, eihän tuo nyt kummoinen juttu ole!" totesi "rikkiviisas" irrottelija...

"Tulla valituksi kaupunginvaltuustoon, eihän tuo nyt kummoinen juttu ole!" totesi "rikkiviisas" irrottelija... Muistaakseni hän on samoja ajatuksia viljellyt aikaisemminkin. Koskaan hän ei ole lähtenyt itse kuntavaaliehdokkaaksi, epäilen, että hän ei edes käy äänestämässä. Juttua hänellä riittää... Totta toinen puoli. Muun muassa Kemissä on 166 kuntavaaliehdokasta, joisa 13.06.2021 valitaan 43 kaupunginvaltuutettua. Toki moniin työpaikkoihin saattaa olla satoja hakijoita yhtä työpaikkaa kohti, joten valtuustopaikka näin ajatellen ei hirvittävän vaikeaa ole. Kemissäkin 123 kuntavaaliehdokasta saattaa pettyä ja/tai saattaa olla loppujen lopuksi helpottunut, sillä seuraava vaalikausi on vaikeaa ja vieläkin vaikeampaa. Toki kuntavaaleissa ehdokkaina oleville löytyy - mikäli entiset merkit paikkansa pitävät - erilaisia muita luottamustehtäviä. Ne kaikki ovat tärkeitä. Mutta viimeistään sunnuntaina 13.06.2021 olemme asiasta nykyistä tietävämpiä. Maltetaan odottaa.

Aikainen lintu madon nappaa, väitetään...

Aikainen lintu madon nappaa, väitetään... Suomalaisten karttuisassa suussa on paljon hyviä sanontoja niin kuin yllä olevakin. Tarkoittanee pääasiassa sitä että aikaisin aamulla työhön kannattaa ryhtyä, jotta jotain saa aikaiseksi. Nousin ylös poikkeuksellisen aikaisin. Miksi? Siksi, että tavoitteena oli viedä katiskat maihin. Sen tein. Oli mukava ajella Hahtisaaresta peilityyntä meren pintaa - jonkin matkaa täysillä. Vedenpinta oli alhaalla. Totta - ainakin näillä näkymin katiskakalastus saa jäädä tältä kesältä. Miksi? Lähinnä siksi, että en viitsi niitä viedä kauemmaksi kunnon pyyntipaikoille. Toisaalta ne sitovat liiaksi normaalitoimintaa. Niitä pitäisi kohtalaisen säännöllisesti käydä kokemassa. Monta merellä käyntiä jää tältä kesältä väliin - hyvä niin. Pelkkää säästöä... Nyt pihalle puuaidan tekoon/uusimiseen. Kyllä - tein yhden täysin uuden aitaelementin ja osittain sen maalasinkin. Osittain, sillä työ alkoi tuntua "tikkuiselta". Miksi? Aurinko räköttää pilvettömältä taivaalta, en ymmärtänyt keventää riittävästi vaatetusta. No eipä tuo aitatuunaus tuosta mihinkään karkaa. Niin tuo puuaita on yli kolmekymmentäviisi vuotta vanha. Yhden aitaelementin verran joutui uusimaan ja kolme tolppaa - ei hassumpaa... Iltapäivällä on tämän valtuustokauden viimeinen tarkastuslautakunnan kokous. Kokouksen jälkeen käymme "jäähyväisaterialla" - omalla kustannuksella. Pelkkää säästöä - kaupungille...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kemin Keskustan puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Anne Sipola kyselee, ketä tulee vaalivalvojaisiin. Tähän saakka en ole osallistunut em. tapahtumaan, mutta kyllähän se nyt on mentävä. Miksi? Siksi, että Paavo Väyrysen mukaantulo Kemin Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi on selvästi sähköistänyt tilannetta. Toivottavasti se myös merkitsee perinteisen, umpisurkean äänestysprosentin kohoamista. Toistan: Kuntavaaleissa 2017 Kemin äänestysprosentti oli noin 55%. Toisin sanoen lähes joka toinen kemiläinen jätti äänestämättä...

Se on sitten kesäkuu 2021 - kyllä...

Se on sitten kesäkuu 2021 - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelen pihalle, puuaitahommiin lähtemistä. Kukaties teen pari uuttaa aitaelementtiä. Kyllä - yhden aitaelementin tuunasin vanhoista ja maalasin. Olipa lähellä, että minuun iski paljon puhuttu stahanovilaisuus, mutta ymmärsin lopettaa. Auringossa, tyvenessä, työhaalari päällä kyllä tarkeni. Tuosta on hyvä jatkaa. Loppuiltapäivästä on Kemin Keskustan yhteistapaaminen kuntavaalien merkeissä. Ulkoilmatapahtuma on vaihdettu "kuntavaaliturvallisuussyistä" Täiköntorille klo 16 alkaen. Lähden paikalle, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu...

Mitä eilen ja tänään tähän asti...

Menimme eilen Selkäsaareen Prisman kautta. Eipä äänestäminen voi olla juuri helpompaa. Ei ollut jonoja ja numerokin oli hallussa. Vaimoni meni ruokaostoksille ja minä puutarhapuolelle. Ostin yhden tyttötyrnin vaimoni aiemmin ostamien tyttö- ja poikatyrnin lisäksi. Ajelimme Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Oli sen verran vesi ylhäällä, että ajelimme rantaan saakka. Mäkeä ylös vesikärryn kanssa mökkipihaan. Tyrnit kiviröykkiöiden tuntumaan odottamaan istutusta. Istahdimme terassille suunnittelemaan tulevaa. Naapureissa näytti olevan hiljaista. Tyrnien istutusta, pihan rapsutusta ja puuhommia. Iltamyöhään saunoimme. Minulla oli hiukan rauhaton yö, kukaties puuhommien jatkuminen jäi mielenpäälle. Yöllä tuuli muutti suuntaa ja oli puuskittaista. Oli pakko käväistä rannassa venettä tarkistamassa. Pois lähtiessämme totesimme ankkuriköyden katkenneen. Onneksi tuulen suunta oli suotuisa, vene oli rannassa. Koukkasimme katiskojen kautta. Markettikatiskassa oli parin kilon hauki. Olihan se pakko ottaa mukaan. Superkatiska Wekessä ei ollut kuin muutama pikku ahven. Hauki on perattu ja kolmena kappaleena pakastimessa. Eipä sitä muistanut, miten hankala perattava hauki on, voi olla, että luovun noista katiskatouhuista. Aika näyttää. Joka tapauksessa mukava saarikäynti. Ilmeisesti seuraavalla kerralla viemme muutaman säkillisen multaa ja jatkamme puuhommia. Kyllä Fiskarsin X25 on kova sana ja vielä kovempi niin sanottu Kiinankirves...

Kemistä oon ja kehtaan sanua...

Kemistä oon ja kehtaan sanua... Tuo sanonta on varsin tuttu minullekin. Oli mukava todeta, että kemiläistynyt kuntavaaliehdokas Paavo Väyrynen toi esiin em. sanonnan historiataustaa artikkelissaan Kotikulmilta-lehdessä. Minulle kyseinen sanonta tuli tutuksi 1980-luvun puolenvälin jälkeen tehdessäni yhteistyötä AITAKI-Laatutuotteen kanssa SYP:n, KePS:n ja Innon Mimmien kanssa. SYP oli ottanut em. sanonnan "omakseen" ilmeisesti silloisen pankinjohtajan Ahti Salmelan toimesta. Hyvä niin, sillä kyllähän Kemi - tämänhetkisistä taloudellisista vaikeuksista huolimatta - on mainettaan huomattavasti parempi.