EUROPARLAMENTAARIKKO Paavo Väyrynen kertoo aikovansa palata eduskuntaan kevätistuntokaudella 2018, ellei häntä valita presidentiksi talven vaaleissa.
Väyrysen kannattajakorttien keruu presidentinvaaleihin on yhä pahasti kesken, mutta se ei häntä huoleta. Väyrysen mukaan on mahdotonta, ettei 20 000 kortin tavoite täyttyisi.
Presidentinvaaleihin hän ottaa kantaa moittimalla kaikkia ehdokkaita, erityisen voimakkaasti istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.
Väyrysen mukaan hänen presidentinvaalisloganinsa voisi olla keskustan ehdokasta Matti Vanhasta mukaillen: ”Tehdään näistä todelliset vaalit”.
Hänen mukaansa toistaiseksi asetettujen ehdokkaiden kesken todellisia vaaleja ei synny. Vanhasen vaalilause on ”Tehdään näistä vaalit”.
VÄYRYNEN julkaisi torstaina myös uuden kirjansa ”Suomen linja 2017”.
Väyrynen julkaisi ajatuksiaan blogissaan jo ennen torstaina pitämäänsä tiedotustilaisuutta. Niinistöön hän kohdistaa jyrkkää arvostelua:
”Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö on puuttunut ratkaisevalla tavalla Suomen sisäpolitiikkaan. Kesäkuussa hän ryhtyi julkisesti tukemaan kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää johtoaan vaihtanut perussuomalaiset hallituksesta. Tämän tueksi hän antoi asemaansa sopimattomia lausuntoja uuteen puoluejohtoon valituista henkilöistä”, Väyrynen kirjoittaa.
Väyrysen mukaan Niinistö on keskeisessä vastuussa sekä perussuomalaisten hajoamisesta että kokoomuksen aseman vahvistumisesta hallituspolitiikassa.
Väyrysen mukaan Niinistö sekä muu ulkopoliittinen johto ovat toimineet kelvottomasti maahanmuuttopolitiikassa.
Väyrysen mielestä Suomen olisi pitänyt palauttaa osittaiset rajatarkastukset syksyllä 2015, kun Suomeen suuntautui voimakas muuttoliike länsirajan yli.
”Rajatarkastuksia tarvittaisiin edelleen”, Väyrynen sanoo.
VÄYRYNEN sanoo, että hän muodostaisi oman eduskuntaryhmän eikä jatkaisi keskustassa, jos ja kun palaa eduskuntaan. ”Minä olen oppositiossa nykyistä hallitusta vastaan ja oppositiossa myös oppositiota vastaan.”
Väyrysen mukaan oppositio ei ole esittänyt vaihtoehtoja maahanmuutto- tai ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Hänen mielestään kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaistakaan ei tarjoa vaihtoehtoa nykylinjalle.
Väyrysen linjaukset maahanmuutto- ja EU-politiikassa vaikuttavat olevan lähellä perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaarennäkemyksiä, mutta Väyrynen huomauttaa, että perussuomalaiset olivat kesäkuuhun asti tukemassa nykyisen hallituksen politiikkaa.
”Ei kuulunut esityksiä rajatarkastuksista”, Väyrynen sanoo. Hänen mukaansa perussuomalaiset olivat mukana myös hautaamassa Väyrysen kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
JOS Väyrystä ei valita presidentiksi, hän kertomansa mukaan pyrkii sen jälkeen edelleen muuttamaan Suomen linjan olemalla ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Niissä hän aikoo olla ehdolla perustamansa kansalaispuolueen riveistä eikä keskustasta.
Väyrynen on yhä keskustan jäsen eikä ole aikeissa erota. Kansalaispuolueen säännöt eivät tätä estä. Keskusta ei ole kunniapuheenjohtajaansa erottanut, mutta tilanne voi muuttua, jos Väyrynen lähtee ehdolle toisen puolueen listalta.
Väyrysen mukaan hänen välinsä keskustan johtoon ovat etäiset. Puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) ei ole ollut yhteydessä helmikuun 2016 jälkeen, Väyrynen sanoi.
VÄYRYSEN tilalla eduskunnassa on ollut Lapin vaalipiiriä edustavaMikko Kärnä (kesk), joka Väyrysen paluun myötä joutuu luopumaan edustajanpaikastaan. Väyrysen mukaan tämä on tietysti estettävissä, jos hän voittaa presidentinvaalit.
Kärnä on tullut tunnetuksi hyperaktiivisena tiedotteiden lähettäjänä, jolla on mielipide joka asiaan.
Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin nousisi keskustan Elsi Katainen. Katainen on keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
Keskustan varaehdokkaille on aukeamassa toinenkin paikka EU-parlamenttiin, sillä Olli Rehnin (kesk) varaehdokkaana sinne noussutHannu Takkula siirtynee ensi vuoden alkupuolella Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.
Katainen sanoi kesällä HS:lle, ettei välttämättä ota EU-parlamentin paikkaa vastaan, jos Väyrysen paluu venyy kovin myöhään. Kataisen jälkeen seuraavana vuorossa varasijalla on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Jos Katainen päättää lähteä, hänen tilalleen eduskuntaan nousee Eero Reijonen (kesk).
VÄYRYNEN antoi heinäkuussa kannattajilleen suostumuksen ryhtyä keräämään kannattajakortteja valitsijayhdistyksen muodostamiseksi ensi vuoden presidentinvaaleja varten.
Väyrysen perustama Kansalaispuolue ei voi asettaa häntä suoraan presidenttiehdokkaaksi, koska sillä ei ole yhtään kansanedustajaa.
Kortteja tarvitaan 20 000. Kannattajakortteja on tarkoitus kerätä itsenäisyyspäivään asti. Siitä on enää muutama päivä presidentinvaalien ehdokashakemusten hyväksymiseen.
Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoo, että kortteja on kasassa ”nelinumeroinen määrä”.
”Töitä on vielä tehtävä. Meillä ei ole valmista kenttäorganisaatiota, on vain yksittäisiä ihmisiä keräämässä”, Kattelus sanoo.
Katteluksen mukaan korttien keruussa on nyt tarkoitus laittaa ”viitosvaihde silmään”, panostaa markkinointiin ja jalkautua kansan pariin. Hänen mukaansa tunnelmat kampanjassa ovat positiiviset.
Väyrynen on korostanut, että hänestä tulee kansalaisliikkeen ehdokas, ei Kansalaispuolueen ehdokasta. Tätä korostaakseen Väyrynen luopui kesällä Kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta.
VÄYRYNEN valittiin EU-parlamenttiin vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa 69 360 äänellä. Hän lähti ehdolle keskustan listoilta myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa, koska ilmoitti tavoittelevansa ulkoministerin paikkaa.
Väyrynen keräsi 6 889 ääntä Lapin vaalipiiristä ja nousi kansanedustajaksi.
Ulkoministerin urahaaveet eivät toteutuneet, joten Väyrynen otti kansanedustajan paikan vastaan mutta keskeytti edustajantoimensa ja palasi EU-parlamenttiin.
Väyrynen ilmoitti alkuvuodesta, että aikoo ”joskus vaalikauden mittaan” palata eduskuntaan ja olla ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Jos Väyrynen palaa Suomen eduskuntaan, hän ei voi enää tällä kaudella muuttaa mieltään ja tehdä paluuta EU-parlamenttiin. Sen estävät EU-parlamentin säännöt.
Väyrysen kannattajakorttien keruu presidentinvaaleihin on yhä pahasti kesken, mutta se ei häntä huoleta. Väyrysen mukaan on mahdotonta, ettei 20 000 kortin tavoite täyttyisi.
Presidentinvaaleihin hän ottaa kantaa moittimalla kaikkia ehdokkaita, erityisen voimakkaasti istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä.
Väyrysen mukaan hänen presidentinvaalisloganinsa voisi olla keskustan ehdokasta Matti Vanhasta mukaillen: ”Tehdään näistä todelliset vaalit”.
Hänen mukaansa toistaiseksi asetettujen ehdokkaiden kesken todellisia vaaleja ei synny. Vanhasen vaalilause on ”Tehdään näistä vaalit”.
VÄYRYNEN julkaisi torstaina myös uuden kirjansa ”Suomen linja 2017”.
Väyrynen julkaisi ajatuksiaan blogissaan jo ennen torstaina pitämäänsä tiedotustilaisuutta. Niinistöön hän kohdistaa jyrkkää arvostelua:
”Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö on puuttunut ratkaisevalla tavalla Suomen sisäpolitiikkaan. Kesäkuussa hän ryhtyi julkisesti tukemaan kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää johtoaan vaihtanut perussuomalaiset hallituksesta. Tämän tueksi hän antoi asemaansa sopimattomia lausuntoja uuteen puoluejohtoon valituista henkilöistä”, Väyrynen kirjoittaa.
Väyrysen mukaan Niinistö on keskeisessä vastuussa sekä perussuomalaisten hajoamisesta että kokoomuksen aseman vahvistumisesta hallituspolitiikassa.
Väyrysen mukaan Niinistö sekä muu ulkopoliittinen johto ovat toimineet kelvottomasti maahanmuuttopolitiikassa.
Väyrysen mielestä Suomen olisi pitänyt palauttaa osittaiset rajatarkastukset syksyllä 2015, kun Suomeen suuntautui voimakas muuttoliike länsirajan yli.
”Rajatarkastuksia tarvittaisiin edelleen”, Väyrynen sanoo.
VÄYRYNEN sanoo, että hän muodostaisi oman eduskuntaryhmän eikä jatkaisi keskustassa, jos ja kun palaa eduskuntaan. ”Minä olen oppositiossa nykyistä hallitusta vastaan ja oppositiossa myös oppositiota vastaan.”
Väyrysen mukaan oppositio ei ole esittänyt vaihtoehtoja maahanmuutto- tai ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Hänen mielestään kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaistakaan ei tarjoa vaihtoehtoa nykylinjalle.
Väyrysen linjaukset maahanmuutto- ja EU-politiikassa vaikuttavat olevan lähellä perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaarennäkemyksiä, mutta Väyrynen huomauttaa, että perussuomalaiset olivat kesäkuuhun asti tukemassa nykyisen hallituksen politiikkaa.
”Ei kuulunut esityksiä rajatarkastuksista”, Väyrynen sanoo. Hänen mukaansa perussuomalaiset olivat mukana myös hautaamassa Väyrysen kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen jäsenyydestä euroalueessa.
JOS Väyrystä ei valita presidentiksi, hän kertomansa mukaan pyrkii sen jälkeen edelleen muuttamaan Suomen linjan olemalla ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Niissä hän aikoo olla ehdolla perustamansa kansalaispuolueen riveistä eikä keskustasta.
Väyrynen on yhä keskustan jäsen eikä ole aikeissa erota. Kansalaispuolueen säännöt eivät tätä estä. Keskusta ei ole kunniapuheenjohtajaansa erottanut, mutta tilanne voi muuttua, jos Väyrynen lähtee ehdolle toisen puolueen listalta.
Väyrysen mukaan hänen välinsä keskustan johtoon ovat etäiset. Puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) ei ole ollut yhteydessä helmikuun 2016 jälkeen, Väyrynen sanoi.
VÄYRYSEN tilalla eduskunnassa on ollut Lapin vaalipiiriä edustavaMikko Kärnä (kesk), joka Väyrysen paluun myötä joutuu luopumaan edustajanpaikastaan. Väyrysen mukaan tämä on tietysti estettävissä, jos hän voittaa presidentinvaalit.
Kärnä on tullut tunnetuksi hyperaktiivisena tiedotteiden lähettäjänä, jolla on mielipide joka asiaan.
Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin nousisi keskustan Elsi Katainen. Katainen on keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
Keskustan varaehdokkaille on aukeamassa toinenkin paikka EU-parlamenttiin, sillä Olli Rehnin (kesk) varaehdokkaana sinne noussutHannu Takkula siirtynee ensi vuoden alkupuolella Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.
Katainen sanoi kesällä HS:lle, ettei välttämättä ota EU-parlamentin paikkaa vastaan, jos Väyrysen paluu venyy kovin myöhään. Kataisen jälkeen seuraavana vuorossa varasijalla on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Jos Katainen päättää lähteä, hänen tilalleen eduskuntaan nousee Eero Reijonen (kesk).
VÄYRYNEN antoi heinäkuussa kannattajilleen suostumuksen ryhtyä keräämään kannattajakortteja valitsijayhdistyksen muodostamiseksi ensi vuoden presidentinvaaleja varten.
Väyrysen perustama Kansalaispuolue ei voi asettaa häntä suoraan presidenttiehdokkaaksi, koska sillä ei ole yhtään kansanedustajaa.
Kortteja tarvitaan 20 000. Kannattajakortteja on tarkoitus kerätä itsenäisyyspäivään asti. Siitä on enää muutama päivä presidentinvaalien ehdokashakemusten hyväksymiseen.
Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoo, että kortteja on kasassa ”nelinumeroinen määrä”.
”Töitä on vielä tehtävä. Meillä ei ole valmista kenttäorganisaatiota, on vain yksittäisiä ihmisiä keräämässä”, Kattelus sanoo.
Katteluksen mukaan korttien keruussa on nyt tarkoitus laittaa ”viitosvaihde silmään”, panostaa markkinointiin ja jalkautua kansan pariin. Hänen mukaansa tunnelmat kampanjassa ovat positiiviset.
Väyrynen on korostanut, että hänestä tulee kansalaisliikkeen ehdokas, ei Kansalaispuolueen ehdokasta. Tätä korostaakseen Väyrynen luopui kesällä Kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta.
VÄYRYNEN valittiin EU-parlamenttiin vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa 69 360 äänellä. Hän lähti ehdolle keskustan listoilta myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa, koska ilmoitti tavoittelevansa ulkoministerin paikkaa.
Väyrynen keräsi 6 889 ääntä Lapin vaalipiiristä ja nousi kansanedustajaksi.
Ulkoministerin urahaaveet eivät toteutuneet, joten Väyrynen otti kansanedustajan paikan vastaan mutta keskeytti edustajantoimensa ja palasi EU-parlamenttiin.
Väyrynen ilmoitti alkuvuodesta, että aikoo ”joskus vaalikauden mittaan” palata eduskuntaan ja olla ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Jos Väyrynen palaa Suomen eduskuntaan, hän ei voi enää tällä kaudella muuttaa mieltään ja tehdä paluuta EU-parlamenttiin. Sen estävät EU-parlamentin säännöt.
- PolitiikkaSeuraa
- EU-parlamenttiSeuraa
- EduskuntaSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti