Siirtelin autojen paikkoja - oikeastaan jo eilen illankähmeessä - ja lähdin käväisemään päärakennuksemme autotallista ulos ajamallani talviautollamme Kalkkinokalla. Hivenen täytyi pidätellä ajoa, sillä tienpinta oli yön jäljiltä jäinen.
Kyllä monet ajatukset pyörivät mielessä ajaessani uuden hoitoyksikön ohi, jossa tiedän ainakin aika-ajoin vanhoja tuttuja olevan hoidossa.
Edesmenneen veljeni tyhjä rivitaloasunto oli kaikin puolin kunnossa, entisellään, toivottavasti sille säällisessä ajassa löytyy uusi omistaja. Kuulin eilen kiinteistövälittäjältämme, että sitä oli käyty esittelemässä. Veljeni postilaatikko oli tyhjä. Ajelin takaisin Kainuunkadulle pää täynnä ajatuksia, vanhoja tapahtumia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti