SUOMEA ON RAVISTELLUT jo pari kuukautta riita valmisteilla olevasta lakipykälästä, jolla pyritään jonkin verran helpottamaan irtisanomisia alle kymmenen hengen yrityksissä.
Lakot ovat olleet täysin ylimitoitetut suhteessa pykälän mahdollisiin vaikutuksiin. Hallitus on myös turvautunut kummalliseen luottamusäänestykseen eduskunnassa.
Suomi on kovaa vauhtia suistumassa täydellisen järjettömyyden aikaan, jossa tunteet ja periaatesota määräävät tahdin.
Tällä viikolla sekä työmarkkinajärjestöt että hallitus tekivät kovasti töitä, jotta ratkaisu löytyisi ennen kuin lakot pahenevat. On edelleen vaara, että riita ajautuu tasolle, jota ei hallitse enää kukaan.
TORSTAINA HALLITUS teki jopa yllättävän neljän kohdan kompromissiesityksen. Lue tästäehdotuksen yksityiskohdat.
Kompromissiesitys on sen verran viisaasti tehty, että tänään kokoontuvat palkansaajien keskusjärjestöjen hallitukset ovat mieltä vailla, jos ne eivät tartu hallituksen tarjoamaan sovinnon käteen.
Hallitus on pitkään kysynyt työmarkkinajärjestöiltä ehdotusta ratkaisuksi, mutta mitään ei ole vielä tullut, vaikka aikaisemmin vaikeissa tilanteissa työmarkkinajärjestöiltä on osattu odottaa luovia ratkaisuja.
EHDOTUS OLI TULOSSA, mutta Sipilä huomasi, että hänen oli viisaampi toimia itse ennen kuin työmarkkinat tuovat esityksensä. Etenkin siksi, että se näytti alustavien tietojen mukaan olevan sellainen, jonka toteuttaminen olisi hankala jopa ay-liikkeen sisällä.
Nyt näyttää siltä, että maata johtaa taas hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Vaikuttaa myös siltä, ettei maata johda myöskään Suomen Yrittäjät, sillä se ei saisi ehdotuksessa lainkaan sitä, mitä se halusi.
Torstaina Suomen Yrittäjät tekivät oman ehdotuksensa, josta näki, ettei järjestön tarkoitus ollut lainkaan ratkaista ongelmaa, vaan pikemmin provosoida ay-liike vielä laajempiin lakkoihin. Sen jälkeen ay-liikkeen vallan välineitä olisi ollut helpompi karsia.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT OVAT vaatineet, että hallitus vetää työsopimuslakiin suunnitellun irtisanomispykälän pois. Tavallaan hallitus lupaakin vetää lain pois, mutta tavallaan ei. Jos ay-liike rupeaa tänään perjantaina saivartelemaan, toteuttiko hallitus sanatarkaksi heidän vaatimuksensa, ay-liike käyttäytyy lapsellisesti.
Silloin heidän tarkoituksensa onkin vain nöyryyttää hallitus eikä löytää ratkaisu. Se veisi ay-liikkeen lakoilta oikeutuksen monien kansalaisten silmissä, ja todennäköisesti johtaisi ay-liikkeen häviöön. Nyt se voi vielä perustella omilleen voittaneensa kisan, koska hallitus perääntyi.
KIISTANALAINEN PYKÄLÄ SÄILYY, mutta sen kirjaukset näyttävät alustavasti siltä, että lakiin kirjataan nykyinen oikeuskäytäntö. Sen mukaan työtuomioistuimessa otetaan jo huomioon yrityksen koko, kun irtisanomisongelmia ratkaistaan.
Pykälän perusteluja ei vielä ole, mutta tuskin ne julkaistua kirjausta saa kovin paljon hirmuisemmaksi. Virkamiehet ovat valmistelleet yön tunteina muutamia vastauksia keskusjärjestöille täksi päiväksi. Nuo virkkeet ovat ratkaisun kannalta hyvin olennaisia.
LISÄKSI HALLITUS lyhentäisi karenssia 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
Kaiken kukkuraksi hallitus ehdottaa kolmikantaista valmistelua kahdesta asiasta, ja kolmikantaisen valmistelun aloittaminen saa ay-liikkeen aina kehräämään. Pelko kolmikannan romuttumisesta on pohjimmiltaan koko riidan ydin.
Hallitus aloittaisi ehdotuksen mukaan hallituksen sekä työnantajien ja palkansaajien välisen kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden. Tämä oli järkevä veto, sillä varsin yleisesti on jo nähty, etteivät aktiivimallin kriteerit ole järkevät etenkään tältä osin.
MIELENKIINTOINEN ON myös ehdotuksen viimeinen kohta, jossa kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin.
Ay-liike pitää työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Kirjaus on laaja eikä se sisällä ennakkoon, millainen järjestelmä pitää rakentaa. Se voi tarkoittaa vaikkapa Tanskan mallia, jossa korvaus on alussa parempi ja pienenee työttömyyden pitkittyessä.
Kolmikantaryhmien työn määräaika olisi 28. helmikuuta 2019, joten laiksi työt eivät ehdi, mutta on hyvä kuitenkin, että työ aloitetaan pykälistä, joissa on selvästi ongelmia. Näin seuraava hallitus saa pykälät nopeasti valmiiksi, jos niin tahtoo.
Lakot ovat olleet täysin ylimitoitetut suhteessa pykälän mahdollisiin vaikutuksiin. Hallitus on myös turvautunut kummalliseen luottamusäänestykseen eduskunnassa.
Suomi on kovaa vauhtia suistumassa täydellisen järjettömyyden aikaan, jossa tunteet ja periaatesota määräävät tahdin.
Tällä viikolla sekä työmarkkinajärjestöt että hallitus tekivät kovasti töitä, jotta ratkaisu löytyisi ennen kuin lakot pahenevat. On edelleen vaara, että riita ajautuu tasolle, jota ei hallitse enää kukaan.
TORSTAINA HALLITUS teki jopa yllättävän neljän kohdan kompromissiesityksen. Lue tästäehdotuksen yksityiskohdat.
Kompromissiesitys on sen verran viisaasti tehty, että tänään kokoontuvat palkansaajien keskusjärjestöjen hallitukset ovat mieltä vailla, jos ne eivät tartu hallituksen tarjoamaan sovinnon käteen.
Hallitus on pitkään kysynyt työmarkkinajärjestöiltä ehdotusta ratkaisuksi, mutta mitään ei ole vielä tullut, vaikka aikaisemmin vaikeissa tilanteissa työmarkkinajärjestöiltä on osattu odottaa luovia ratkaisuja.
EHDOTUS OLI TULOSSA, mutta Sipilä huomasi, että hänen oli viisaampi toimia itse ennen kuin työmarkkinat tuovat esityksensä. Etenkin siksi, että se näytti alustavien tietojen mukaan olevan sellainen, jonka toteuttaminen olisi hankala jopa ay-liikkeen sisällä.
Nyt näyttää siltä, että maata johtaa taas hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Vaikuttaa myös siltä, ettei maata johda myöskään Suomen Yrittäjät, sillä se ei saisi ehdotuksessa lainkaan sitä, mitä se halusi.
Torstaina Suomen Yrittäjät tekivät oman ehdotuksensa, josta näki, ettei järjestön tarkoitus ollut lainkaan ratkaista ongelmaa, vaan pikemmin provosoida ay-liike vielä laajempiin lakkoihin. Sen jälkeen ay-liikkeen vallan välineitä olisi ollut helpompi karsia.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT OVAT vaatineet, että hallitus vetää työsopimuslakiin suunnitellun irtisanomispykälän pois. Tavallaan hallitus lupaakin vetää lain pois, mutta tavallaan ei. Jos ay-liike rupeaa tänään perjantaina saivartelemaan, toteuttiko hallitus sanatarkaksi heidän vaatimuksensa, ay-liike käyttäytyy lapsellisesti.
Silloin heidän tarkoituksensa onkin vain nöyryyttää hallitus eikä löytää ratkaisu. Se veisi ay-liikkeen lakoilta oikeutuksen monien kansalaisten silmissä, ja todennäköisesti johtaisi ay-liikkeen häviöön. Nyt se voi vielä perustella omilleen voittaneensa kisan, koska hallitus perääntyi.
KIISTANALAINEN PYKÄLÄ SÄILYY, mutta sen kirjaukset näyttävät alustavasti siltä, että lakiin kirjataan nykyinen oikeuskäytäntö. Sen mukaan työtuomioistuimessa otetaan jo huomioon yrityksen koko, kun irtisanomisongelmia ratkaistaan.
Pykälän perusteluja ei vielä ole, mutta tuskin ne julkaistua kirjausta saa kovin paljon hirmuisemmaksi. Virkamiehet ovat valmistelleet yön tunteina muutamia vastauksia keskusjärjestöille täksi päiväksi. Nuo virkkeet ovat ratkaisun kannalta hyvin olennaisia.
LISÄKSI HALLITUS lyhentäisi karenssia 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
Kaiken kukkuraksi hallitus ehdottaa kolmikantaista valmistelua kahdesta asiasta, ja kolmikantaisen valmistelun aloittaminen saa ay-liikkeen aina kehräämään. Pelko kolmikannan romuttumisesta on pohjimmiltaan koko riidan ydin.
Hallitus aloittaisi ehdotuksen mukaan hallituksen sekä työnantajien ja palkansaajien välisen kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden. Tämä oli järkevä veto, sillä varsin yleisesti on jo nähty, etteivät aktiivimallin kriteerit ole järkevät etenkään tältä osin.
MIELENKIINTOINEN ON myös ehdotuksen viimeinen kohta, jossa kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin.
Ay-liike pitää työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Kirjaus on laaja eikä se sisällä ennakkoon, millainen järjestelmä pitää rakentaa. Se voi tarkoittaa vaikkapa Tanskan mallia, jossa korvaus on alussa parempi ja pienenee työttömyyden pitkittyessä.
Kolmikantaryhmien työn määräaika olisi 28. helmikuuta 2019, joten laiksi työt eivät ehdi, mutta on hyvä kuitenkin, että työ aloitetaan pykälistä, joissa on selvästi ongelmia. Näin seuraava hallitus saa pykälät nopeasti valmiiksi, jos niin tahtoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti