Jäämeren rata tuo porojen tuhon ja Kiinan tulevaisuuden?
Mielenkiintoinen artikkeli, joka kannattaa lukea...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Jäämeren rata tuo porojen tuhon ja Kiinan tulevaisuuden? Valokuvatarina pelätyn ja toivotun radan varrelta
Toimittaja Pasi Peiponen matkasi suunniteltua Jäämeren rataa pitkin – Suomessa ja Norjassa – ja keräsi kuusi tarinaa radan puolesta ja vastaan. Onko Jäämeren rata arktisen alueen tulevaisuus vai tuho?
Kiinan kasvavat intressit, poronkäristys, Venäjän vakoilu, vuonojen kohtalo.
Jäämeren radasta sanottua ja koettua matkalla suunnitellun Jäämeren radalla.
Norjalainen sotilas ja aktivisti ympäristöjärjestöstä, Sevettijärveläinen toimekas matkailuyrittäjä – he muun muuassa tarinassa mukana.
Liikennevirasto alkaa selvittämään yhdessä Norjan kanssa Jäämeren radan mahdollisuuksia Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Työ käynnistyy elokuussa.
Mikä ajaa Suomea ja Norjaa ratahankkeeseen?
Miten suunniteltu Jäämeren rata jakaa ihmisiä Suomessa ja Norjassa?
Rovaniemen asemalla. Rovaniemeltä Kirkkoniemeen olisi junalla noin 440-470 kilometriä, riippuen ratalinjauksesta. Norjassa ratapituus vaihtelee 30-90 km välillä. Pasi Peiponen / Yle
Kiinalaiset kärkkyvät Jäämeren rataa
Sodankylä. Lapin elokuvakaupunki.
Norja on nyt erittäin aktiivinen ratahankkeessa – mutta niin myös Kiina.
– Kiinalaisia on jo käynyt täällä tutustumassa ratasuunnitelmiin, kertoo Timo Lohi.
Sodankyläläinen Timo Lohi on viettänyt yhdeksän vuotta ratahankkeen puolesta ja sen ympärillä Pohjois-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkönä.
Lohen mukaan kiinalaiset ovat kiinnostuneita radasta, tietävät radasta, miten se toteutetaan, ovat kiinnostuneita jopa rahoittamaan sitä.
– Heillä (Kiina) on selvästi nyt tämä One belt, one road -strategia. He haluavat parantaa yhteyksiä Kiinasta ja Aasiasta Eurooppaan, he haluavat investoida tähän kuljetusinfrastruktuuriin, Lohi sanoo Ylelle.
Timo Lohi: - Ratahanke on pohjoisella pallonpuoliskolla yksi isoimmista infrahankkeista, ei suurin mutta todella merkittävä. Sitä ei oikein vielä tiedä mitä kaikkea se voi tuoda tullessaan. Sehän tässä on mielenkiintoista.Pasi Peiponen / Yle
Timo Lohi: - Keskelle luonnonsuojelualueita tai kansallispuistoja ei missään tapauksessa mennä. Poikkeustapauksessa ratalinjaus saattaa leikata vähäisiltä osin esimerkiksi Natura-alueen reunaa. Kuvassa luontopolku Sodankylässä.Pasi Peiponen / Yle
Timo Lohi: - Jäämeren rata parantaisi kaivosteollisuuden kilpailukykyä. Kevitsan kaivoksen olisi edullisempaa kuljettaa rikasteet junalla. Rata edistäisi myös malmipitoisuudeltaan köyhempien kaivosten, esimerkiksi Soklin käyttöönottoa. Kuvassa Kevitsan kaivos Sodankylässä. Pasi Peiponen / Yle
Timo Lohi: - Me ollaan poronhoitoaluetta, saamelaisten kotiseutualuetta, on luonnonsuojelualueet ja kaivosalueet. Ratalinjauksen tekeminen tulee olemaan haastavaa. Pasi Peiponen / Yle
Jäämeren radasta on tehty ensimmäinen selvitys jo vuonna 2013. Sen on suunniteltu menevän joko Inarinjärven itä- tai länsipuolta.Yle Uutisgrafiikka
Finnmarkin Maan ystävät: Jäämeren rata on uhka arktiselle luonnolle
Hoikka ja rennosti pukeutuva mies on Norjan armeijan palveluksessa. Gunnar Reinholdtsen ei vastaa mielikuvaa ympäristöjärjerjestön aktivistista.
Gunnar Reinholdtsen: - Suhtaudumme epäillen Jäämeren ratahankkeeseen. Rautatie aiheuttaa meissä ristiriitaisia tunteita sekä Suomen ja Norjan puolella. Pasi Peiponen / Yle
Suomen puolella rautatiehanke uhkaa Reinholdtsenin mukaan tuhota Inarinjärven luontoa ja poroelinkeinoa, Norjan puolella Pasvik-Inarin luonnonpuistoa.
– Norjan Pasvik-Inarin luonnonpuisto on jalokivi, jonka suojelusta emme voi luopua. Meillä ei ole varaa menettää viimeistä koskematonta mäntymetsää, Reinholdtsen sanoo.
Yle Uutisgrafiikka
Gunnar Reinholdtsen: - Vieraat eliölajit ovat vakava globaali uhka. Ne kulkeutuvat laivojen painolastiveden mukana. Koillisväylän kautta lisääntyvä laivaliikenne Kirkkoniemeen on vakava uhka Varangin vuonnolle ja sen biologialle. Kuvassa Kirkkoniemen satama.Pasi Peiponen / Yle
Gunnar Reinholdtsen: - Suuri uhka on öljytuhon mahdollisuus. Varangin vuonon ja Barentsinmeren kasvava laivaliikenne ei saa aiheuttaa öljytuhoa tälle ainutlaatuiselle arktiselle alueelle. Kuvassa Barentsinmeren rantaa Norjan itäisessä kärjessä, Grense Jakobselvissä.Pasi Peiponen / Yle
Matkailuyrittäjä Sevettijärvellä: Jäämeren rata tuo työtä ja turisteja
Matkailuyrittäjä Kaarina Parpala valmistaa poronkäristystä asiakkaille Sevettijärvellä.
Pienen lomapaikan monitoiminainen kokkaa, tervehtii, huikkaa ohjeita ja juttelee yhtäaikaa.
Sevettijärvi on kaukana Suomessa.
Kolttasaamelaisten kylä, Sevetti, on lähempänä Norjaa kuin Inaria tai Ivaloa.
Kaarina Parpala: Tarvitsemme Jäämeren radan! Rata tuo lisää työllisyyttä ja ihmisiä! Se tuo kaikkea radan tekovaiheessa ja kun se on valmis.Pasi Peiponen / Yle
Kaarina Parpala: Saisimme asiakkaita ympärivuotisesti, rakennusvaiheessa ja sitten kun rata on valmis. Turistit tulisivat helpommin tänne. Se vaikuttaisi koko Inarin kunnan alueelle.Pasi Peiponen / Yle
Kaarina Parpala: - Tietenkin suuri haaste ja toive on, että juna pysähtyisi myös Sevetissä. Jonkinlainen pysähdyspaikka, ja pakkohan sellainen on olla ennen kuin mennään sinne Norjan puolelle.Pasi Peiponen / Yle
Paatsjoen poroisäntä: Jäämeren rata tuhoaisi poroelinkeinon
Poroisäntä Petri Hänninen kävelee synkkänä Paatsjoen tiellä Inarin Nellimissä.
– Jos rata menee paliskunnan halki, se pitää aidata. Porojen luontainen liikkuminen estyy ja porolaitumet pienentyvät, Hänninen sanoo.
Petri Hänninen: Jäämeren ratahanke on täysin hullu ajatus, poronhoidon kannalta ainakin. Se tulee tuhoamaan koko meidän paliskunnan. Ja varmaan menee monta muutakin palkista samalla. Pasi Peiponen / Yle
Petri Hänninen: Pakkolunastus? Ajattelen aika pahasti siitä. Näin siinä tulee tapahtumaan, eihän tällaisia hankkeita saa ajettua muuten läpi. Se on pakkolunastus, suurimmaksi osaksi varmaan.Pasi Peiponen / Yle
Petri Hänninen: Porotalous elinkeinona on sen verran pieni rahantuottajana Euroopan ja Suomenkin mittakaavassa, tuskinpa se siihen kaatuu että poromiehet sitä vastustavat. Toivottavasti se kaatuu ihmisten viisauteen, eikä Jäämeren rataa tehtäisi ikinäPasi Peiponen / Yle
Kirkkoniemen satamassa: lisää laivoja, tavaraa ja turisteja
Kirkkoniemen sataman päällikön työkännykkä ei vastaa soittohin.
Turvallisuussääntö ja varotoimi, Kirkkoniemen sataman kapteeni pahoittelee myöhemmin toimistossaan.
Syy on Venäjän turvallisuuspalvelussa.
Sataman työntekijät eivät saa vastata työkännyköillään tuntemattomiin numeroihin – Venäjä vakoilun vuoksi.
Lähdemme satamaan. Sataa tihuuttaa.
Maung San Lwin: Pystymme ottamaan vastaan todella paljon laivoja. Melkein laivan kokoon katsomatta kapasiteettia on jo nyt. Tietysti, jos rautatie tulee, meidän täytyy katsoa uudessa valossa, voimmeko sopeuttaa satamaa tuleville tavaramäärille.Pasi Peiponen / Yle
Maung San Lwin: Kirkkoniemen sataman sijainti on strategisesti aivan oikea. Kaiken huipuksi meillä on hyvin syvä satama ja se on hyvin säiltä suojassa. Satamassa on arvaamattomia mahdollisuuksia.Pasi Peiponen / Yle
Maung San Lwin: Emme ole ottaneet vielä vastaan tavaraa Kaukoidästä mutta olemme lähettäneet tavaraa Kiinaan Koillisväylän kautta, sekä malmia ja kivimassaa. Laivakuljetus on siis ehdottomasti mahdollista. Pasi Peiponen / Yle
"Haluamme ohjata Arktisen kehitystä"
– Ei enää sanoja, vaan tekoja Jäämeren radan puolesta, sanoo kirkkoniemeläinen Kenneth Stålsett.
Stålsett toimii alueen vetäjänä Jäämeren rata -hankkeen kehitysyhtiössä.
Yhtiö on Kirkkoniemen kaupungin. Taustalla on myös Norjan valtio.
Kun kuuntelee paikallista Jäämeren radan puolustajaa, ei jää epäselväksi mitä Norja haluaa.
Kenneth Stålsett: - Olisi hyvin tärkeää yhdistyä Suomen kanssa. Pääpainon on oltava siinä. Mutta Norja saisi ainutlaatuisen mahdollisuuden ohjata Arktiksen kehitystä ja määrätä päiväjärjestyksen. Satama ja meri ovat meidän.Pasi Peiponen / Yle
Kenneth Stålsett: - Emme ole vielä päättäneet, mistä rata vedetään. Se on ihan liian aikaista. Voimme käyttää myös uutta teknologiaa rakentaa nykyaikaista rautatietä 15 vuoden päästä. Se on tärkeää ymmärtää. Kuvassa rakennetaan uutta tietä Kirkkoniemen itäpuolella kohti Venäjän rajaa.Pasi Peiponen / Yle
Kenneth Stålsett: - Tunturit ongelmana? Ei täällä niin valtavia tuntureita ole. Tunturit ovat mahdollisuus, etenkin kun vertaillaan korkeuseroja suunniteltuun ratahankkeeseen, niin se uskoakseni toimii.Pasi Peiponen / Yle
A-studion toimittaja Pasi Peiponen matkasi Jäämeren radan maisemissa, Suomen ja Norjan puolella heinäkuun lopulla 2017.
Jäämeren ratahanke aiheena myös A-studiiossa maanantaina 7.8. klo 21.00 TV1:ssä. Vieraana liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja tutkija Tuomas Kiiski.
P.S. Matka alkoi ja päättyi Rovaniemelle.
Rovaniemen asemalla tapasin Lapin jätkän.
Taisto Pekkarinen, Rovaniemi: - Uteliaisuuttani kävisin varmasti Jäämerellä! Maksoi mitä maksoi. Ei se kovin paljon varmaankaan maksaisi, kun vain saisi sen lipun täältä Rovaniemeltä. Pasi Peiponen / Yle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti