Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä fiilistelemään pihalle lumikolahommiin, vaikka lunta ei ole juuri nimeksikään. Kerroin vaimolleni aamukahvia juodessamme, että näin unia aktiivisesta kerrostalohuoneiston ostamisesta. Kerroin samalla pohdiskelleeni, että kiinteistövälittäjän rooli on erittäin tärkeä. Hänen on oltava ehdottoman tasapuolinen niin myyjän kuin ostajan suhteen. Minulla oli kolme hyvää kerrostaloasuntoa seurannassa. No se oli unta vaan...
Tuossa hetki sitten pihalla ollessani kävi vielä mielessä eilinen Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokous Keminmaan seurakuntakeskuksessa. Niin kuin olen kirjoittanut, olin ensimmäistä kertaa em. tyyppisessä tilaisuudessa. Kukaties en viimeistä...
Olin ajatellut jututtavani muutamia henkilöitä, mutta se jäi nyt vähille, varsinkin kun monilla tuntui olevan juttuseuraa ihan nokko ja kokouksen jälkeen kiire kotimatkalle...
Lähetin Meri-Lapin Keskustan tulevaisuuden tähdelle, Rainion Ollille eilen illalla sähköpostiviestin, johon sain välittömästi erittäin myötäsukaisen vastauksen.
Toista tulevaisuuden tähteä, Puron Kaita pääsin kohtuudella jututtamaan....
Perinteisten aamutoimien jälkeen alan orientoitumaan Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokoukseen Keminmaan seurakuntakeskukseen - ensimmäistä kertaa. Sanoin hetki sitten aamukahvipöydässä vaimolleni, että oletettavasti tapaan, ainakin näen aika monta tuttua henkilöä tähänastisen elämäni varrelta... Itselläni ei ole mitään virallista roolia kokouksessa, olen eräänlaisessa tarkkailijan asemassa Takarivin Taavina. Kyllä - siellä kävin. Paikalla oli 47 virallista edustajaa 8 muuta, minä yksi heistä. Ensimmäinen henkilö, jonka tapasin oli piirin toiminnanjohtaja Kai Puro ja ilmoittaumiseen mennessäni piirin puheenjohta Tanja Joona. Ruokailun - maittavan lohikeiton - ääressä oli jututettavana monta tuttua menneiltä vuosikymmeniltä. Piirikokousrutiinien alussa oli useiden henkilöiden palkitseminen. Asiakohdassa:Polittinen keskustelu ja evästykset oli Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Tommi Lepojärven asiallista ja mielenkiintoista pohdiskelua sekä Keskustan varapuheenjohtajan Juha Rehulan rennonasiallista irrottelua. Viimeksi mainittu psyykkasi läsnäolevia lähestyviin kuntavaaleihin vuonna 2021. Hän lähestyi asiaa vapaasti muisteltuna muun muassa teemalla: Tuntematon Keskusta - Keskusta on olemassa. Hän painotti nimenomaan sitä, että mitä meistä kukin tahollaan voi tehdä... Itse kokous sujui asiallisen keskustelevana puheenjohtajan johdolla ja toiminnanjohtajan/sihteerin johdattelemana. Henkilövalinnat sujuivat yksimielisesti. Muun muassa nykyinen puheenjohtaja jatkaa ensi vuonna. Kokouksiin kuuluu yleensä ainakin yksi äänestys niin tässäkin kokouksessa. Jäsenmaksun suuruus äänestytti. Jäsenmaksu pidettiin ennallaan, se merkinnee entisestäänkin tiukempaa talouskuria... Piirin toinen varapuheenjohtaja Olli Rainio esitteli kokouksen kannanoton, jota vielä piirihallituksessa viilaillaan.
Kokonaisuudessaan ihan hyvä kokous, kannatti lähteä.
Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä tankkaamaa Land Roverin Hahtisaaren Nesteelle, viemään pulloja kierrätykseen Prismaan, samalla ostamaan tuttua ja turvallista, jos niille löytyy järkevää käyttöä. Näin tein ja samalla infosta ostin yhden Eurojackpot-rivin. Sanoin myyjälle:"Nyt pääsette mainostamaan, että meiltä on ostettu päävoittorivi..." Pois lähtiessäni oli mukava juttutuokio torniolaisen keskustavaikuttajan Olli Rainion kanssa muun muassa autoasioista. Sanoin Ollille, että tulen huomenna ensimmäistä kertaa Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokoukseen Keminmaahan Takarivin Taaviksi. Olli taisi mainita, että ei muuta kuin eturiviin... Kävin vielä jututtamassa Prima-Raudan Risto Kamppista. Yhteinen projektimme etenee. Kotiin tultuani pistin työvaatteet päälle ja menin autotallia hiukan siistimään sekä siirtelemään tavaroita paikasta toiseen.
Kyllä - olin päärakennuksen autotallissa noin kolme varttia en pitempään. Miksi? Siksi, että joka paikassa: Joka kaapissa, joka hyllyssä, jne. alkoi eletty historia kaatua päälle. Onneksi pääsääntöisesti myönteisesti. Pistän luettelonomaisesti tiettyjä nimiä, käsitteitä esiin, joista monikaan tämänkään tekstin lukija ei välttämättä tiedä yhtään mitään... Kemin Rasvaa rattaisiin ideakilpailu, puuaitayritys>AITAKI-laatutuote, Ideaporukka, valtakunnallinen piha- ja puutarhakaluste-suunnittelukilpailu, Arkkitehtitoimisto Vesa Heikkinen, Tornion asuntomessut, Sunnarinkulman asuntoaluesuunnitelma Keminmaan Törmässä, yhteistyö rakennusliike K.E.Nymannin kanssa, yhteistyö Insinöörirakentajat Oy:n kanssa, yhteistyö Kemin Innon Mimmien ja KePS:n kanssa, yhteistyö Yhdyspankin kanssa, Kemin ammattioppilaitoksen lentopallojaosto, Polar Computer Oy, Kemin Lämärit ry, Jäähalliprojekti, Suhosen leipomokiinteistön osto tontteineen ja purkaminen, Avoin yhtiö Miljöörakentajat, Asunto Oy August ja Anna, jne., jne., jne., Muun muassa kaikista edellä mainituista oli vielä jälkiä päärakennuksen autotallissa. Jossakin vaiheessa niistä kaikista pitäisi osata/ymmärtää luopua. Esimerkiksi Insinöörirakentajat-ajoilta on ostamiani perinteisiä laattoja. Muun muassa lähes ikoniset, pienet, vaalean ruskeansävyiset/beige 6-kulmaiset laatat ovat upeita. Tuskinpa minä enää laatoitutan mihinkään kymmeniä neliömetrejä... Varsinkin kun nuo Kalkkinokan perkeleen kopolaatat ovat niin tuoreessa muistissa.
”Voiko vitutukseen kuolla?” konkaripoliitikkoPaavo Väyrysen kysymys yli 30 vuoden takaa elää yhä.
Perinteisten aamutoimien jälkeen takaraivoon hiipi ajatukset tämän aamupäivän päätöksistä ja myös Paavon kysymys...
Tunne oli poikkeuksellinen, joten otin verenpainemittarin esiin. Kyllä - pulssi 70 ja paineet 100/200.
Yleensä minulla arvot ovat - pulssi 50-60 ja paineet 70-80/120-140. Ajelin Kemin keskustaan asioille/päätöksentekoon.
Avaan asiaa myöhemmin, kunhan päätöksiin liittyvä prosessi etenee. Kotiin tultuani em. arvot olivat normaalit. Edelliseen sen verran lisäystä että... Iltapäivällä/illansuussa oli Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Ihan hyvä, asiallinen ja jotakuinkin yksituumainen kokous varapuheenjohtajan johdattamana. Kyllä Kemin vakava taloudellinen tilanne tuli esiin useissa asiakohdissa ja pelko väärissä paikoissa säästämisestä=kokonaisnäkemyksen/elinkaarinäkemyksen puutteesta päätettäessä ensi vuoden talousarviosta...
Venäjän yhteiskunnassa kasvavat vaatimukset radikaaleista muutoksista. Opposition kannattajat vaativat poliittisten vankien vapauttamista mielenilmauksessa Moskovassa 29. syyskuuta.Sergei Ilnitsky / EPA
Heinäkuussa tehdyssä kyselyssä vastaajista 59 prosenttia katsoi, että maassa tarvitaan ratkaisevia ja suurimittaisia muutoksia.
Vastaavassa kyselyssä kaksi vuotta sitten näin ajatteli 42 prosenttia vastaajista.
– Ihmiset haluavat radikaaleja muutoksia mutta pelkäävät niiden sosiaalisia kustannuksia, kirjoittavat Carnegie-keskuksen asiantuntija Andrei Kolesnikov ja Levada-keskuksen sosiologi Denis Volkovartikkelissaan(siirryt toiseen palveluun).
Vajaa kolmannes eli 31 prosenttia vastasi, että tarvitaan pieniä muutoksia, kun taas 8 prosenttia sanoi, että mitään muutoksia ei tarvita. Kyselyyn vastasi 1 600 venäläistä.
Suurin osa toiveista liittyi sosioekonomisten ongelmien ratkomiseen. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä ensisijaisesti pitäisi muuttaa, 24 prosenttia piti tärkeimpänä palkkojen ja eläkkeiden ja yleensä elintason kohentamista. Vain 13 prosenttia mainitsi vallanpitäjien vaihtamisen.
Kun vastaajilta kysyttiin valtion politiikan ensisijaisista kohteista, 45 prosenttia mainitsi hintojen nousun vastustamisen.
Jo aiempien vuosien kyselyissä on havaittu, että venäläiset toivovat vallanpitäjien siirtävän huomiota ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan.
Krimin miehityksen vuonna 2014 tuottama kansallismielinen noste on menettänyt voimaansa, ja taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat nostaneet päätään.
Eläkeuudistusta vastaan protestoitiin viime vuoden syksynä. Kuvassa Sergei Udaltsov, Vasemmistorintaman johtaja.Sergei Ilnitski / EPA
Tunnelmia on painanut reaalitulojen lasku, ja kansalaisten silmissä merkittävä synti oli vuoden 2018 eläkeuudistus. Eläkeiän nostoa pidettiin laajalti epäoikeudenmukaisena.
Vastarinta on näkynyt protestiääninä alue- ja paikallisvaaleissa. Moskovassa viranomaiset saivat vastaansa suuria mielenosoituksia, kun useita opposition edustajia ei päästetty ehdolle kaupunginvaltuustoon.
Yli puolet muuttaisi poliittista järjestelmää
Yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, arvioi, että muutokset maassa ovat mahdollisia vain, jos poliittista järjestelmää muutetaan merkittävästi.
Vain noin kolmannes eli 34 prosenttia vastaajista katsoi muutosten olevan mahdollisia nykyisen poliittisen järjestelmän oloissa.
Tämä ei kerro siitä, että ihmiset olisivat täysin valmiita vaihtamaan vallanpitäjiä, tutkijat arvioivat.
– Kuitenkin se merkitsee, että yhteiskunnan sisällä jatkaa kasvuaan tyytymättömyys asioiden tilaan maassa. Ja nämä mielialat nousevat yhä useammin pinnalle, mukaan lukien erilaisissa protesteissa, Andrei Kolesnikov ja Denis Volkov kirjoittavat.
Putin ei ole enää ongelmien yläpuolella
Ennen kaikkea venäläiset pitävät muutoksen vastustajina byrokraatteja ja oligarkkeja, virkamieskuntaa ja suurbisnestä.
Yhä enemmän tyytymättömyys kohdistuu suoraan presidentti Vladimir Putiniin.
Vuonna 2017 vastaajista 15 prosenttia katsoi, että Putin ja hänen lähipiirinsä eivät halua muutoksia. Tämänvuotisessa kyselyssä osuus oli noussut 25 prosenttiin.
Usko Putinin kykyyn ratkoa ongelmia on laskenut.
Heinäkuussa 2017 neljännes vastaajista katsoi, että Putin kykenee esittämään houkuttelevan suunnitelman muutoksista. Tänä vuonna näin ajatteli enää 16 prosenttia.
Edelleen venäläiset asettavat vahvasti toiveensa valtioon.
Peräti 74 prosenttia vastaajista pitää parempana, että valtio sekaantuisi aktiivisesti talouselämään ja säätelisi hintoja. Vain 18 prosenttia luotti markkinoiden itsesääntelyyn ja katsoi, että valtion olisi parempi olla sekaantumatta talouteen.
Kirjoitin eilen illalla muun muassa: Eemeli, Veikka, Elias ja Erkki tekivät pitkän päivän. Vedet päällä ja vielä huomenna viimeistelyfiilistelyt lähinnä autotallissa, jossa puretaan turhanpäiväistä, käyttämätönta laitteistoa - hyvä niin. Kyllä perinteisten aamutoimien jälkeen ajoin taas Land Roverin ulos päärakennuksen tallista. Ammattiopisto Lappian työryhmä > Jyrki, Erkki, Veikka ja Eelis saapui viimeistelemään/tarkistamaan aikaansaannoksiaan. Eemeli sanoi eilen menevänsä Tornioon autokouluun. Jyrkin johdolla käytiin läpi työt, siistiä ja asiallista = ammattimaista jälkeä, ei kahta sanaa... Itse alan orientoitumaan Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupungintalolla.
Perinteisten aamutoimien jälkeen ajoin taas Land Roverin ulos tallista kakkosliittymään, jotta Ammattiopisto Lappian opiskelijaryhmän putkivarasto on vapaasti käytettävissä. Iskuryhmä saapuikin paikalle ja käyttövesiputkien pinta-asennus jatkuu. Niin - iskuryhmään kuuluvat: Eemeli Jokinen, Veikka Röyttä ja Elias Tolppi. Lisäksi ammattimies/opettajaaan Erkki Oravainen ja lehtori Jyrki Holpainen. Mielestäni tällä ryhmällä työt ovat edistyneet sutjakkaan asiallisesti - ei kahta sanaa. Kunhan työ on loppuun saatettu ja "koekäytetty/-putkisto koeponnistettu" kysäisen takuuasioista. Takuuasioista siksi, että edesmennyt opettajakollegani Eino Eikka Pukari antoi 1980-luvun alkupuolella prosessipuolen oppilastyölle ikuisen takuun. Hyvin ovat talon metallitikkaat ja porrasrallit toimineet...
Kun tämä työurakka on tehty, otan lähinaapurin paikan päälle niin katsellaan hiukan pesuhuoneen, saunan ja varastonkin tuunaamista. Nämä kaikki toteutuvat lähes "samoilla lämpimillä"... Edelliseen sen verran että... Eemeli, Veikka, Elias ja Erkki tekivät pitkän päivän. Vedet päällä ja vielä huomenna viimeistelyfiilistelyt lähinnä autotallissa, jossa puretaan turhanpäiväistä, käyttämätönta laitteistoa - hyvä niin.
Olen vuosikymmenien saatossa kuullut usein ja monissa eri yhteyksissä mainittavan: Hänellä on ikä tullut vastaan... . Yleensä sanontaa käytetään sellaisessa tilanteessa, jossa sanoja antaa ymmärtää, että kyseinen henkilö ei ole kykenevä hoitamaan - syystä tai toisesta - jotain tehtävää. Toisaalta kuulee myös vähäteltävän, että joku ei ole ikänsä puolesta = on liian nuori, kykenevä hoitamaan jotain tehtävää. Tuo ihmisen ikä on kumma juttu. Olen tähänastisen elämäni aikana törmännyt aika laajaan ihmiskirjoon nimenomaan iän puolesta. Olen tutustunut nuoriin, joiden asennoituminen nykyelämänmenoon on kerta kaikkiaan kohdallaan, löytyy tervettä maalaisjärkeä ja realimaailman ymmärtämistä. Olen tutustunut myös moniin ikäihmisiin, joiden ajatukset ovat viimeisen päälle ajan tasalla. Aikaansa aktiivisesti seuraavia, elävät vahvasti tässä ajassa, ovat mukana vahvasti elämässä. Valitettavasti olen tavannut myös sellaisia ihmisiä, joilla on/on ollut niin sanotusti pallo hukassa. Onneksi usein vain väliaikaisesti. Lähes ulkopuolisin silmin toivottomilta tuntuvat - lähinnä nuoret - ovat päässeet elämään vahvasti kiinni. Usein kiinnipääsemiseen liittyvät uudet koulutusmahdollisuudet. Erilaiset sairaudet saattavat rusikoida kenen tahansa elämän. Valitettavan usein työttömyys sekoittaa ihmisen elämänhallinnan nykyaikana. Edellä mainitut ovat sellainen sekoitus, josta on vaikea nousta niin sanottuun normaaliin elämään. Mikä tuo normaali elämä sitten onkaan... Niinkuin sanottu, tuo ikä on kerta kaikkiaan kumma juttu. Olen itse jo vuosikymmeniä todennut, että en millään halua uskoa, että olen sen ja sen ikäinen. Voihan se olla eräänlaista harhaa minullakin, harhaa, joka paukahtaa päähän jossakin vaiheessa kuin halolla iskien. Sitä odotellessa...
Kävi hetki sitten mielessä kauan sitten edesmenneen kalakaverini sanat istuessamme Juurakon kupeessa soutuveneessä jigi- ja kesäpilkkiongella. Hän oli jo vuosia psyykannut minua lähtemään kuntapolitiikkaan mukaan. Hän totesi minulle:"Aki, valitsetpa Kemissä minkä puolueen tahansa, minä äänestän sinua." Viime vaiheessa lähdin mukaan kuntapolitiikkaan vasta vuonna 2000. Valitsin Kemin Keskustan ryhmän toimintaympäristökseni. Poliittisen urakehitykseni kannalta minun olisi luonnollisesti pitänyt valita jompi kumpi vasemmistopuolueista. Jotenkin tuo Keskusta tuntui minun arvomaailmaani luontevalta. Kieltämättä siihen vaikutti olennaisesti myös se, että asun tälläkin hetkellä paikassa, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö viljeli maata 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021. Puolueet alkavat viritellä verkkojaan potentiaalisten kuntavaaliehdokkaiden saamiseksi listoilleen - myös Keskusta. Ilmoitin viikonvaihteessa Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajalle ja Keskustan Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtajalle, että olen tutustunut Keskustan lähestyvien kuntavaalien tämänhetkiseen ennakkomateriaaliin, täyttänyt/allekirjoittanut/printannut Puolueen ehdokkaan suostumus ja vakuutus-lomakkeen. Olen päättänyt Pyhäinpäivänä 02.11.2019 lähteä kuntavaaliehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa. Arvelen aikanaan tulevani nimitetyksi Kemin Keskustan kunnallisjärjestön ehdokaslistalle. Mikäli olen listoilla, toteutan oman vaalikampanjani aika laillla toisin kuin aikaisemmissa kuntavaaleissa. Kaikki tietysti oletuksella, että olen siihen maailman aikaan edelleen täysissä sielun ja ruumiin voimissa...
Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Täytyy alkaa orientoitumaan ilmeisen aktiiviseen lähetyvään viikkoon: Alkuviikosta jatkuu päärakennuksemme käyttövesiputkien pinta-asennus. Maanantaina menen Kemin tietohallintokeskukseen jututtamaan Laukkasen Tiinaa, käydään läpi tabletin päivitykset ja muut mahdolliset muutokset. Sitten Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille, jossa hiustenleikkuu ja parran siistiminen. Viikolla näyttää olevan kaksi lautakuntakokousta ja kaksi muutakin kokousta, jos intoudun jälkimmäisiin lähtemään. ___________________ Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen hoidimme vaimoni kanssa Pikkupuolen huoltotoimenpiteitä > kompostoivan kuivikekäymälän tyhjentämisen. Homma hoidettu. Ammattiopisto Lappian työryhmä saapui töihin heti aamulla, käyttövesiputkien pintaanasentaminen jatkuu ammattimiehen/opettajan ohjauksessa - hyvä niin. Minua on mukavanmyönteisesti psyykattu osallistumaan mm. viikonvaihteen Keskustan Peräpohjolan piirikokoukseen Keminmaassa - tarkkailijan roolissa... ___________________ Kävin Kemin kaupungin tietohallintokeskuksessa ja sain asiallista palvelua niin kuin aina aikaisemminkin. Kaupungin tabletti pelittää uusilla päivityksillä... Kävin myös Hiuspysäkillä. Palvelu oli hyvää sielläkin. Kuinka ollakaan Esse teki miesten klassisen hiustenleikkuun näytön ja lisukkeena parran siistimisen. Hiuspysäkiltä lähti erittäin tyytyväinen asiakas, vähän minuksi turhan siistiä lookkia mutta menköön... Kotiin tultuani uutta putkea ja uusia reikiä seiniin oli ilmaantunut ihan mukavasti, käyttövesiputkien pinta-asennus etenee.
Perinteisten aamutoimien jälkeen menimme pihalle fiilistelemään vähien lumien kanssa. Aura - ilmeisesti kauhakuormaaja - oli käynyt aamuyöstä/aamulla ja palletta oli otettavissa lumikolalla pois kahdesta liittymästä. Pistin molempiin liittymiin rummun päihin laudat pystyyn - varmuuden vuoksi... Otin trailerin paikaltakin vähäiset lumet pois, josko haen lähiaikoina sen veneineen, moottoreineen pois talvipaikalleen Prima Raudasta. Jäljistä päätellen Pikkupuolella on ollut nuorisoa vierailulla - mikäpä siellä ollessa... Täytyy alkaa orientoitumaan ilmeisen aktiiviseen lähetyvään viikkoon: Alkuviikosta jatkuu päärakennuksemme käyttövesiputkien pinta-asennus. Maanataina menen Kemin tietohallintokeskukseen jututtamaan Laukkasen Tiinaa, käydään läpi tabletin päivitykset ja muut mahdolliset muutokset. Sitten Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille, jossa hiustenleikkuu ja parran siistiminen. Viikolla näyttää olevan kaksi lautakuntakokousta ja kaksi muutakin kokousta, jos intoudun jälkimmäisiin lähtemään.
Että mitäkö mietin? Näin Pyhäinpäivän iltana tutkiskelin huolellisesti Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron lähettämää aineistoa otsikolla: Hyvät kuntavaaliehdokkaana aikaisemmissa vaaleissa olleet, lähestyn teitä pyynnöllä: lähde kuntavaaliehdokkaaksi!
Mielestäni erinomainen, selkeä aineisto kokonaisuudessaan, jossa perustellaan niitä syitä, miksi on syytä lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Niin - seuraavat kuntavaalit ovat jo huhtikuussa 2021, joten ensi vuosi on tämän valtuustokauden viimeinen täysi vuosi.
Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli kumma tunne, tänään ei taida olla muuta tekemistä kuin olla vaan... No toki ulos katsellessani työhuoneen ikkunasta kävi mielessä, että ulos voisi mennä harrastamaan kevyttä hyötyliikuntaa eli fiilistelemään lumikolan kanssa. Käyttövesiputkien pinta-asennuksen jälkiä katsellessani kävi mielessä entisen ajat lapsuudestani. Ei ollut vesi- eikä viemäputkistoja. Pihalla oli kaivo, jossa vettä oli riittävästi ja se oli ihan pesu- ja juomakelpoista. Siihen saakka kunnes ympäristössä alettiin katujen varsiin asentaa vesi- ja viemäriverkostoa - muun muassa Kainuunkadulle. Siinä vaiheessa meillekin vesi haettiin vesikärryillä tynnyreissä/muovisaaveissa Möylyntien ja Haukkarinkadun risteyksen vesipostista. Vesiposti on edelleen paikallaan, ilmeisesti sille on vielä muutama käyttäjä. Meidän vanhaan rakennukseen ei koskaan otettu vesi- ja viemäriputkia. Ilmeisesti vanhempani katsoivat sen tarpeettomaksi, kun ilmankin oli tultu toimeen... Niin - tätä kirjoittaessani hyötyliikunta on tehty.
Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen Ammattiopisto Lappian asennusryhmä - kolme nuortamiestä - saapui paikalle kahdella uudenkarhealla menopelillä. Hetki sitten myös ammattimies/opettaja pistäytyi toiselle työmaalle mennessään toteamassa tilanteen - hyvä niin. Asiasta toiseen... Kävin Pikkupuolelle pistämässä varaavaan takkaan tulet. Kyllä on mukava sytyttää takka, jonka yhteydessä ei tarvitse miettiä veto- eikä savuntupruttamisongelmia. Ja kolmanteen... Jututin rajanaapurissamme olevan kerrostalon tuttuamme. Juttelimme veneasioista ja myös siitä, että meidän ikäisiämme pommitetaan päntiönään puhelimitse: Kattoasioista, ikkuna-asioista, oviasioista, vesi- ja viemäriasioista, sähköasioista, lehtitilausasioista, ja ties vaikka mistä. Kerroin hänelle, että pyysin taannoin nimenomaan käyttövesiputkien pintaan asentamisesta myyntitykin paikanpäälle. Hän tuli, tutki paikat, kertoi asiantuntevasti yrityksensä tarjouksen ja tökkäsi tarjousesityksen keittiön pöydällä allekirjoitettavaksi. Olin hänelle kertonut jo puhelimitse, että kilpailutan mahdollisesti tehdyn tarjouksen paikallisesti. Pyysin häntä lähettämään tarjouksen sähköpostiini eri asiakohdat eriteltyinä. Tähän päivään mennessä tarjousta ei ole ilmaantunut. No nyt asia etenee Ammattiopisto Lappian tarjouksen perusteella ja oppilastyöryhmän voimin valvottuna. Oppilailla on mielestäni ihan ammattimiesten otteet...
Perinteisten aamutoimien jälkeen otin lumikolan ensimmäistä kertaa käyttöön tälle alkutalvelle ja kolasin etupihan. Vein kaksi ahkiollista koivuklapeja Pikkupuolelle ja pistin hiukan lattialämmitystä tehokkaammaksi. Vaimoni kertoi Veeran kavereineen tulevan viikonvaihteessa käymään. Ajoin Land Roverin ulos tallista kakkosliittymään. Miksi? Siksi että Ammattiopisto Lappian työryhmä saa autotallin käyttöönsä. Siellä on myös käyttämättömäksi jääneen ulkovesipostin ja turhan, ison teräsaltaan poisto. Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut vuonna 1982 rakennettuun omakotitaloon asennetaan käyttövesiputket pintaan - varmuuden vuoksi. Samalla asennetaan uusi ulkovesiposti pesuhuoneen kulmalle. Helpottaa kesäistä perunapellon, ryytimaan ja pensaiden kastelua, mikäli sadevedet eivät riitä. Työryhmä saapui ammattimiehen/opettajansa Erkki Oravaisen kanssa ja kolmen opiskelijan ryhmä jäi töihin. Työt ovat käynnistyneet... Käväisin kaupungilla asioilla. Kotiin tultuani ihan sävähdin: Nyt on saapunut autonostaja paikalle, kun tumma Volvo oli rakennuksemme kohdalla erään oppilaan Mersun lisäksi. Sisälle tultuani totesin, että Mestari itse olikin saapunut paikalle eli Jyrki Holpainen. Totesin Jyrkille: "Tämä on Sinun syy, koska toistakymmentä vuotta sitten ehdotit tätä käyttövesiputkien pintaan asentamista." No tässä ei olla ihan jäniksen selässä oltu...
Vakuutuksia kilpailuttaessani kiinnitin erityistä huomiota autojemme vakuutuksiin. Sain voimakkaan herätyskimmokkeen pyrkiä yhden auton politiikkaan - vihdoinkin. Otin yhteyttä erään alla olevan Kamux-yrityksen autoliikkeen myyntipäällikköön Suomessa viime viikolla.
Nettitekstiä:
Kamuxin ensimmäinen autoliike avattiin vuonna 2003 Hämeenlinnaan. Ruotsissa ensimmäinen autoliike avattiin vuonna 2012 ja Saksassa vuonna 2015. Kamuxilla on tällä hetkellä 48 autoliikettä Suomessa, 16 Ruotsissa ja kuusi Saksassa. Kamux on perustamisensa jälkeen myynyt yli 210 000 käytettyä autoa, joista 46 596 autoa vuonna 2018.
Kamuxin liikevaihto nousi 527,8 miljoonaan euroon vuonna 2018. Kamuxin palveluksessa oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 472 henkilöä vuonna 2018.
Olen pitkän kaavan mukaan kertonut em. myyntipäällikölle avoimesti autojemme ominaisuudet, historian sekä esittänyt vinkin lähiajan autotoiveestamme. Luonnollisesti kyseessä on käytetty, meidän tarpeisiin soveltuva auto, joita näyttää mm. Kamux-yrityksellä löytyvä useita... On mielenkiintoista seurata, miten tämänkertainen yritykseni etenee ja pääsenkö viimeinkin harrastamaan autokauppamatematiikkaa...
Perinteisten aamutoimien jälkeen totesin taas kerran, että on olemassa täydellistä piittaamattomuutta sähköpostiviesinnässä... Kuinka monta kertaa olen kirjoittanut: Vastaa lähettämiini sähköposteihin. Muun muassa tänään heti aamulla jouduin soittamaan perään eräälle henkilölle, lukeeko hän sähköposteja. Kuulemme lukee mutta... Asia selvisi, katsotaan jatkotoimenpiteet. Turhia, tyhjänpäiväisiä sähköposteja kyllä tulee ja niitä poistan. Saan ilmoituksen näytölle: You have been successfully unsubscribed.
Mutta sama meno jatkuu ja kohta samasta kohteesta tulee samaa tavaraa, tällaista tämä nyt vaan on... ___________
Onneksi päivään mahtuu yleensä ja pääsääntöisesti paljon myönteistäkin. Sain tunti sitten puhelinsoiton Ammattiopisto Lappiasta. "Langan päässä" oli talotekniikkapuolen ammattilainen, opettaja, joka kertoi kahden nuorenmiehen tulosta tutustumaan tulevaan mestaan.
Kyllä - nuoretmiehet tulivat. Kävimme läpi tulevat työt. Heillä oli hyvin ammattimainen ote asiaan. Sovimme tietyistä tarkennuksista mm. autotallin osalta.
He tulevat huomenna opettajansa kanssa aamulla paikalle ja aloittavat työt. Kysymyksessä on - niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut - käyttövesiputkien pintaan asentaminen varmuuden vuoksi...
Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n puheenjohtajalta tuli sähköpostiviesti, jossa hän tiedustelee, ketä yhdistyksen hallitusjäsenistä on lähdössä Insinööriliiton sääntömääräiseen syysedustajakokoukseen marraskuun loppupuolella eli 22.-23.11.2019 Helsinkiin.
Asiasta oli alustavasti puhetta edellisessä yhdistyksen hallituskokouksessa.
Olemme kauan sitten pohdiskelleet, että olisipa kerrankin tilanne, että kaikilla hallitusjäsenillä olisi mahdollisuus osallistua esim. liiton syysedustajakokoukseen aistimaan perinteisen kokouksen ilmapiiriä. Varsinkin nyt 100-vuotisjuhlavuoden päättyessä.
Virallinen kokousedustaja on päätetty jo aikaisemmin. Varaedustaja ja yhdistyksen ns. tarkkailijajäsenet ovat asia erikseen. Tuo Helsinki on täältä Perämeren pohjukasta katsoen syrjässä ja järkevä liikennöinti aika ajoin vaikeaa, varsinkin lentokoneella...
Itse olen asian suhteen kahden vaiheilla. Miksi? Siksi että olen osallistunut em. tyyppisiin kokouksiin aika monta kertaa ja toisaalta uusille hallitusjäsenille on hyvä antaa tilaa osallistumiseen. Toivottavasti he ovat lähdössä liikkeelle. Toki se ei käytännössä estä minunkaan osallistumista.
Se selvinnee pikapuolin. Kokoukseen ilmoittaudutaan viimeistään tiistaina 12.11.2019.
Perinteisten aamutoimien jälkeen pihalla pihakeinua talviteloille laittaessamme sain mielenkiintoisen puhelun kännykkääni. Rajanaapurimme Selkäsaaresta kertoi tarvitsevansa meidän nimet rakennuslupapapereita varten. Hän sanoi siirrättävänsä heidän naapuristaan hirsimökin "koppina" telakaivinkoneen vetämänä ostamalleen tontille. Asiasta oli taannoin ollut puhetta hänen ja hänen vaimonsa kanssa. Hyvä että asia etenee näin. Hän kävi meillä, rajanaapurikuuleminen tehty ja nimet pistetty lupapapereihin ja asia siltä osin on ok... Asiasta toiseen, lähetin eilen illansuussa pitkän sähköpostiviestin muurarillemme päärakennuksen kivikasan eli varaavan takan "temppuiluista". Hän soitti illalla kommenteistani. Totesin hänelle, että asennutan kohta sähkövastukset takkaan ja alan vähentää/lopettaa puiden polttamisen, jos ei tuo kivikasa ala käyttäytyä normaalisti. No - sovimme aluksi, että kuivatan poskikanavia kuumailmapuhaltimella. Sitä olen tekemässä Tommin lainaksi tuomalla laitteella. Muurarimme lupasi tulla käymään ensi viikolla...
Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin, että taitaa tulla rauhallinen eläkeläispäivä mutta... Kuinka ollakaan pistettyäni Land Roverin lämmitykseen ja sisään tultuani alkoi aktiivinen sähköpostiviestintä.
Erinomaista palvelua Kemin Autopalvelu Oy/Ojanperä Kemi - sain sähköpostiviestin, että lattiatuuletin on kasattu - tervetuloa noutamaan. Sen teen kohtapuolin, jotta pääsemme sitä kokeilemaan. Laite haettu ja kokeilu suoritettu. Asia ei edennyt toivotulla tavalla, joten laite tulee aikanaan sen "oikeaan käyttöön".
Toisaalta olin saanut sähköpostiviestin Ammattiopisto Lappialta liittyen käyttövesiputkien pintaan asennuksesta, jota on suunniteltu jo tovin - hyvä niin.
Kävipä tuossa hetki sitten mielessä, että kunpa osaisi nauttia elämän pienistä(kin) asioista. Juomme harvakseltaan iltateetä. Tänään se teimme. Kyllä hyvä tee, vaikka pussiteenäkin, ripaus hienoasokeria, hyvä näkkileipä voideltuna kunnolla maalaisvoilla ovat maistuvia. Varsinkin kun upottaa voilla voidellun näkkileivän kuumaan sokeriteehen vähitellen - on se ryötti hyvää...
Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko taa ihmetellä tätä "kellojensiirtorumbaa", jonka toivoo jossakin vaiheessa loppuvan. Luin hetki sitten tosi mielenkiintoisen artikkelin Helsingin Sanomista metsäalueesta, jossa ei ole tehty vuosikymmeniin/vuosisatoihin mitään, annettu olla vaan. Artikkelin luettuani oma talousmetsäajatteluni sai vahvistusta. Toki em. tyyppisiä alueita saa kohtuullisessa määrin olla Suomessakin mutta kohtuus kaikessa... Kellojen siirtelystä huolimatta kaunis alkutalven aamu, toivottavasti tästä päivästä pääsee kirjoittamaan jotain tosi myönteistä. Sen aika näyttää. Lähdimme pienelle kävelylenkille. Pistin uteliaisuuttani höyrykännykässäni (NOKIA LUMIA 800) olevan Sports Tracker-sovellutuksen päälle. Kävelimme Kainuunkatua moottoritien ylittävälle sillalle, sieltä takaisin tutun metsäalueen kautta kotiin Kainuunkadulle. Noin kahden kilometrin lenkki hitaasti kiiruhtaen noin kolmessa vartissa. Lenkistä syntyi ihan mukavannäköinen kartta, joten tietoliikennesateliitit olivat kunnossa/hereillä. Vaimoni rapsi muutaman katajanoksan mukaansa. Tuo Lammenmettä/Lammenmetsä on minulle tuttu pikkupoika-ajoilta niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut...
Olen tästä kirjoittanut monta kertaa. Siis mistä? Siitä, että monet tuskailevat tekemättä olevien töittensä kanssa. Siihen sorrun kieltämättä minäkin mutta onneksi aika harvoin. Hetki sitten illan hämyssä takaraivoon iski ajatus, että minulla on tälläkin hetkellä pitkä lista tekemättömiä töitä. Ei oikeastaan välttämättä moniakaan tekemättömiä töitä mutta ratkaisemattomia asioita. Tympeintä ja raivostuttavinta monissa niissä on se, että itse en voi juurikaan vaikuttaa jokaiseen asiaan, vaan minua viedään kuin pässiä narussa... Mietiskelen tämän tästä, että ei kyllä viedä kauan, sillä pyrin löytämään asioihin uudentyyppisiä, luovia ratkaisuja. Monet keskeneräisistä, ratkaisemattomista asioista löytyvät työhuoneeni kirjahyllystä. Ne ovat siellä joka hetki muistuttamassa viime vuosien prosesseista, jotka toivottavasti lähiaikoina saavat ratkaisunsa. Kun ykköspriorisoidut asiat loksahtavat paikoilleen, kirjahyllyni saa totaaliuuden lookin, ilmeen. Sieltä häipyvät kaikki turhat/turhanpäiväiset dokumentit ja esineet... Niin ja yritän itsekin muistaa, että yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla.
Tänään tuli nukutuksi poikkeuksellisen pitkään. Syy ilmiselvästi se, että intouduin katsomaan TV 3:n jännittävän rankanpuoleisen elokuvan. Perinteisten aamutoimien jälkeen avattuani tietokoneen katselin Kemin Taiteiden Yö ohjelmatarjontaa tänään lauantaina 26.10.2019 klo 12:00 - 23:30. Kyllä on monipuolista tarjontaa, varmaan jokaiselle jotakin. Tuleeko lähdettyä itse liikkeelle, se ratkennee myöhemmin... No saimme sentään myöhäisiltapäivästä itsemme liikkeelle Kemin kulttuurikeskukseen - hyvä niin. Oli nuorten musiikkiesityksiä, kuorolaulua, kuvataidetta, näyttelyitä, jne. ja tietysti useiden tuttujen tapaamisia/mukavia jutusteluhetkiä. Oli tästä minun kirjoittamisestakin vähin puhetta. Sain lieviä moitteita siitä, että kirjoitan liian pitkiä tekstejä. Totta - minä en ole twiittaustyyppistä kirjoittamista harrastava kuin hyvin harvoin. Lähinnä muiden kirjoituksiin liittyvissä kommenteissani... Kyllä kemiläiset kulttuuritarjonnan ahertajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä, se oli aistittavissa tämänkin päivän pikakäynnillämme...
Sain tänään aamuherätyksen puhelinsoitolla. Itse olin vielä sikeässä unessa, kun vaimoni sanoi, että puhelimeni soi. Nousin ylös ja vastasin soittoon. "Taisin soittaa hiukan aikaisin?" totesi soittaja. No yleensä olen jo soiton aikoihin ylhäällä mutta nyt en... Soitto liittyi vakuutustemme kilpailuttamiseen. Kävimme läpi asiaa ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Katsotaan, miten jatkossa sitten käy. Perinteisten aamutoimien jälkeen jään odottamaan IKH/Rovanperän tekstiviestiä lattiatuulettimen saapumisesta Kemiin Karjalahdelle. Katsotaan sitten aikanaan, onko siitä hyötyä alustavissa suunnitelmissani... Odottelen myös yhteydenottoa tunnetulta autoliikkeeltä heille esittämääni ehdotukseen. Jatkoa edelliseen: Tekstiviesti tuli, hain laitelaatikon ja avasin sen kotona. Tutkin kokoamisohjeita ja totesin, että kolme osaa puuttui. Soitin liikkeseen ja sovittiin, että vien laitteen takaisin ja he tilaavat uuden. Se tulisi ensi viikon keskiviikkona. Vein siltä seisomalta laitelaatikon takaisin Karjalahdelle. Kysyin myös, onko puuttuvilla osilla laitteen käytön kannalta merkitystä. Sain vastauksen, että kukaties vakauden kannalta. Totesin myös, että laitelaatikon kuva ja seisontajalustan romppeet eivät vastaa toisiaan. Tuskin olin ehtinyt kotiin, kun kännykkääni tuli puhelu. Liikkeestä oli otettu yhteyttä maahantuojaan. Kuulemma kyseiset osat puuttuvat kaikista nykylaitteista. Kokoamisohjeen kuva on viitteellinen. Niinpä. Kävi mielessä välähdyksenomaisesti kesä vuonna 1970. Olin opiskeluaikana Tampellan konepajan vedenkäsittelyosastolla suunnittelijana. Ahtaaseen monttuun piti saada sovitetuksi jäteveden uppopumppu. Ihmettelin Sarlinin esitteen uppopumppumitoitusta. Siinä oli mielestäni ilmiselvä virhe. Otin asian esille esimieheni kanssa. Hän otti yhteyttä uppopumpun valmistajaan. Sieltä tuli nopeasti vastaus pahoittelujen kera: Totta tosiaan esitteessä oli ollut vuosikausia virhe... No tämä alle 30 euron lattiatuulettimen kokoamisohjeen virhe on edelliseen verrattuna mikroluokkaa...
Tänään lähetän muutaman sata sähköpostia bittitaivaaseen. Toivottavasti en tumpeloi sinne tärkeitä viestejä...
Että mitäkö mietin? Tällaisena nuhruisena/pilvisenä/kosteana loppusyksyn, alkutalven aamuna havahduin perinteisten aamutoimien jälkeen, että minulla ei ole mitään järkevää tekemistä, joten nyt on pakko olla vaan.
Yleensä kun em. tyyppistä kirjoittelen, alkaa tapahtua. Katsotaan, miten tänään käy...
No niinhän siinä sitten kävi, että tuskin olin edellisen saanut kirjoitetuksi niin sain kännykkääni puhelun. Soittaja tiedusteli Kemin kaupungin sähköpostiasioista, jotka ovat muutoksen kourissa. Kerroin, että en ole tehnyt luottamusmiestabletille päivityksiä, vaan otan tietohallintokeskukseen yhteyttä siinä vaiheessa, kun on tarvetta. Soittaja kertoi lähiaikojen suunnitelmistaan> kiirettä, kiirettä, kiirettä - kuten viimeisten vuosien aikana hänellä aina...
Edelliseen lisäyksenä:
No tulihan se sieltä! Niin mikä? Upea - omasta mielestäni - älynväläys. Melkein itseltäni huuto pääsi...
Kerron asiasta myöhemmin. Sen voin avata, että se liittyy vakuutuskilpailutusten jälkimaininkeihin ja meidän kolmen auton loukussa olemiseen - ken elää, hän näkee...
Kirjoitin aiemmin: Siirryin aikanaan Kemissä OP Pohjolan asiakkaaksi, koska silloisella vakuutusyhtiölläni IF:llä loppui henkilöasiakaspalvelu paikkakunnalla. IF on tällä hetkellä Insinööriliiton vakuutusyhtiö, joten aika luontevaa olisi toimia "paluumuuttajana", vaikka toimipaikka on Oulussa. Prosessi on vielä hiukan kesken... Niin - olen saanut vakuutuskilpailutuksen tulokset. Edellä mainitut vakuutusyhtiöt ovat aika lailla tasapäisiä. Todennäköisesti keskustelen asiasta vielä huomenna kilpailutuksen suorittajan kanssa, jonka toimisto on Oulussa. Kilpailutus on normaali toimenpide, mikä pitäisi tehdä muutaman vuoden väliajoin. Minun lähtökohtani oli hiukan erilainen. Olen seurannut edesmenneen veljeni rivitaloasunnon remonttia ja siihen liittyvää vakuutusyhtiökäyttäytymistä. En ymmärrä enkä hyväksy totaalinuivaa suhtautumista. Nimenomaan en hyväksy sitä, että ammattimiehemme näkemys ohitetaan. Hän oli ainoa henkilö purkuvaiheessa näkemään, mitä todennäköisesti oli aikanaan tapahtunut.
