VENÄJÄN viikonvaihteessa päättynyt sotilasharjoitus Zapad oli selvästi ilmoitettua suurempi sekä kooltaan että osallistujamäärältään, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
”Zapad oli monella tavalla suurempi harjoitus kuin aiemmin on ilmoitettu”, Stoltenberg arvioi Helsingin Sanomille maanantaina.
Naton ja EU:n jäsenmaiden yhteisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin osallistunut Stoltenberg ei halunnut vielä esittää yksityiskohtaisempaa arviota Venäjän läntisellä sotilasalueella neljän vuoden välein järjestettävän harjoituksen tämänkertaisesta merkityksestä.
Yhdysvaltojen maajoukkojen komentaja Euroopassa, kenraali Ben Hodges arvioi kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan maanantaina, että osallistujia oli ainakin 40 000, eli yli kaksi kertaa ilmoitettua enemmän.
”Zapad-harjoitus oli Venäjälle menetetty mahdollisuus osoittaa todellista läpinäkyvyyttä”, Stoltenberg sanoi.
Ruotsissa samaan aikaan käyty sotilasharjoitus Aurora sen sijaan oli Natolle tärkeä tilaisuus harjoitella yhteensopivuutta Ruotsin ja Suomen kanssa.
”Se oli harjoitus Itämeren alueella, ja sitä me arvostamme Natossa”, Stoltenberg vakuutti.
YHTEISTYÖ Suomen ja Ruotsin kanssa sai Naton pääsihteeriltä vuolasta kiitosta, mutta yhteistyölle tulisi raja, jos maat allekirjoittaisivat YK:ssa laaditun uuden sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä.
”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”, Stoltenberg sanoi, mutta korosti heti perään, että kumpikaan maa ei ole nyt hakemassa Naton jäsenyyttä. Kumppanuudelle sopimus ei ole este.
Stoltenbergin mukaan Natossa arvostellaan uutta sopimusta siitä, ettei sillä ole vaikutusta esimerkiksi Pohjois-Korean tai Kiinan ydinaseisiin, mutta se heikentää olemassa olevaa ydinsulkusopimusta NPT:tä, johon myös viisi ydinasevaltaa on sitoutunut.
STOLTENBERGIN puheenvuorossa hybridikeskuksen avajaisseremoniassa kuului selvästi hänen norjalainen taustansa. Hän korostaa johdonmukaisesti Naton uskottavan pelotteen rinnalla myös dialogin merkitystä suhteissa Venäjään. Venäjä on arktisilla merialueilla kalastuksessa ja energiaraaka-aineiden hyödyntämisessä Norjan strateginen kumppani.
Dialogin esimerkkinä Stoltenberg viittasi puheessaan presidentti Sauli Niinistön Venäjälle toissa kesänä esittämään aloitteeseen. Sen mukaan lentoturvallisuutta parannettaisiin Itämeren alueella muun muassa ottamalla koneiden tunnistimet eli transponderit laajempaan käyttöön Venäjän sotilaskoneissa.
Aloite on ehtinyt herättää kiistelyäkin Venäjän ja Nato-maiden välillä, mutta sittemmin yhteisiä neuvotteluja turvallisuuskäytännöistä on päätetty jatkaa kansainvälisen siviili-ilmailuliiton Icaon alaisuudessa.
SUOMEN pitkä raja Venäjän kanssa tekee Suomesta erityisen tärkeän kumppanin Natolle, Stoltenberg sanoi.
”Pitempi raja kuin Nato-mailla yhteensä. Suomella on erityinen rooli suhteissa Venäjään”, hän korosti.
HYBRIDIUHAT kattavat Stoltenbergin mukaan kaiken ”tviiteistä tankkeihin” ja propagandasta sodankäyntiin.
Harhautusoperaatiot ovat Stoltenbergin mukaan ”ainakin yhtä vanhoja kuin Troijan hevonen”. Uutta on niiden laajuus ja nopeus.
Stoltenberg luetteli hybridiuhkien torjumisen välineinä Helsingin uuden osaamiskeskuksen lisäksi myös Naton kasvaneen sotilaallisen valmiuden Baltian maissa ja Puolassa.
Arviossaan hybridikeskuksen merkityksestä Stoltenberg korosti Naton kasvanutta yhteistyötä sekä EU:n että Suomen kaltaisten kumppaneiden kanssa.
Stoltenberg ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherinikäyttivät paljon aikaa puheenvuoroissaan toistensa järjestöjen ja niiden yhteistyön kehumiseen.
STOLTENBERG tunnetaan yleensä hyvin varovaisista lausunnoista. Varsinkin tv-yhtiöt ovat tuskastuneita, koska hänen sanomansa tiivistyy harvoin 15 sekunnin iskulauseiksi.
Diplomaatit kuitenkin sanovat arvostavansa hänen kuuntelevaa ja neuvottelevaa tyyliään, joka poikkeaa merkittävästi hänen tanskalaisen edeltäjänsä Anders Fogh Rasmussenin käskevästä sävystä.
”Zapad oli monella tavalla suurempi harjoitus kuin aiemmin on ilmoitettu”, Stoltenberg arvioi Helsingin Sanomille maanantaina.
Naton ja EU:n jäsenmaiden yhteisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin osallistunut Stoltenberg ei halunnut vielä esittää yksityiskohtaisempaa arviota Venäjän läntisellä sotilasalueella neljän vuoden välein järjestettävän harjoituksen tämänkertaisesta merkityksestä.
Yhdysvaltojen maajoukkojen komentaja Euroopassa, kenraali Ben Hodges arvioi kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan maanantaina, että osallistujia oli ainakin 40 000, eli yli kaksi kertaa ilmoitettua enemmän.
”Zapad-harjoitus oli Venäjälle menetetty mahdollisuus osoittaa todellista läpinäkyvyyttä”, Stoltenberg sanoi.
Ruotsissa samaan aikaan käyty sotilasharjoitus Aurora sen sijaan oli Natolle tärkeä tilaisuus harjoitella yhteensopivuutta Ruotsin ja Suomen kanssa.
”Se oli harjoitus Itämeren alueella, ja sitä me arvostamme Natossa”, Stoltenberg vakuutti.
YHTEISTYÖ Suomen ja Ruotsin kanssa sai Naton pääsihteeriltä vuolasta kiitosta, mutta yhteistyölle tulisi raja, jos maat allekirjoittaisivat YK:ssa laaditun uuden sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä.
”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”, Stoltenberg sanoi, mutta korosti heti perään, että kumpikaan maa ei ole nyt hakemassa Naton jäsenyyttä. Kumppanuudelle sopimus ei ole este.
Stoltenbergin mukaan Natossa arvostellaan uutta sopimusta siitä, ettei sillä ole vaikutusta esimerkiksi Pohjois-Korean tai Kiinan ydinaseisiin, mutta se heikentää olemassa olevaa ydinsulkusopimusta NPT:tä, johon myös viisi ydinasevaltaa on sitoutunut.
STOLTENBERGIN puheenvuorossa hybridikeskuksen avajaisseremoniassa kuului selvästi hänen norjalainen taustansa. Hän korostaa johdonmukaisesti Naton uskottavan pelotteen rinnalla myös dialogin merkitystä suhteissa Venäjään. Venäjä on arktisilla merialueilla kalastuksessa ja energiaraaka-aineiden hyödyntämisessä Norjan strateginen kumppani.
Dialogin esimerkkinä Stoltenberg viittasi puheessaan presidentti Sauli Niinistön Venäjälle toissa kesänä esittämään aloitteeseen. Sen mukaan lentoturvallisuutta parannettaisiin Itämeren alueella muun muassa ottamalla koneiden tunnistimet eli transponderit laajempaan käyttöön Venäjän sotilaskoneissa.
Aloite on ehtinyt herättää kiistelyäkin Venäjän ja Nato-maiden välillä, mutta sittemmin yhteisiä neuvotteluja turvallisuuskäytännöistä on päätetty jatkaa kansainvälisen siviili-ilmailuliiton Icaon alaisuudessa.
SUOMEN pitkä raja Venäjän kanssa tekee Suomesta erityisen tärkeän kumppanin Natolle, Stoltenberg sanoi.
”Pitempi raja kuin Nato-mailla yhteensä. Suomella on erityinen rooli suhteissa Venäjään”, hän korosti.
HYBRIDIUHAT kattavat Stoltenbergin mukaan kaiken ”tviiteistä tankkeihin” ja propagandasta sodankäyntiin.
Harhautusoperaatiot ovat Stoltenbergin mukaan ”ainakin yhtä vanhoja kuin Troijan hevonen”. Uutta on niiden laajuus ja nopeus.
Stoltenberg luetteli hybridiuhkien torjumisen välineinä Helsingin uuden osaamiskeskuksen lisäksi myös Naton kasvaneen sotilaallisen valmiuden Baltian maissa ja Puolassa.
Arviossaan hybridikeskuksen merkityksestä Stoltenberg korosti Naton kasvanutta yhteistyötä sekä EU:n että Suomen kaltaisten kumppaneiden kanssa.
Stoltenberg ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherinikäyttivät paljon aikaa puheenvuoroissaan toistensa järjestöjen ja niiden yhteistyön kehumiseen.
STOLTENBERG tunnetaan yleensä hyvin varovaisista lausunnoista. Varsinkin tv-yhtiöt ovat tuskastuneita, koska hänen sanomansa tiivistyy harvoin 15 sekunnin iskulauseiksi.
Diplomaatit kuitenkin sanovat arvostavansa hänen kuuntelevaa ja neuvottelevaa tyyliään, joka poikkeaa merkittävästi hänen tanskalaisen edeltäjänsä Anders Fogh Rasmussenin käskevästä sävystä.
- Hybridiuhkien osaamiskeskusSeuraa
- NatoSeuraa
- SotaharjoituksetSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti