Hmmmmm - vai niin - jälkiviisautta sano...
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Sixten Korkman löysi 10 syytä, miksi Suomi on niin surkea
KUVA: SATUMAARI VENTELÄ/KL
Sixten Korkman hakee tuoreessa kirjassaan syitä Suomen hukattuun vuosikymmeneen. Globalisaatiossa Suomi on yksi voittajista.
Taloustieteen emeritusprofessorin ja pitkäaikaisen talousvaikuttajan Sixten Korkmanin kirja Globalisaatio koetuksella (Otava 2017) julkaistiin tiistaina.
Korkman kysyy kirjassaan, miksi Suomen talouskehitys on vuoden 2007 jälkeen ollut niin heikkoa. Kansantuote on yhä alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Ruotsiin verrattuna Suomi on kasvanut 15 prosenttia hitaammin tuona aikana.
”Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta nykyisyys on surkea”, Korkman toteaa.
Korkman löytää kymmenen mahdollista selitystä Suomen surkeuteen.
1. Finanssipolitiikka. Suomi olisi voinut harjoittaa elvyttävämpää finanssipolitiikkaa. Se olisi tosin pahentanut velkaantuneisuutta. Suo siellä, vetelä täällä, Korkman päättelee. Finanssipoliittinen viritys ei ehkä sittenkään ole avainkysymys.
2. Väestön ikääntyminen. Väestö ikääntyy ennätystahtia. Se saattaa hidastaa työvoiman sopeutumista teknologian ja globalisaation muutoksiin. Se lisää myös julkisia menoja. Isompi tekijä on kuitenkin alhainen työllisyysaste. Suomen työllisyysaste on alle 70 prosenttia, kun se muissa Pohjoismaissa on ainakin 75 prosenttia.
3. Heikko kustannuskilpailukyky. Palkat nousivat vuosia kilpailijamaita nopeammin. Kiky-sopimus korjasi tilannetta hieman, mutta kurottavaa on yhä. ”Yksi opetus koetusta heikon kasvun kaudesta on, että palkkamaltti on tärkeä säilyttää myös nousukauden ja hyvän työllisyyden oloissa”, Korkman kirjoittaa.
4. Joustamattomat työmarkkinat. Korkmanin mukaan suomalainen korporatismi ja yleissitovuus ovat ehdolla, kun mietitään tekijöitä, jotka voisivat olla radikaalin muutoksen – jopa vallankumouksen – tarpeessa. Kehitys kohti paikallista sopimista olisi viisas kulkusuunta. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat siinä paljon pidemmällä.
5. Koulutus ja innovaatiopolitiikka. Korkman on huolissaan viime aikaisista tiedoista, joiden mukaan nuorten ikäluokkien osaamistaso olisi laskussa. Hän ei pidä Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kuitenkaan syynä Suomen pysähtyneisyyden tilaan. Julkisia t&k-investointeja voisi silti kasvattaa samalla kun yleisiä investointitukija ja yritystukia karsittaisiin.
6. Kaupungistuminen ja aluepolitiikka. Korkmanin mukaan Suomen surkea talouskasvu verrattuna Ruotsiin on nähtävä sitä taustaa vasten, että talous on kehittynyt heikosti Helsingissä, Tampereella ja Turussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön. Yksi kasvun este on vaikea asuntotilanne pääkaupunkiseudulla.
7. Hyvinvointivaltio. Julkisessa taloudessa on tehostamisen varaa, mutta sote-uudistus on kohdannut monenlaisia vaikeuksia ja voi kyseenalaistaa, tuleeko siitä ylipäänsä menosäästöjä. Korkmanin mukaan hyvinvointivaltio on kuitenkin tehokkaasti toimivan kansantalouden perusta. Kyse ei saa olla hyvinvointivaltion lopettamisesta vaan sen uudistamisesta.
8. Politiikka on rikki. Olisiko niin, että poliittinen järjestelmä toimii aiempaa huonommin ja tästä johtuen se on kykenemätön sopimaan uudistuksista, Korkman kysyy. Pääministeripuolue keskusta haluaa maakuntauudistuksen valtapoliittisista syistä, kokoomus ajaa yksityisten terveydenhuoltoyritysten toivomaa valinnanvapautta. Asiantuntijoiden näkemykset sivuutetaan.
9. Väärät asenteet. Olisiko suomalaisten asenteissa korjaamisen varaa? Korkmanin mukaan talous kaipaa rohkeutta ja tervettä itsetuntoa. Suomalaisella sisulla mennään vaikka kiven läpi, mutta sillä ei luoda Ikean ja Legon kaltaisia yrityksiä. Suunta on kuitenkin parempaan päin. Kielitaitoisilla nuorilla on parempi itsetunto kuin vanhemmillaan.
10. Globalisaatio. Ajopuuteorian mukaan talouden heikkous johtuu kansainvälisestä ympäristöstä ja rahaliitto Emusta, joka rajoittaa mahdollisuuksia harjoittaa suhdanteita tasoittavaa talouspolitiikkaa. Korkmanin mukaan Suomen menestys riippuu kuitenkin kyvystä tehdä rakenteellisia uudistuksia.
Korkmanin mukaan nykysurkeuden ongelmana on, että Suomelta puuttuu kasvun resepti.
Menneinä vuosikymmeninä oli selkeä tavoite. Sotien jälkeen uskottiin investointeihin. 1960-luvulla panostettiin peruskouluun ja korkeakouluihin. 1990-luvulla vannottiin innovaatiopolitiikan nimiin. Tänä päivänä ei ole selkää vastausta siihen, minkä varaan talouden tulevaisuus tulisi rakentaa.
Korkmanin mukaan nykysurkeuden ongelmana on, että Suomelta puuttuu kasvun resepti.
Menneinä vuosikymmeninä oli selkeä tavoite. Sotien jälkeen uskottiin investointeihin. 1960-luvulla panostettiin peruskouluun ja korkeakouluihin. 1990-luvulla vannottiin innovaatiopolitiikan nimiin. Tänä päivänä ei ole selkää vastausta siihen, minkä varaan talouden tulevaisuus tulisi rakentaa.
Korkmanin mukaan kaikki aiemmat reseptit ovat yhä päteviä. Edelleenkin pitää panostaa inhimilliseen pääomaan. Julkisen talouden toimintaa tulee tehostaa. Paikallista sopimista ja työmarkkinoiden sopeutumiskykyä pitää edistää. Vapaakauppaa ja globalisaatiota edistävää kansainvälistä yhteistyötä tulee tukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti