Empiiristä ruohonjuuritason tutkimusta...

Tämä on vanha teksti niiltä ajoilta, jolloin olin vielä aktiivisesti työelämässä mukana.

Havahduin eräänä aamuna ravattuani jään auton ikkunoista ja körötellessäni
töihin – hei, olen tehnyt vuosikymmeniä empiiristä tutkimusta
havainnoidessani Kemin keskustaan suuntautuvaa liikennettä aamuisin.

Nykysuomen sanakirjan mukaan: osa 4 sivu 99 sana empiirinen tarkoittaa
kokemukseen nojautuva, kokemusperäinen

”Tutkimustuloksiani”:

Mikäli lähden työpaikalleni aamulla Haukkarista Kainuunkadulta esimerkiksi
+ klo 6.30 Möylyntien ja Eteläntien risteyksessä ei ole juuri muita
autolla liikkujia, pari pyöräilijää pyyhältää yleensä pysähtymättä
ohi
+ klo 6.45 em. risteyksestä saattaa joutua jonkun muun perässä
ajelemaan
+ klo 7.00 joutuu jo kukaties odottelemaan paria kolmea autoa,
joista ainakin yksi vilahtaa näkökentän ohi jompikumpi etulyhty
pimeänä
+ klo 7.15 havaintojeni mukaan autoja saattaa joutua odottelemaan
minuutin kaksi, vilkkua käytetään todella säästeliäästi, yksi bussi
liikenteessä Oulun suuntaan.
+ klo 7.30 autoja liikkuu jo lyhyiksi jonoiksi asti, odotusaika
risteyksessä ehkä keskimäärin pari kolme minuuttia, ainakin yksi
täysperävaunurekka vääntäytyy Möylyntieltä Eteläntielle Oulun
suuntaan
+ klo 7.45 jonot pitenevät ja väliin ujuttautuminen selkeästi
vaikeutuu, koska tulen STOP-merkin takaa, Möylyntielle saattaa
jo syntyä muutaman auton jono
+ klo 8.00 jono on hetkittäin todennäköisesti jatkuvaa, ruuhkaksi,
melkeinpä häiriöksi saakka, ajetaan aivan liian lähellä ja jos siihen
aikaan olisin liikkeellä, niin olisin jo auttamattomasti myöhässä

Luonnollisesti samantyyppinen tilanne, rytmitys jatkuu ajellessani Kemiin
Eteläntietä jatkaen Asemakatua Sauvonväylän risteykseen, siitä yli sillan
Tervaharjulle liikenneympyrään ja edelleen Kivikankaalle Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulun kuntayhtymään kuuluvan Kemi-Tornion ammattiopiston
Tekniikka ja ravintola-alan yksikön uudelle tontille Tietokatu 2:een parkkiin...

Muitakin reittivaihtoehtoja on:
Esimerkiksi Syväkankaan kautta; matkana muutama sata metriä
lyhyempi ehkä ajallisesti myös lyhyempi...

Toisaalta koukkaus moottoriliikennetien kautta matkana yli kilometrin pitempi
mutta ajallisesti todennäköisesti lyhyempi, kun saa ajella peräti 80 km/h, niitä
on syytä tutkia.

Myös polkupyörälle löytyy useita vaihtoehtoreittejä!

Mitä järkeä em. tekstissä sitten kukaties on? Todennäköisesti siitä ei löydy
juuri mitään suurta viisautta, mutta tasoltaan tämän tyyppisillä ”tutkimuksilla”,
nollatutkimuksilla on hankittu Suomessa lisensiaatti- jopa tohtorititteleitä,
mikäli oikein muistan.

Eräs otsikko taisi muun muassa olla: Mitä kauempana työpaikka on, sitä
enemmän kuluu todennäköisesti aikaa sinne kulkemiseen.

Vastaavasti otsikko voinee olla: Mitä kauempana työpaikka on, sitä
aikaisemmin sinne on syytä lähteä ehtiäkseen ajoissa paikalle.

Tutkimuksiin liittyvänä muistuu mieleeni liikennevalistukseen, tarkemmin
sanottuna turvavöiden käyttöön liittyvä ohjelmanpätkä televisiossa, jossa haastateltiin iäkkäänpuoleista mieshenkilöä. 

Haastattelija kysyi: ”Miksi te ette käytä turvavöitä? Viimeaikaisten tutkimusten 
mukaan niiden käyttö kiistatta vähentää liikennekuolemia tai vakavia loukkaantumisia kolaritilanteessa."

Mies vastasi yksiselitteisesti: ”Minä en aja kolaria!” ”Ja minä en usko
mihinkään tutkimuksiin. Markan rahalla saa aivan minkälaisia tutkimuksia
tahansa! Näin se on!” hän sanoi ja kaasutteli kupla-Volkkarillaan pois
sauhutellen rennosti ilmeisesti Työmies- tai Saimaa-tupakkia mynnissään,
holkissaan...

Empiirisin nolla-tutkimusterveisin
Aki Pyykkö
Ps.
Edelliseen tekstiin liittyvänä: Lähdenpä mihin aikaan tahansa ajelemaan, eräs
asia on matkan varrella kuitenkin vakio.
Mikä?
Siitä ehkä sitten tuonnempana...

Mitä en tekisi mistään hinnasta!

Olen aikanaan tehnyt pitkän listan sellaisista asioista, mitä en tekisi mistään hinnasta.

Alla oleva luettelo osa niistä, asiat eivät ole tärkeys tai muussakaan järjestyksessä.

Ainakaan...
+ en suostu nostamaan rahaa kadulta ”seinästä lipan alta” tai pankin ”tuulikaapista” tai maksamaan laskujani pankin maksupäätteillä

+ en suostu leikkaamaan pensasaitaa huolitellun luotisuoraksi, vaikka ympäristön aiheuttamat paineet ovat kesäaikaan sietämättömän kovat ja aika-ajoin ahdistavat

+ en suostu keskustelemaan naapureiden kanssa sanallakaan puunkaatoon liittyvistä asioista, varsinkaan, jos puut ovat meidän tontilla

+ en suostu ajamaan sileäksi ojanvierustoja ennen kuin kaikki luonnonkukat ovat saaneet kukkia rauhassa väriloistossaan - tunnustan, että tänä kesänä olen poikennut edellä mainitusta...

+ en suostu tuhoamaan voikukkia kasvintuhomyrkyillä tai nyppimään voikukanjuuria pinseteillä nurmikolla kontaten 

+ en suostu liimaamaan autoni takaosaan isolla Turbo vaikka se sitä olisikin

+ en suostu provosoitumaan, vaikka puskuriini aina lähes kiinni ajaa kännykkään lörpöttelevä superautoilija

+ en suostu ostamaan Harley-Davidson-merkkistä moottoripyörää, pukemaan päälleni vanhanaikaista nahka-asua/hassunkurista kypärää ja ajelemaan naurettavasti jalat eteen sojottaen

+ en suostu istumaan lipittelemään olutta sikakalliilla hinnalla häthätää kyhätyllä, maisemaa kamalan estottomasti/mauttomasti pilaavalla merenrannan kesäterassilla

+ en suostu osallistumaan Seinäjoen Tango-markkinoille, vaikka se jostain käsittämättömästä syystä luokiteltaisiin rangaistuksen uhalla mahtimääräyksillä suoranaiseksi kansalaisvelvollisuudeksi

+ en suostu lukemaan enää Fantom-sarjakuvia

+ en suostu huutamaan täpötäydessä baarissa: ”Kaikille kierros minun piikkiin!” ja nimenomaan

+ en suostu olemaan kirjoittamatta, mikäli jokin asia minua vielä jostain syystä kiinnostaa.

Tässäpä aluksi, kukaties em. luetteloa olisi syytä kohta päivittää.

Pihasavotta loppusuoralla...

Kerroin taannoin, että olemme kaataneet puita tontillamme - luvan perästä. Loppujen lopuksi kaadoimme, oikeastaan kaadatimme neljä noin viisikymmentä vuotta vanhaa mäntyä, upeita puita, joista on jäljellä siistit kannot. Kaksi mäntyä jätimme vielä pystyyn...

Viisi avolava- ja peräkärrykuormaa risuja/oksia on viety pois, yksi peräkärrykuorma taitaa vielä tulla vietäväksi.

Olen muutaman päivän ajan pilkkonut em. kaadettuja, katkottuja puita katokseen kuivamaan. Polttokelpoisia ne ovat vasta ensi vuonna.
Puukatoksen seutuvilla on huumaavan hyvä havupuun tuoksu, jonka tuntuu huomaavan myös kadulla jalan/pyörällä kulkijat.

Hetki sitten puita pilkkoessani pohdiskelin, mikä on eläkeläiselle sopiva työrupeama. Sitä mietiskellessäni vaimoni huikkasi talon kulmalta: "Annahan jo olla, jatketaan huomenna." 

Kieltämättä viiden tunnin työrupeama lähes yhtäjaksoisesti halkomakirveen varressa on jo kohtalaisen sopiva työrupeama eläkeläiselle, koska välillä joutuu halkaisussa käyttämään kiilaakin tiukimpien puiden halkaisemiseksi.

Huomenna siis jatketaan, mikäli ilmat sen sallivat. Eipä tuolla enää paljon ole pilkottavaa, tosin aivan ne vaikeimmat taitaa jäädä minulta kotikonstein halkaisematta...

Saatana! Minulle kyllä vaipat vaihdatte!

Tämä on vanha mutta aina niin ajankohtainen tarina sarjasta Jutustelua marketin kassajonossa...

En voinut olla kerta kaikkiaan kuulematta jutustelua marketin kassajonossa, jossa kaksi
mieshenkilöä, toinen elämänsä kevättä elävä ehkä kolmikymppinen ja toinen erittäin virkeän
oloinen harmaahapsi - taisivat olla jutuista päätellen pojanpoika ja isoisä - keskusteli
jokseenkin äänekkäästi luottamustehtävistä ja siihen liittyvästä oman edun tavoittelusta sekä
Kemissä koko syksyn velloneesta sosiaali- ja terveyslautakunnan säästöpäätösasiasta...

”Olenko kertonut Sinulle Matti, että eräs aktiivinen kunnanvaltuutettu – on muuten
puoluetaustaltaan ihan meikäläisiä – toitottaa päntiönään, että hänellä ei ole kunnan
luottamustehtävien suhteen muuta kriteeriä kuin että hän saa mahdollisimman monta
luottamustehtävää ja kokouspalkkiot juoksee!” iäkkäämpi mieshenkilöistä sanoi hiukan
tuohtuneena.
”Mitä enemmän kokouksia sitä parempi! Ennätys on toistaiseksi seitsemän (7) kokousta
päivässä, vaikka tuskin sillä vielä ennätysten kirjoihin pääsee!” hän muistaa aina vuodesta,
vaalikaudesta toiseen sanoa...

”Puheenjohtajana hän yrittää panna kokousaikataulut uusiksi, että ehtii useampaan.”
vanhempi miehistä, Kalle-pappa lisäsi.

”No eipähän tuosta ole ollut aikaisemmin puhetta Kalle! Miten tämä mainitsemasi
superkokousedustaja sitten ehtii lukuisiin kokouksiinsa?” nuorempi miehistä, Matti kysyi.
Hänen äänestään selkeästi kuulsi, mihin kategoriaan hän pisti kyseisen kokousintoilijan.
”Kyllä hän väittää ehtivänsä, vaikka olen kyllä muunlaistakin tietoa kuullut! Hän sanoo
sukulaistensa lähinnä, poikansa, tyttärensä, miniänsä ja vävynsä sitoutuneen häntä
kuljettamaan paikasta eli kokouspaikasta tarvittaessa toiseen. Onneksi matkat ovat näillä
kulmilla kuitenkin lyhyitä! Tiukkaa kuulemma välistä tekee, kun tärisevän auton takapenkillä
pimeässäkin täytyy availla kokouskirjekuoria ja pikaluvulla selvittää jotakin – edes sen, mistä
kokouksesta on seuraavassa kysymys!” sanoi Kalle-pappa hiukan poskenpäät punoittaen. 

” Ei voi olla totta! Ei todellakaan voi olla totta! Niinkö hän sanoo? Kyllä on kiivasta touhua!”
Matti sanoi selvästi kiihtyen tilanteesta. ”Toisaalta yhteisten asioiden hoitaminen vaatii
aktiiveja ihmisiä!” hän lisäsi.
”Vai yhteisten asioiden hoitaminen!” Kalle-pappa tuhahti...
”Hän paskat haistattaa yhteisille asioille! Hänelle on oma etu, sen jälkeen oma etu ja vielä
senkin jälkeen oma etu ykkösasia! Siinä on kuule kaukana yhteisten asioiden hoitaminen!”
sanoi Kalle-pappa ärtyneenä.
”No annetaan sen olla! Oli, mitä oli!” hän vielä lisäsi, mutta...
”Sanohan Matti, vaihtaisitko Sinä minulle vaipat, joita ei edes ole varaa muka kohtuullisessa
määrin vaihtaa tai ei ole muka paikalla vaihtajaa?” kysyi Kalle-pappa yllättäen.

”Mitä Sinä nyt höpiset pappa? Sinä et ole vielä kuule vuosikymmeniin uudessa vaippaiässä!
Sinähän vaihdat itse vielä meidänkin Onnille vaippoja kuin tyhjää.” Matti, pojanpoika sanoi
hiukan ihmeissään ja hämillään pappansa ylläristä.

”Niin, niin, mutta kun tuntuu, että ei ole muka rahaa kohta mihinkään eikä tekeviä käsiä
auttamassa! Täytyy pysyä raamissa!” sanoi Kalle-pappa hiukan tuohtuneena... 
”Minäkin olen kuule sitä sukupolvea, joka tämän maan sodan jälkeen pystyyn nosti melkein
tyhjästä! Olin kuule melkein viisikymmentä vuotta töissä, hyvissä hankkeissa, maksanut veroni ja kartuttanut eläkerahastoja! Satana! Minulle kyllä täytyy löytyä ihmisarvoinen lopputaival!
Jos vaippoja tarvitaan, niin ne myös vaihdetaan!” Kalle-pappa melkein huusi otsassa suoni
uhkaavasti pullistellen.

Pojanpoika katseli hiukan nolona ympärille ja yritti tyynnytellä isoisäänsä, koska mesoaminen
alkoi jo olla häiritsevän äänekästä.
”No, eiköhän me nyt sentään, eiköhän tuota rahaa löydy avuttomien, sairaitten ja vanhusten
hoitamiseen!” Matti sanoi totisena.
”Niin! toivottavasti!” sanoi Kalle-pappa rauhoittuen ja he poistuivat kassalta hedelmäpelien
suuntaan, joilla näytti olevan vielä iltamyöhälläkin tungosta.

Erinomaisia koirankuseskelutolppia...

Entinen posti, nykyinen Itella ja taas ensi vuoden alusta Posti on kustannustehokkuudessaan pakottanut mökkiläiset pystyttämään tienviereen ryhmiin postilaatikoitaan.

Minua ei ole huolestuttanut, mikä on ryhmälaatikoiden kohtalo kunnon 
auraustalven jälkeen.

Sen sijaan olen huolestunut lähinnä siitä, kuinka kauan itse jaksan katsella
provosoitumatta ohi talutettavien koirien kuseskelun hajustavan laatikkotolpat inhottavaniljettävään lemupilveen.

Näitä koirantaluttajia kulkee ohitsemme päivän mittaan aika monta, arvelen kaksi-kolmekymmentä...

Todettakoon, että suunnilleen samaa reittiä kulkee liuta pikkulapsia päivittäin. Osa lapsista kömyää pitkin ojanpientareita.

Ainahan koirat ovat julkikuseskelleet, eikä niihin ole puututtu. Toki kiinteät tuotokset eli koiranpaskat = koirankakat fiksuimmat koiranomistajat - tosin olen nähnyt vain yhden henkilön näin toimivan - keräävät pussukkoihinsa, suurimman osan omistajista haistattaessa paskat mokomille määräyksille, suosituksille…

Puolueeton Suomi nykymaailmassa...

Itsenäisen Suomen taival on varsin lyhyt, vajaa sata vuotta. Aiemmin vuosisatoja meitä ovat päälle päsmäröineet vuoroin Venäjä ja Ruotsi.

Itsenäisen Suomen poliittiseen sanavarastoon on juurtunut sana puolueeton. Mitä on olla puolueeton nykymaailmassa? Tilanne on kieltämättä hankala, koska olla puolueeton, on lähes mahdottomuus.

"Kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät." on kaikille tuttu kansanviisaus...

Eteläistä naapurimaatamme Viroa ovat myös vuosisatoja riepotelleet monet vallanpitäjät. Viime vuosikymmeninä ja aivan viime vuosina Viro on tehnyt selkeitä valintoja, jotka merkitsevät vahvaa liittoutumista.

Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ovat merkinneet Euroopassa/maailmassa selkeää epävarmuuden lisääntymistä.

Sitoutumisen/liittoutumisen merkitys on kasvanut varsinkin pienten maiden osalta.

Ei ole sattumaa, että Viro on saanut tänään arvovaltaisen vieraan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama aloitti tiedotustilaisuutensa Tallinnassa sijaitsevassa Nordea-konserttisalissa muistelemalla Baltian maiden itsenäistymiseen johtaneita tapahtumia, kuten ”laulavaa vallankumousta” ja peilasi näitä tapahtumia Euroopan nykytilanteeseen.

”Olemme vahvoja, koska seisomme yhtenäisinä”, Obama totesi. Hänen puheensa kantavana teemana voi pitää Yhdysvaltojen tukea, jota jaettiin puheen mittaan useaan suuntaan. 

”Eurooppa on yhtenäinen, rauhaisa ja voimakas, mutta nyt Venäjän toimet Ukrainassa uhkaavat tätä tilannetta. Rajoja ei kuitenkaan voi piirtää aseilla, kansakunnilla on oikeus päättää omista asioistaan", Obama sanoi puheensa alkupuolella, jonka jälkeen hän kohdisti Venäjään tiukkaa kritiikkiä. 

”Emme hyväksy Euroopan pienempien maiden joutuvan suurempien naapureidensa painostuksen kohteeksi. Aivan kuten emme koskaan hyväksyneet sitä, miten Neuvostoliitto valtasi Baltian maat, emme tule hyväksymään Krimin valtausta. Emme tule hyväksymään aggressiota mitään liittolaistamme kohtaan”, Obama sanoi ja sai aplodit.

"Jos täällä kysytään kuka tulee apuun, se on Nato, mukaan lukien Amerikka. Tässä ja nyt! Emme voi ikinä ottaa turvallisuuttamme ja vapauksiamme itsestäänselvyytenä, tämän te tiedätte katkerasta kokemuksestanne. Menetitte itsenäisyytenne kerran, Naton kanssa ette menetä sitä toista kertaa”, Obama tuki Baltian maita.

Obama ei kuitenkaan luvannut aseellista apua Ukrainalle, vaikka totesikin Ukrainan tarvitsevan muutakin kuin sanoja. 

”Älkää epäilkö tätä, Venäjä saa maksaa. Jo nyt rahoittajat pakenevat sieltä, maan luottoluokitus on huono ja rupla heikko. Emme kuitenkaan halua eristää Venäjää, toivotamme vahvan ja rauhanhaluisen Venäjän tervetulleeksi. Se tarkoittaa kuitenkin, että venäläiset jättävät Ukrainan rauhaan ja antavat Ukrainan tehdä omat ratkaisunsa. Me kannatamme diplomaattista ratkaisua, mutta Venäjän käytös on pakottanut meidät pakotteisiin”, Obama sanoi.

Obama ei myöskään käsitellyt kuin ohimennen Venäjän ja Ukrainan tänään solmimaa tulitaukoa. Hän tyytyi toteamaan, että Itä-Ukrainassa on venäläistä kalustoa ja Venäjä tukee kapinallisia, mutta ei nostanut tulitaukoa esille merkittävänä muutoksena parempaan.

”Arvokkuus voittaa. Oikeus voittaa. Demokratia voittaa. Emme salli maailmaa, jossa suuret naapurit kiusaavat pienempiään.”

Obama totesi jo aiemmin tänään keskiviikkona, että Viro on Naton mallimaa "eikä tule koskaan jäämään yksin". Presidentin mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Viron turvallisuuteen, jota hän kuvasi "ainaiseksi ja järkkymättömäksi".

”Pitkään eläköön hieno liittoutumamme”, Obama päätti noin puoli tuntia kestäneen puheensa.

Hyvä-veli(sisko)järjestelmä toimii...

Ennen väitettiin, että Suomi on vähiten korruptoitunein maa maailmassa, olimme selkeästi
paalupaikalla em. asiakokonaisuudessa.
Sittemmin olemme tippuneet globaalisella ranking-listalla muutaman pykälän alaspäin. 

Mahdollisesti olemme tällä hetkellä kuitenkin kolmen-viiden parhaan joukossa...

Takavuosien tapahtumat mm. eduskuntavaalien vaalirahoitusjärjestelyjen osalta osoittivat, että ns. hyvä-veli (sisko) järjestelmä toimii maassamme tehokkaasti. Usein puhutaan käsitteestä ”voitelu” tai palvelu ja vastapalvelu.

Muualla maailmassa em. tyyppisestä asiasta käytetään selkeästi ja yksiselitteisesti käsitettä korruptio tai jopa mafia, joka mädännyttää viime kädessä koko järjestelmän, mikäli siihen ei riittävän tehokkaasti puututa.

On lapsellista väittää, että vaalirahoitussotkujen takana oli puhtaasti pyyteetöntä toimintaa,
jolla ei ollut selkeitä, tavoitehakuisia taka-ajatuksia. Vähintäänkin lähitulevaisuuteen liittyviä odotuksia mahdollisesti valittujen/taloudellisesti tuettujen henkilöiden suhteen.
Usein odotukset liittyvät tukijalle tai hänen edustamalleen yritykselle taloudellisesti merkittäviin asiakokonaisuuksiin mm. maanhankintakysymyksiin, kaavoitukseen, jne. …

Napsitaan rusinat (rahoitustuet) pullista ja poistutaan sutjakkaasti lakeerikengissä ja
Armani-puvussa takaoikealle uusille apajille – rahastettavaa Uushölmölä-Suomessa riittää!

Tuntuu siltä, että takuuvarmasti jokaisella poliittisella ryhmittymällä on luurankoja kaapeissaan em. asiakokonaisuudessa.

Toimiiko hyvä-veli (sisko) järjestelmä myös kunta-/kuntayhtymätasolla? Kyllä toimii ja voi
ilmeisen hyvin…

Muun muassa ns. sopivien henkilöiden keskittämisvalinnoilla voidaan ohjailla
lähitulevaisuuden päätöksentekoprosesseja, jotka eivät välttämättä aina ole kuntalaisten
parhaaksi.

Takavuosien tositarinaa

Viime vuosien muuttotappioista huolimatta Kemiin tulee paluumuuttajia, entisiä kemiläisiä, jotka ovat joutuneet työn perässä lähtemään kuka minnekin – hyvä niin, mutta...

Toivottavasti kykenemme luomaan uusia työpakkoja ja työn perässä Kemiin tulee myös uutta verta selvitäksemme lähivuosien talouskurjimuksesta.

Tässä erään paluumuuttajan kertomus takavuosikymmenien pankkimaailmasta:

”Tulimme takaisin Kemiin runsaat kolmekymmentä vuotta sitten. Tuli ajankohtaiseksi uuden talon rakentaminen. Päättäessäni tiedustella paikallisilta pankeilta – joita siihen maailman aikaan oli aikamoinen rypäs – rahoitusvaihtoehtoja silloinen työtoverini varoitteli minua ”pankkihuoruudesta” ” aloitti paluumuuttajamme kertomuksensa.

Työtoverini kertoi yksiselitteisesti:” Sinä et taida enää muistaa, että Kemi on niin pieni kyläpahanen, että täällä pankinjohtajat soittelevat aktiivisesti toisilleen, varoittelevat lainatarjouskyselijöistä ja nimenomaan sortumasta liian edullisiin lainatarjouksiin. Pidetään pojat korkotasosta ja reviireistä kiinni, he toisiaan psyykkaavat!” sanoi työtoverini.

Silloinen ”pankkihuoruus”-käsite on ymmärtääkseni tämän päivän normaalia, jokapäiväistä kilpailuttamista!

Takavuosikymmeninä oli tapana, että lapset valitsivat saman pankin palkkapankikseen, jonka vanhemmat olivat valinneet ns. lapsilisäpankiksi. Minun lapsilisäpankkini ei pysynyt pystyssä, vaikka minäkin olin omalta osaltani ”pankkitalkoissa”, jolloin pumppasimme miljardeja markkoja tukitoimiin, mutta mikään ei auttanut...

Tosin itse olin valinnut ensimmäiseksi palkkapankikseni – sen jälkeen, kun tiliä ei enää saanut rapisevassa tilipussissa käteensä palkkakonttorin hämärässä – pankin, jolla oli erittäin joustavat maksusiirtopalvelut. Olen vieläkin kyseisen pankin asiakas, vaikka sen nimi ja luonne on muuttunut matkan varrella moneen kertaan.

Neljännesvuosisata sitten otin työtoverini varoituksista huolimatta riskin ja tiedustelin eri pankeista erilaisia vaihtoehtoja uudisrakennuksen rahoittamiseksi. Minä siis yritin kilpailuttaa pankkeja.

Näin jälkikäteen asiaa muistellessani rahaa ei tuntunut löytyvän millään, vaikka ns. omarahoitusosuus oli kunnossa, pankkiasiat hoidettu asiallisesti ja oli vakituinen työpaikka.

Se oli saatanan nöyryyttävä tunne, vaikka olin itse aina hoitanut kaikki viimeisen päälle!

”On kovat ajat ja tuo Amerikan valuuttapolitiikka heilauttelee meitä Suomessakin!” sanoi mm. eräs vanhan kansan pankinjohtaja. ”Katsotaan, katsotaan sitten myöhemmin!” hän sanoi yrittäessäni taivutella hänelle rautalankamallin, että kyseessä on vain perheeni uudisrakennuksen kohtalaisen lyhytaikainen luototus.

En jäänyt katsomaan myöhemmin, vaan menin seuraavaan pankkiin, jossa onnistuin pääsemään nuoren kakkosjohtajan puheille, joka pahoitteli sitä, että en ole ollut aikaisemmin pankin asiakas. ”Meidän tavoitteemme on hoitaa pitkäaikaisasiakkaiden luototus.” hän sanoi. Rahahanat olivat ja pysyivät siihen pankkiin kiinni...

Ännännessä pankissa silloinen kakkosjohtaja ihmetteli: ”Miksi et ole tullut heti meille?

Sanoin kyllä jo käyneeni, mutta minut ohjattiin silloin kamreerin juttusille, joka kertoi vakavan huolestuneena, että meidän pankilla ei taida löytyä rahaa perheeni rakentamishankkeen rahoitukseen...

No rahaa vihdoin löytyi, vaikka myöhäisemmässä vaiheessa sitäkin pankkia jouduttiin tukemaan miljardeilla markoilla. Nythän tuo kyllä taas takoo hyvää tulosta, miljarditulosta ties kuinka monennen nimenvaihdon siivittämänä ja heittää reippaasti väkeä ulos ajaen asiakkaat pankkiautomaateille, tuulikaappeihin tai kaduille lippojen alle...

Siihen en itse suostu, paluumuuttaja totesi ykskantaan.

”Kehotan harkitsemaan pankin vaihtoa, mikäli palvelu ei ole asiallista ja itselle tulee tunne, että pankinjohtajan mielestä et asiakkaana tuo muuta kuin hiekkaa pankin lattialle.” sanoi hän ponnekkaasti kertomuksensa päätteeksi.

Muistiin kirjoittaneena

Raha haisee...

Jokainen meistä tietää, että Björn Pikku-Nalle Wahlroosilla ei ole pikkurahasta puutetta ja ilmeisesti osittain sen pönkittämänä hän on katsonut oikeudekseen aika-ajoin puuttua lähes kaikkeen, mikä ajassa vähääkään liikkuu.

Toki hänelläkin oikeus on mielipiteensä sanomiseen niin kuin kenellä muulla suomalaisella tahansa. Usein hän on harvinaisen oikeassa ja sanoo sen, mitä monien ajatuksissa liikkuu.

Aina kun em. henkilöstä on puhe, tietää takuuvarmasti, että kysymyksessä on raha.

Raha, joka monien mielestä haisee, suorastaan lemuaa sen jälkeen, kun Björn Wahlroos ilmoitti julkisesti veropakolaisuudestaan...

Walroos asuu Halikossa Joensuun kartanossa. Joulukuussa 2013 hän siirsi kirjansa Ruotsiin, joka ei peri perintöveroa.

Suomen, Meri-Lapin Kemi mereltä nähtynä,,,

Kävin istuskelemassa ongella kahden entisen opettajakollegani kanssa eilen illansuussa. 

Olimme tutussa paikassa Selkäsaaren pohjoispädyssä Kojukallion kohdalta Ajoksen suuntaan lähtevän väylän kupeessa.
Tuuliolosuhteen eivät aivan täydellisesti suosineet "istuntoamme", sillä aika ajoin, puuskittain tuuli puhalteli navakasti, onneksi Selkäsaari oli osittain suojanamme.

Toinen, vielä hetken aikaa työelämässä oleva, opettajakollegoistani oli ensimäistä kertaa mukana kokeilemassa tässä paikassa kalaonneaan.
Isot ahvenet eivät tällä kerralla olleet liikkeellä. Toki saimme pientä ahventa pilkeillä ja jigiongilla sen verran, että ensikertalaisemme pääsee kotona savustamaan.

Ihailimme edessämme avautuvaa Kemin Sauvosaaren rantamaisemaa. Kyllä Kemi on upea kaupunki mereltä nähtynä. Pohdiskelimme nimenomaan, miten neljä massiivista kerrostaloa sopivat hienosti rantamaisemaan.

Kyllä ns. Ruutinpuistoon - toivottavasti nopeasti lähitulevaisuudessa - nousevat asuinrakennukset täydentävät Sauvosaaren ilmettä myös mereltä päin...

Olen varsinainen Onnen-Pekka!

Olen kirjoittanut alla olevasta asiasta aikaiseminkin. Käsittämätön, lähes satumainen onneni jatkuu.
Kerta kaikkiaan minulla on ollut taas erinomainen nettitarjousviikko!

Minulle on tarjottu "ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi" muun  muassa seuraavaa:

+ upea GPS-laite
+ monta viimeistä mallia olevaa ns. kannettavaa
+ lukematon määrä erilaisia älypuhelimia
+ hienoja kameroita
+ mahtava grilli
+ luottoa joka lähtöön - lähes ilmaista rahaa
+ ilmaisia hotelliöitä
+ edullisia matkoja
+ mahtavia rautakauppatarjouksia
+ lääkkeitä joka lähtöön
+ lahjakortteja
jne.

Monissa tarjouksissa ihmetellään, miksi ihmeessä en ole ottanut edullista tarjousta vastaan?

Lisäksi on tarjottu erilaisia testausmahdollisuuksia. Erääseen testaustarjoukseen vastasin Ilmoitin olevani kiinnostunut talvitakin määräaikaisesta testauksesta ja siihen liittyvästä tuotekommentoinnista. Sen jälkeen asiata ei ole kuulunut mitään.
Tai oikeastaan on kuulunut, sähköpostiini tuli sama testausmahdollisuustarjous ties monettako kertaa...

Niin kuin jo aikaisemminkin kirjoitin, sokerina pohjallasain mm. ilmoituksen, että minulle on tulossa 750.000 dollarin summa, kunhan ilmoitan vaan tietoni.

Kyllä em. suuruiselle rahasummalle olisi käyttöä mutta taidan jättää tällä kerralla väliin...

Todettakoon, että olen yrittänyt informoida, että em. tyyppiset asiat eivät minua kiinnosta, mutta viestitulva jatkuu entiseen tyyliin, kukaties entistä pahempana/parempa - riippuen siitä, miltä kantilta asiaa ajattelee.

Todettakoon lisäksi, että sain liitetiedostona toistamiseen eräänlaisen palkintoaineiston peräti Googlelta. 

Liitetiedosto on niin aidon tuntuinen, että sitä on kyllä aivan pakko tarkistaa. Kerron aikanaan, oliko sekin supertaitavasti hahmoteltua huijausta vai totta ainakin toinen puoli...

Lehtiartikkeli pitkästä aikaa...

Kirjoitin pitkästä aikaa artikkelin, jonka lähetin paikallislehtiin. Artikkeli
liittyy lähestyviin eduskuntavaaleihin keväällä 2015 Suomessa.

Silloin valitaan Suomen eduskuntaan kaksisataa (200)
kansanedustajaa.

Tämän päivän Pohjolan Sanomissa oli asiaan liittyvä artikkeli 
Lapin vaalipiirin osalta. Näyttipä alla oleva artikkelini tulleen
julkaistuksi tämän päivän Lounais-Lappi- lehdessä.

_____________________________________________________________

Eduskuntavaalit 2015 lähestyvät – oletko valmis?

Vuosi 2007

Eduskuntavaaliehdokkaat kulkivat aktiivisesti tilaisuudesta toiseen
tavoitteena vakuuttaa kuulijat valitsemaan juuri hänet sunnuntaina
18.03.2007 tai mielellään jo 07.03.2007 alkavassa ennakkoäänestyksessä.

Kahdeksankymmentä kahdeksan (88) ehdokasta, joista seitsemän
(7) tuli valituksi, siis jotakuinkin joka kahdestoista.

Olin seurannut kohtuullisesti ehdokkaiden vaali-ilmoituksia,
lehtimainoksia, yleisönosastokirjoituksia ja käynyt paikan päällä
kuuntelemassa vaalisanomaa. Hyvin perinteistä, latteaa jopa
osittain tylsänpuoleista sanomaa, josta puuttui uutta oivallusta…

                      _____________________________________________________________________

                                          Vuosi 2011

                                          Asetelmat Lapin vaalipiirin osalta olivat eduskuntavaaleissa

                                          sekavat kahden ääniharavan: Tennilän ja Mannisen luopuessa

                                          ehdokkuudesta, kolmannen, Väyrysen, päätettyä varhennetun

                                          presidenttipelin ryydittämänä mennä heittämällä Uudeltamaalta

                                          eduskuntaan.

                                          Hänen osalta se oli paha virhearvio ja murheellinen lopputulos.

                                          Lisäksi Suomen Keskusta rp romahti koko maassa. Oliko tämä

                                          junttikapinaa, Suomi-vitsiä vai jotain muuta, sen aika näyttää.

                                          Vaaleissa oli yksi voittajataho, Perussuomalaiset, kaikki muut

                                          häviäjiä…

                 

                    Lapin vaalipiirissä sadastaneljästätoista valittiin
                    seitsemän, jotakuinkin joka kuudestoista tuli valituksi.
                    
                    Lopputulos oli murheellinen Meri-Lapin osalta – ei                                                                              ainuttakaan kansanedustajaa!

                                          Jos tästä ei opittu näillä kulmilla viimeistään 
                                          seuraaviin edustavaaleihin mennessä niin sitten ei mistään.

                                          Vaalikrapula oli ankara...

                                            __________________________________________________________________

                                          Vuosi 2015

                                          Eduskuntavaalien ehdokasasettelu alkaa olla kohta
                                          kiivaimmillaan. Kaikki puolueet hakevat potentiaalisia
                                          ehdokkaita, ehdokkaita, joiden oletetaan tulevan 
                                          valituiksi aktiivisen  vaalikampanjan myötä eduskuntaan
                                          seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

                                          Pätkätyö varmasti kiinnostaa monia.
                                          Tuskin näissä eduskuntavaaleissa Meri-lappi jää nuolemaan
                                          näppejään ilman valittua kansanedustajaa.                                   

                                           

                    Mahdollisuus jopa useaankin kansanedustajaan on näköpiirissä.

                    Nyt pitäisi nujertaa puolue nimeltään Nukkujat…

                    Aki Pyykkö

                    Opetusalan eläkeläinen Kemistä

                      

                

Varjonyrkkeilyn toinen erä alkamassa...

Näyttää siltä, että Venäjä - Ukraina/EU/Yhdysvallat varjonyrkkeilyn toinen erä on alkamassa. 

Muutama kuukausi on tunnusteltu vastustajan mahdollisia liikkeitä ensimmäisen erän merkeissä mutta nyt alkaa olla enemmän kuin tosi kysymyksessä.

On selkeästi siirrytty toisen erän alkuminuuteille. Nimenomaan viimeinen viikko on osoittanut, että sanat ja teot eivät kohtaa Itä-Ukrainassa. Asiantuntijoiden mukaan eivät ole kohdanneet pitkään aikaan - valheita valheiden perään.
Toinen erä osoittanee suunnan, mihin mm. tämän viikonvaihteen EU-päättäjien kokous vie Eurooppaa ja samalla myös maailmaa. Yhdysvallat lienee valmis yhä tiukempiin pakoitteisiin Venäjää kohtaan...

Toisessa erässä tuskin mikään osapuoli tulee täysin tyrmätyksi, sillä niin juonikkaan salakavalia harhautusliikkeitä on odotettavissa.   
Mikäli toisessa, selkeästi kovenevassa, nykyistä tilannetta raaemmassa erässä ei löydetä ratkaisua, ovat vitsit vähissä...

Kolmatta erää en tällä hetkellä toivo tulevan.

En malta olla lainaamatta Helsingin Sanomissa ollutta blogikirjoitusta:

Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) pohtii blogissaan, voisiko Itä-Ukrainan liittäminen Venäjään olla kaikkien osapuolten kannalta paras ratkaisu.

Hän toivoo, että Itä-Ukrainan kohtalo voitaisiin päättää valvotussa kansanäänestyksessä avoimen vaalikampanjan jälkeen. Vasta sen jälkeen tiedettäisiin, mitä itäukrainalaiset todella haluavat.

"Jos olisi niin, että Itä-Ukrainassa olisi aitoja haluja liittyä Venäjään mieluummin kuin ajautua Kiovan mukana länteen, voisi olla kaikkien etujen mukaista, että alueet liitettäisiin Venäjään", Soininvaara kirjoittaa.

Soininvaara näkee, että päätös voisi olla myös Ukrainan etu.

"Jos ukrainalaisten enemmistö on suuntautumassa länteen ja kohti EU:ta, se menestyisi paljon paremmin ilman vastaanhangoittelevaa Itä-Ukrainaa."

Soininvaara myös ymmärtää, miksi Ukraina haluaa pitää kiinni nykyisistä rajoistaan.

"Jokainen maa pitää kiinni jokaisesta neliömetristään niin kuin Suomi Ahvenanmaasta."

Venäjän läsnäoloa Itä-Ukrainassa Soininvaara pitää "tosiasiallisena hyökkäyksenä" ja "mitä tuomittavimpana asiana". Hän pelkää, että Venäjän ja muun Euroopan suhteet voivat mennä lukkoon vuosiksi elleivät jopa vuosikymmeniksi.

"Venäjän politiikasta kärsii (Ukrainan jälkeen) eniten Venäjä, mutta kyllä me kärsimme siitä kaikki", hän päättelee.

______________________________________________________________________

Kyllä tilanne on tällä hetkellä totaalisesti solmussa.

On myös totaalista harhaa ja lapsellista kuvitella, että me täällä Suomessa olisimme jossakin erityisasemassa Venäjän suhteen...

Sähköpostihumpuukiako?

Olen saanut alla olevan aineiston tänä vuonna ties kuinka monta kertaa. Varmaan sen on saanut tuhannet, kukaties kymmenettuhannet suomalaiset. Vihdoin herpaannuin ja painoin osallistun osa-aluetta. Vastasin kysymyksiin, jotka tuntuivat ihan asialisilta. Päätin uteliaisuuttani myös katsoa, mitä mina olin "voittanut"... Lahjakortin saamiseksi, joka yllätykseksseni olikin seitsemän "ilmaista" yöpymista valitussa hotellissa, jouduin maksamaan eräänlaista postitusmaksua 27,50 euroa. Ajattelin, se on pikku summa katsoa, onko tämä totaalista sähköpostihumpuukia vai totista totta, Posti toi meille Eurorest hotellishekin. Meillä on siis mahdollisuus yöpyä "ilmaiseksi" seitsemän yötä valitsemassamme hotellissa, shekki on voimassa 21.1.2015 saakka. Olen ollut erääseen hotelliin sähköpostin välityksellä yhteydessä ja tiedustellut, mitä nämä "ilmaiset seitsemän hotelliyötä" loppujen lopuksi maksavat. Olen saanut kohteliaan vastauksen, jossa tiedustellaan, milloin olemme mahdollisesti tulossa ja kerrotaan hinta, joka sisältää majoituksen, aamupalan ja yhden aterian vuorokaudessa kahdelle henkilölle. Ehkä tämä ei aivan epäilemääni sähköpostihumpuukia olekaan vaan totista totta. Niin ja se hinta on noin 450 euroa eli rapiat 32 euroa/henkilö/vuorokausi. Täytyypä vielä miettiä asiaa, sillä kotona saa takuuvarmasti nukkua "ilmaiseksi" ja ruokaa ja juomaa saa 32 eurolla aika mukavasti. Niin ja täytyyhän tuonne maailmalle täältä susirajalta matkustaakin... Todettakoon, että tiedustelemastani hotellista sesonkitarjouksen, joka oli noin 100 euroa edellistä edullisempi. Ilmoitin kohteliaasti, että emme ole kyenneet hankkimaan edullisia lentoja ja siksi perumme - Uuden Vuoden 2015 vastaanottamisen - em. kohteessa. Oppirahoina jouduin maksamaan siis tuon 27,50 euroa. Yritän olla tulevaisuudessa vielä varovaisempi. Pistän tuon shekin muistojen joukkoon...  VI Painos/ Viite nro. 5594/KP5L (FI) KUTSU NRO 29Q600k73/VI/14 (FI) Hyvä Vastaanottaja, meillä on ilo ilmoittaa, että Euroopan Unionin asukkaiden Ympäristötietoisuuden Tutkimuksen VI Painoksen puitteissa, Sinun sähköpostiosoitteesi löytyi valittujen osoitteiden ryhmästä, johon tämä kutsu on suunnattu. Mikäli mahdollista, pyydämme Sinua uhraamaan muutama minuutti kyselyn täyttämiseen ja vastaamaan rehellisesti kysymyksiin. Mielipiteesi on täysin anonyymi ja se auttaa luomaan yleisen kuvan tiettyjen Euroopan Unionin maiden asukkaiden ympäristötietoisuudesta, mikä myös on tämän tutkimuksen tavoitteena. Pyydämme Sinua ottamaan osaa. Jokaisen ääni on tärkeä. Vastineeksi kyselyyn osallistumisesta tarjoamme Teille palkinnon tutkimuksen Sponsorilta:

Miten Lahjakortti saadaan ja käytetään? Kyselyn täyttämisen jälkeen täytä lahjakortin tilauslomake, joka lähetetään postitse antamaasi osoitteeseen. Lahjakortin vastaanottamisen jälkeen sinun tulee valita hotelliluettelosta hotelli, tehdä majoitusvaraus, ja saapumispäivänä näyttää lahjakorttia reseptissä, jotta saisit yöpyä hotellissa maksutta. Lahjakortti on voimassa 6 kuukauden ajan ja tämän jälkeen ei sitä enää hyväksytä. Tutkimuksen tavoite, vastuussa oleva yksikkö ja Sponsorit. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa yhteiskunnallinen ekologinen profiili ja edistää ympäristöystävällistä käyttäytymistä. Tutkimus kattaa kaikki Euroopan Unionin maat/ Tutkimuksen toteuttamisesta vastuussa oleva yksikkö on Planeteo Research Group. Lahjakorttien sponsorina toimii Eurorest Hotels. Tervetuloa osallistumaan. Klikkaa tähän.

Hyvä! Suoraa, yksiselitteistä puhetta...

Tunnustan avoimesti, että itse olen taannoin aliarvioinut joitakin puolustusministerimme hiukan kevyenpuoleisia lausuntoja. En tee näin enää luettuani Helsingin Sanomista hänen haastattelunsa.

Pikkupätkiä haastattelusta:

Suomen puolustusministeri Carl Haglundin (r) viime päivät ovat olleet kiireisiä.

Kiireisenä Haglundin ovat pitäneet Suomi, Nato ja Venäjä.

Budjettiriihi on valvottanut. Kolme ilmatilan loukkausta on saanut ihmettelemään, miksi Venäjä venyttää naapuruussuhteita. Ja sitten on Nato, jonka kanssa Suomi sopii sekä isäntämaatuesta että kumppanuuden jatkosta – molemmat ilahduttavat Haglundia.

Kaikkia Haglundin tämän viikon kiireitä yhdistää Venäjä.
Se toimii suuria kysymyksiä herättävällä tavalla. On kuitenkin selvää, että venäläiskoneiden alueloukkaukset eivät olleet vahinkoja, Haglund sanoo.

"Suomessa käydään tahallisesti. Nyt sitten voimme lähinnä viestiä Suomen ulkopoliittisesta johdosta Venäjälle, että tämä ei vetele."

Alueloukkauksia ei haluta enää yhden yhtä. Siksi Suomi on tehostanut tunnistuslentotoimintaa. Niin tehtiin jo ennen torstaina tapahtunutta viikon kolmatta ilmatilan loukkausta.

Syytä Venäjän toimiin ei nyt tiedetä.
Venäjä ei silti edelleenkään ole Suomelle sotilaallinen uhka, Haglund sanoo. "Taloudellinen uhka se voi kyllä olla."

Ukrainalle Venäjä on todellinen uhka. "Venäjä käy Ukrainassa sotaa", Haglund sanoo. "Kyllähän se on selvää. Venäjä pelaa peliä, jossa se koko ajan koettelee sietokyvyn rajoja."

Ukrainan kriisi leimaa ensi viikolla Walesissa järjestettävää Naton huippukokousta, jonne myös Haglund matkustaa.

"Ukraina dominoi kokousta. Ja oli riski, että kumppanuuden jatko olisi jäänyt sen jalkoihin." Ei jäänyt. Nato julkistaa huippukokouksessa sen, että Suomi on yksi viidestä Naton keskeisestä kumppanimaasta yhdessä Ruotsin, Australian, Georgian ja Jordanian kanssa.

Nato-kumppanuus on Haglundin mukaan ihan ydintä siinä, miten Suomi voi parantaa suorituskykyään. "Ilman Nato-kumppanuutta Suomen puolustuskyky ei olisi yhtä uskottava. Jos Suomi ei olisi mukana Nato-harjoituksissa, ei tarjolla olisi juuri muuta kansainvälistä harjoittelua."

Walesissa allekirjoitetaan myös Suomen ja Naton yhteisymmärryspöytäkirja niin sanotusta isäntämaatuesta. Siitäkin ehti nousta tällä viikolla kohu. Sitä Haglund ei oikein ymmärrä.

Asia ei ole iso, hän sanoo, ja kyse on Suomen aloitteesta. "Aloite on vuodelta 2001. Silloin esimerkiksi Baltian maat eivät olleet vielä Naton jäseniä."

Normaalioloissa isäntämaatuki koskee esimerkiksi tilanteita, kun jonkin Nato-maan joukot harjoittelevat Suomessa.

Toisaalta Suomella voi olla tarve pyytää kriisissä Nato-maalta apua. Siitä näkökulmasta voi sanoa, että Suomen suhde Natoon tiivistyy. "Mutta Nato voi tulla Suomeen vain, jos Suomi pyytää, ja silloin vain, jos kriisi koskee Suomea."

Haglundin mukaan yhteistoimintapöytäkirjasta ei hallituksessa ole ollut poliittista vääntöä. "Jos isäntämaatuki veisi Suomea lähemmäs Natoa, minulla ei olisi mitään vaikeuksia kertoa sitä, sillä olen itse avoimesti Naton kannattaja."

Ikuinen takuu

Käsite ikuinen takuu käväisi päivällä mielessä siirtäessäni tilapäisesti ruoronleikkuun jäljiltä porrasrallia oikealle paikalle eli varatorakennuksen puuportaiden eteen..

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut ja varmaan kirjoitan tulevaisuudessakin, nykytuotteet on tehty särkymään. Niille on tarkkaan laskettu kestämisaika.

Edesmennyt opettajakollega, työnopettaja ammattikoulussa antoi aikanaan 1980-luvun alussa em. porrasrallille ikuisen takuun.
Taisin aikanaan hiukan epäillä hänen antamaansa takuuta mutta nyt katsellessani kyseistä tuotetta, takuulla taitaa olla sittenkin katetta.

Rakenne on sellainen, että jos sitä vähääkään huoltaa = ajaa tarvittaessa rälläkällä ruosteet pois ja maalaa ruosteenestomaalilla, niin kyllä kestää...