SUOMEN ja Venäjän pääministerien osallistuminen Pietarissa pidetyn suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avajaisiin oli Venäjällä isompi uutinen kuin Suomessa.
Päähenkilö oli toki Dmitri Medvedev, jonka sanomisia media ahkerasti toisteli: Yhdysvallat yrittää estää Nord stream 2:n rakentamisen, ja sillä se pyrkii saamaan EU:n markkinoilla tilaa omalle LNG-kaasulleen. EU hoipertelee, mutta Suomi suhtautuu hankkeeseen käytännöllisesti ja rakentavasti.
Kiitokseksi Venäjä junailee ”hankkeita järvien maalle”, kuten hallituksen lehti Rossijskaja gazeta uutisen otsikoi. Ensinnäkin kauppavaihto on lähtenyt kasvuun ja on alkuvuoden aikana noussut 47 prosentilla yhteensä 5,9 miljardiin dollariin. Venäjä on nyt Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani.
Lisäksi käynnissä on suuria investointihankkeita, kuten esimerkiksi Fortumin toteuttama sähkövoimaloiden modernisointihanke Länsi-Siperiassa, Fortumin tuulivoimalahanke Uljanovin alueella sekä luonnollisesti Rosatomin ja Fennovoiman yhteinen Hanhikivi 1 -ydinvoimala.
VIIME VIIKOLLA varmistui myös, että Uniperin osakkeiden oston myötä Fortum pääsee osalliseksi sen viiteen Venäjällä sijaitsevaan voimalaitokseen. Kauppa huomioitiin tv-uutisia myöten.
Uutena hankkeena Norilsk Nickel ja BASF neuvottelevat 400 miljoonan euron investoinnista. Tavoite on aloittaa katodituotanto Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalla.
Savonlinnassa kesällä käynyt presidentti Vladimir Putin oli harkinnut hyväksi olla onnittelematta Venäjästä irtautunutta entistä alusmaata sen satavuotisen itsenäisyyden johdosta. Venäjän hallitukselta onnittelut saatiin ja Suomessa asiaan kiinnitettiin jonkin verran huomiota.
Venäjällä ei Suomelle esitettyjä onnitteluja pidetty minkään arvoisena uutisena. Moskovski Komsomolets suorastaan piruili asialle todetessaan, ettei Pietarissa hyväntuulista ”Venäjän pääministeriä näyttänyt häiritsevän edes se, että tänä vuonna kulttuurifoorumi oli omistettu Suomi 100 -juhlavuodelle”.
PRESIDENTTI PUTIN on nimittänyt virkaheiton kuvernöörin Nikolai Merkuškinin erityisedustajakseen Venäjällä poliittisessa vastatuulessa olleeseen Suomalais-ugrilaiseen maailmankongressiin.
Nimitys on Venäjällä herättänyt erikoista keskustelua. Uutistoimisto Regnumin haastatteleman politiikan tutkijan mukaan ”pääosa Venäjän alueella puhuttavista suomalais-ugrilaisista kielistä on koostettu keinotekoisesti ja suomalais-ugrilaisen kulttuurin ovat keksineet Moskovan ja Pietarin lingvistit”. He pyrkivät kirjoittamaan historiaa uusiksi ja luomaan vastakkainasettelua suomalais-ugrilaisten kansojen ja Venäjän viranomaisten välille.
Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän YK:n asiantuntijaelimen jäsenAleksei Tsykarev oli toista mieltä. Venäläisten pelkäämää suomalais-ugrilaista separatismia on hänestä vahvasti liioiteltu. Uuden viran perustamisen myötä Kreml halunnee liennyttää suhteita Unkariin, Suomeen ja Viroon.
Suomen ja Venäjän välejä vuosikausia tulehduttaneet huostaanottokiistat ovat ainakin toistaiseksi poistuneet päiväjärjestyksestä. Parin viikon aikana Venäjän lapsiasiamiestä Anna Kuznetsovaa on haastateltu kahdesti. Viesti on koko ajan ollut sama: hänen toukokuisen Suomen vierailunsa jälkeen keskusteluyhteydet ovat avautuneet eikä aiemman kaltaisia hankalia tapauksia ole tullut hänen tietoonsa.
KAIKKIIN ASIOIHIN ei suhteiden varovainen normalisoituminen kuitenkaan ulotu. Verkkolehti Colta.ru julkaisi 19.9. Anastasija Semjonovitšin pitkän artikkelin suunnitteilla olevasta Leningradin piiritysmuseosta, jossa neljän parhaan työn joukkoon on päässyt myös suomalaisen arkkitehtitoimiston projektiluonnos.
Valinta on jätetty ”Leningradin piirityksen kokeneiden ihmisten tehtäväksi”, mikä takaa sen, ettei suomalainen ehdotus voi voittaa. Kirjoittaja pitääkin todennäköisenä, että taas käy kuten aina ennenkin: ”Rakentamiseen kuluu miljardeja ja taas miljardeja, urakoitsijoita vaihdetaan ja virkamiehiä syöstään huomaamattomasti palleiltaan”.
Leppymättömät Suomen maineen lokaajat eivät myöskään aio luovuttaa. Näin voi päätellä Svobodnaja pressan 27.9. julkaisemasta pitkästä artikkelista, jossa kuvaillaan venäläisten vanhusten nöyryyttämistä Pohjoismaissa ja vakuutetaan sen olevan osa paikallisten viranomaisten ”suurta politiikkaa”.
Vanhusten vainoamisen aloitti Suomi ”merentakaisten kumppanien neuvosta”. Sittemmin mukaan ovat liittyneet myös Ruotsi ja Norja. Jutussa on haastateltu yhteiskunnallista vaikuttajaa nimeltä Johan Bäckman, joka kertoi toimittajalle, että syynä kaikkeen on pohjoismaiden russofobinen politiikka.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
- Jarmo Mäkelän kolumnitSeuraa
- VenäjäSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti