Perinteisten aamutoimien jälkeen pihalla pihakeinua talviteloille laittaessamme sain mielenkiintoisen puhelun kännykkääni.
Rajanaapurimme Selkäsaaresta kertoi tarvitsevansa meidän nimet rakennuslupapapereita varten. Hän sanoi siirrättävänsä heidän naapuristaan hirsimökin "koppina" telakaivinkoneen vetämänä ostamalleen tontille. Asiasta oli taannoin ollut puhetta hänen ja hänen vaimonsa kanssa. Hyvä että asia etenee näin.
Hän kävi meillä, rajanaapurikuuleminen tehty ja nimet pistetty lupapapereihin ja asia siltä osin on ok...
Asiasta toiseen, lähetin eilen illansuussa pitkän sähköpostiviestin muurarillemme päärakennuksen kivikasan eli varaavan takan "temppuiluista".
Hän soitti illalla kommenteistani. Totesin hänelle, että asennutan kohta sähkövastukset takkaan ja alan vähentää/lopettaa puiden polttamisen, jos ei tuo kivikasa ala käyttäytyä normaalisti.
No - sovimme aluksi, että kuivatan poskikanavia kuumailmapuhaltimella. Sitä olen tekemässä Tommin lainaksi tuomalla laitteella. Muurarimme lupasi tulla käymään ensi viikolla...
tiistai 29. lokakuuta 2019
maanantai 28. lokakuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin, että taitaa tulla rauhallinen eläkeläispäivä mutta...
Kuinka ollakaan pistettyäni Land Roverin lämmitykseen ja sisään tultuani alkoi aktiivinen sähköpostiviestintä.
Kuinka ollakaan pistettyäni Land Roverin lämmitykseen ja sisään tultuani alkoi aktiivinen sähköpostiviestintä.
Erinomaista palvelua Kemin Autopalvelu Oy/Ojanperä Kemi - sain sähköpostiviestin, että lattiatuuletin on kasattu - tervetuloa noutamaan. Sen teen kohtapuolin, jotta pääsemme sitä kokeilemaan.
Laite haettu ja kokeilu suoritettu. Asia ei edennyt toivotulla tavalla, joten laite tulee aikanaan sen "oikeaan käyttöön".
Laite haettu ja kokeilu suoritettu. Asia ei edennyt toivotulla tavalla, joten laite tulee aikanaan sen "oikeaan käyttöön".
Toisaalta olin saanut sähköpostiviestin Ammattiopisto Lappialta liittyen käyttövesiputkien pintaan asennuksesta, jota on suunniteltu jo tovin - hyvä niin.
Kävipä tuossa hetki sitten mielessä, että kunpa osaisi nauttia elämän pienistä(kin) asioista.
Juomme harvakseltaan iltateetä. Tänään se teimme. Kyllä hyvä tee, vaikka pussiteenäkin, ripaus hienoasokeria, hyvä näkkileipä voideltuna kunnolla maalaisvoilla ovat maistuvia. Varsinkin kun upottaa voilla voidellun näkkileivän kuumaan sokeriteehen vähitellen - on se ryötti hyvää...
Juomme harvakseltaan iltateetä. Tänään se teimme. Kyllä hyvä tee, vaikka pussiteenäkin, ripaus hienoasokeria, hyvä näkkileipä voideltuna kunnolla maalaisvoilla ovat maistuvia. Varsinkin kun upottaa voilla voidellun näkkileivän kuumaan sokeriteehen vähitellen - on se ryötti hyvää...
sunnuntai 27. lokakuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko taa ihmetellä tätä "kellojensiirtorumbaa", jonka toivoo jossakin vaiheessa loppuvan.
Luin hetki sitten tosi mielenkiintoisen artikkelin Helsingin Sanomista metsäalueesta, jossa ei ole tehty vuosikymmeniin/vuosisatoihin mitään, annettu olla vaan.
Artikkelin luettuani oma talousmetsäajatteluni sai vahvistusta. Toki em. tyyppisiä alueita saa kohtuullisessa määrin olla Suomessakin mutta kohtuus kaikessa...
Kellojen siirtelystä huolimatta kaunis alkutalven aamu, toivottavasti tästä päivästä pääsee kirjoittamaan jotain tosi myönteistä. Sen aika näyttää.
Lähdimme pienelle kävelylenkille. Pistin uteliaisuuttani höyrykännykässäni (NOKIA LUMIA 800) olevan Sports Tracker-sovellutuksen päälle.
Kävelimme Kainuunkatua moottoritien ylittävälle sillalle, sieltä takaisin tutun metsäalueen kautta kotiin Kainuunkadulle. Noin kahden kilometrin lenkki hitaasti kiiruhtaen noin kolmessa vartissa. Lenkistä syntyi ihan mukavannäköinen kartta, joten tietoliikennesateliitit olivat kunnossa/hereillä. Vaimoni rapsi muutaman katajanoksan mukaansa.
Tuo Lammenmettä/Lammenmetsä on minulle tuttu pikkupoika-ajoilta niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut...
Luin hetki sitten tosi mielenkiintoisen artikkelin Helsingin Sanomista metsäalueesta, jossa ei ole tehty vuosikymmeniin/vuosisatoihin mitään, annettu olla vaan.
Artikkelin luettuani oma talousmetsäajatteluni sai vahvistusta. Toki em. tyyppisiä alueita saa kohtuullisessa määrin olla Suomessakin mutta kohtuus kaikessa...
Kellojen siirtelystä huolimatta kaunis alkutalven aamu, toivottavasti tästä päivästä pääsee kirjoittamaan jotain tosi myönteistä. Sen aika näyttää.
Lähdimme pienelle kävelylenkille. Pistin uteliaisuuttani höyrykännykässäni (NOKIA LUMIA 800) olevan Sports Tracker-sovellutuksen päälle.
Kävelimme Kainuunkatua moottoritien ylittävälle sillalle, sieltä takaisin tutun metsäalueen kautta kotiin Kainuunkadulle. Noin kahden kilometrin lenkki hitaasti kiiruhtaen noin kolmessa vartissa. Lenkistä syntyi ihan mukavannäköinen kartta, joten tietoliikennesateliitit olivat kunnossa/hereillä. Vaimoni rapsi muutaman katajanoksan mukaansa.
Tuo Lammenmettä/Lammenmetsä on minulle tuttu pikkupoika-ajoilta niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut...
lauantai 26. lokakuuta 2019
Muista - yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla...
Olen tästä kirjoittanut monta kertaa. Siis mistä? Siitä, että monet tuskailevat tekemättä olevien töittensä kanssa. Siihen sorrun kieltämättä minäkin mutta onneksi aika harvoin.
Hetki sitten illan hämyssä takaraivoon iski ajatus, että minulla on tälläkin hetkellä pitkä lista tekemättömiä töitä. Ei oikeastaan välttämättä moniakaan tekemättömiä töitä mutta ratkaisemattomia asioita.
Tympeintä ja raivostuttavinta monissa niissä on se, että itse en voi juurikaan vaikuttaa jokaiseen asiaan, vaan minua viedään kuin pässiä narussa...
Mietiskelen tämän tästä, että ei kyllä viedä kauan, sillä pyrin löytämään asioihin uudentyyppisiä, luovia ratkaisuja.
Monet keskeneräisistä, ratkaisemattomista asioista löytyvät työhuoneeni kirjahyllystä. Ne ovat siellä joka hetki muistuttamassa viime vuosien prosesseista, jotka toivottavasti lähiaikoina saavat ratkaisunsa.
Kun ykköspriorisoidut asiat loksahtavat paikoilleen, kirjahyllyni saa totaaliuuden lookin, ilmeen. Sieltä häipyvät kaikki turhat/turhanpäiväiset dokumentit ja esineet...
Niin ja yritän itsekin muistaa, että yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla.
Hetki sitten illan hämyssä takaraivoon iski ajatus, että minulla on tälläkin hetkellä pitkä lista tekemättömiä töitä. Ei oikeastaan välttämättä moniakaan tekemättömiä töitä mutta ratkaisemattomia asioita.
Tympeintä ja raivostuttavinta monissa niissä on se, että itse en voi juurikaan vaikuttaa jokaiseen asiaan, vaan minua viedään kuin pässiä narussa...
Mietiskelen tämän tästä, että ei kyllä viedä kauan, sillä pyrin löytämään asioihin uudentyyppisiä, luovia ratkaisuja.
Monet keskeneräisistä, ratkaisemattomista asioista löytyvät työhuoneeni kirjahyllystä. Ne ovat siellä joka hetki muistuttamassa viime vuosien prosesseista, jotka toivottavasti lähiaikoina saavat ratkaisunsa.
Kun ykköspriorisoidut asiat loksahtavat paikoilleen, kirjahyllyni saa totaaliuuden lookin, ilmeen. Sieltä häipyvät kaikki turhat/turhanpäiväiset dokumentit ja esineet...
Niin ja yritän itsekin muistaa, että yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla.
Mitä tänään tähän asti...
Tänään tuli nukutuksi poikkeuksellisen pitkään. Syy ilmiselvästi se, että intouduin katsomaan TV 3:n jännittävän rankanpuoleisen elokuvan.
Perinteisten aamutoimien jälkeen avattuani tietokoneen katselin Kemin Taiteiden Yö ohjelmatarjontaa tänään lauantaina 26.10.2019 klo 12:00 - 23:30.
Kyllä on monipuolista tarjontaa, varmaan jokaiselle jotakin. Tuleeko lähdettyä itse liikkeelle, se ratkennee myöhemmin...
No saimme sentään myöhäisiltapäivästä itsemme liikkeelle Kemin kulttuurikeskukseen - hyvä niin.
Oli nuorten musiikkiesityksiä, kuorolaulua, kuvataidetta, näyttelyitä, jne. ja tietysti useiden tuttujen tapaamisia/mukavia jutusteluhetkiä.
Oli tästä minun kirjoittamisestakin vähin puhetta. Sain lieviä moitteita siitä, että kirjoitan liian pitkiä tekstejä. Totta - minä en ole twiittaustyyppistä kirjoittamista harrastava kuin hyvin harvoin. Lähinnä muiden kirjoituksiin liittyvissä kommenteissani...
Kyllä kemiläiset kulttuuritarjonnan ahertajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä, se oli aistittavissa tämänkin päivän pikakäynnillämme...
Perinteisten aamutoimien jälkeen avattuani tietokoneen katselin Kemin Taiteiden Yö ohjelmatarjontaa tänään lauantaina 26.10.2019 klo 12:00 - 23:30.
Kyllä on monipuolista tarjontaa, varmaan jokaiselle jotakin. Tuleeko lähdettyä itse liikkeelle, se ratkennee myöhemmin...
No saimme sentään myöhäisiltapäivästä itsemme liikkeelle Kemin kulttuurikeskukseen - hyvä niin.
Oli nuorten musiikkiesityksiä, kuorolaulua, kuvataidetta, näyttelyitä, jne. ja tietysti useiden tuttujen tapaamisia/mukavia jutusteluhetkiä.
Oli tästä minun kirjoittamisestakin vähin puhetta. Sain lieviä moitteita siitä, että kirjoitan liian pitkiä tekstejä. Totta - minä en ole twiittaustyyppistä kirjoittamista harrastava kuin hyvin harvoin. Lähinnä muiden kirjoituksiin liittyvissä kommenteissani...
Kyllä kemiläiset kulttuuritarjonnan ahertajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä, se oli aistittavissa tämänkin päivän pikakäynnillämme...
perjantai 25. lokakuuta 2019
Aamuherätys puhelinsoitolla...
Sain tänään aamuherätyksen puhelinsoitolla. Itse olin vielä sikeässä unessa, kun vaimoni sanoi, että puhelimeni soi.
Nousin ylös ja vastasin soittoon. "Taisin soittaa hiukan aikaisin?" totesi soittaja. No yleensä olen jo soiton aikoihin ylhäällä mutta nyt en...
Soitto liittyi vakuutustemme kilpailuttamiseen.
Kävimme läpi asiaa ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Katsotaan, miten jatkossa sitten käy.
Perinteisten aamutoimien jälkeen jään odottamaan IKH/Rovanperän tekstiviestiä lattiatuulettimen saapumisesta Kemiin Karjalahdelle. Katsotaan sitten aikanaan, onko siitä hyötyä alustavissa suunnitelmissani...
Odottelen myös yhteydenottoa tunnetulta autoliikkeeltä heille esittämääni ehdotukseen.
Jatkoa edelliseen:
Tekstiviesti tuli, hain laitelaatikon ja avasin sen kotona. Tutkin kokoamisohjeita ja totesin, että kolme osaa puuttui. Soitin liikkeseen ja sovittiin, että vien laitteen takaisin ja he tilaavat uuden. Se tulisi ensi viikon keskiviikkona.
Vein siltä seisomalta laitelaatikon takaisin Karjalahdelle. Kysyin myös, onko puuttuvilla osilla laitteen käytön kannalta merkitystä. Sain vastauksen, että kukaties vakauden kannalta. Totesin myös, että laitelaatikon kuva ja seisontajalustan romppeet eivät vastaa toisiaan.
Tuskin olin ehtinyt kotiin, kun kännykkääni tuli puhelu. Liikkeestä oli otettu yhteyttä maahantuojaan. Kuulemma kyseiset osat puuttuvat kaikista nykylaitteista. Kokoamisohjeen kuva on viitteellinen.
Niinpä.
Kävi mielessä välähdyksenomaisesti kesä vuonna 1970. Olin opiskeluaikana Tampellan konepajan vedenkäsittelyosastolla suunnittelijana. Ahtaaseen monttuun piti saada sovitetuksi jäteveden uppopumppu.
Ihmettelin Sarlinin esitteen uppopumppumitoitusta. Siinä oli mielestäni ilmiselvä virhe. Otin asian esille esimieheni kanssa. Hän otti yhteyttä uppopumpun valmistajaan. Sieltä tuli nopeasti vastaus pahoittelujen kera: Totta tosiaan esitteessä oli ollut vuosikausia virhe...
No tämä alle 30 euron lattiatuulettimen kokoamisohjeen virhe on edelliseen verrattuna mikroluokkaa...
Nousin ylös ja vastasin soittoon. "Taisin soittaa hiukan aikaisin?" totesi soittaja. No yleensä olen jo soiton aikoihin ylhäällä mutta nyt en...
Soitto liittyi vakuutustemme kilpailuttamiseen.
Kävimme läpi asiaa ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Katsotaan, miten jatkossa sitten käy.
Perinteisten aamutoimien jälkeen jään odottamaan IKH/Rovanperän tekstiviestiä lattiatuulettimen saapumisesta Kemiin Karjalahdelle. Katsotaan sitten aikanaan, onko siitä hyötyä alustavissa suunnitelmissani...
Odottelen myös yhteydenottoa tunnetulta autoliikkeeltä heille esittämääni ehdotukseen.
Jatkoa edelliseen:
Tekstiviesti tuli, hain laitelaatikon ja avasin sen kotona. Tutkin kokoamisohjeita ja totesin, että kolme osaa puuttui. Soitin liikkeseen ja sovittiin, että vien laitteen takaisin ja he tilaavat uuden. Se tulisi ensi viikon keskiviikkona.
Vein siltä seisomalta laitelaatikon takaisin Karjalahdelle. Kysyin myös, onko puuttuvilla osilla laitteen käytön kannalta merkitystä. Sain vastauksen, että kukaties vakauden kannalta. Totesin myös, että laitelaatikon kuva ja seisontajalustan romppeet eivät vastaa toisiaan.
Tuskin olin ehtinyt kotiin, kun kännykkääni tuli puhelu. Liikkeestä oli otettu yhteyttä maahantuojaan. Kuulemma kyseiset osat puuttuvat kaikista nykylaitteista. Kokoamisohjeen kuva on viitteellinen.
Niinpä.
Kävi mielessä välähdyksenomaisesti kesä vuonna 1970. Olin opiskeluaikana Tampellan konepajan vedenkäsittelyosastolla suunnittelijana. Ahtaaseen monttuun piti saada sovitetuksi jäteveden uppopumppu.
Ihmettelin Sarlinin esitteen uppopumppumitoitusta. Siinä oli mielestäni ilmiselvä virhe. Otin asian esille esimieheni kanssa. Hän otti yhteyttä uppopumpun valmistajaan. Sieltä tuli nopeasti vastaus pahoittelujen kera: Totta tosiaan esitteessä oli ollut vuosikausia virhe...
No tämä alle 30 euron lattiatuulettimen kokoamisohjeen virhe on edelliseen verrattuna mikroluokkaa...
Tänään lähetän muutaman sata sähköpostia bittitaivaaseen. Toivottavasti en tumpeloi sinne tärkeitä viestejä...
torstai 24. lokakuuta 2019
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Että mitäkö mietin? Tällaisena nuhruisena/pilvisenä/kosteana loppusyksyn, alkutalven aamuna havahduin perinteisten aamutoimien jälkeen, että minulla ei ole mitään järkevää tekemistä, joten nyt on pakko olla vaan.
Yleensä kun em. tyyppistä kirjoittelen, alkaa tapahtua. Katsotaan, miten tänään käy...
No niinhän siinä sitten kävi, että tuskin olin edellisen saanut kirjoitetuksi niin sain kännykkääni puhelun. Soittaja tiedusteli Kemin kaupungin sähköpostiasioista, jotka ovat muutoksen kourissa. Kerroin, että en ole tehnyt luottamusmiestabletille päivityksiä, vaan otan tietohallintokeskukseen yhteyttä siinä vaiheessa, kun on tarvetta.
Soittaja kertoi lähiaikojen suunnitelmistaan> kiirettä, kiirettä, kiirettä - kuten viimeisten vuosien aikana hänellä aina...
Soittaja kertoi lähiaikojen suunnitelmistaan> kiirettä, kiirettä, kiirettä - kuten viimeisten vuosien aikana hänellä aina...
Edelliseen lisäyksenä:
No tulihan se sieltä! Niin mikä? Upea - omasta mielestäni - älynväläys. Melkein itseltäni huuto pääsi...
Kerron asiasta myöhemmin. Sen voin avata, että se liittyy vakuutuskilpailutusten jälkimaininkeihin ja meidän kolmen auton loukussa olemiseen - ken elää, hän näkee...
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
Lähestyvää vakuutuspohdiskelua...
Kirjoitin aiemmin:
Siirryin aikanaan Kemissä OP Pohjolan asiakkaaksi, koska silloisella vakuutusyhtiölläni IF:llä loppui henkilöasiakaspalvelu paikkakunnalla.
IF on tällä hetkellä Insinööriliiton vakuutusyhtiö, joten aika luontevaa olisi toimia "paluumuuttajana", vaikka toimipaikka on Oulussa. Prosessi on vielä hiukan kesken...
Niin - olen saanut vakuutuskilpailutuksen tulokset.
Edellä mainitut vakuutusyhtiöt ovat aika lailla tasapäisiä. Todennäköisesti keskustelen asiasta vielä huomenna kilpailutuksen suorittajan kanssa, jonka toimisto on Oulussa.
Kilpailutus on normaali toimenpide, mikä pitäisi tehdä muutaman vuoden väliajoin. Minun lähtökohtani oli hiukan erilainen.
Olen seurannut edesmenneen veljeni rivitaloasunnon remonttia ja siihen liittyvää vakuutusyhtiökäyttäytymistä.
En ymmärrä enkä hyväksy totaalinuivaa suhtautumista. Nimenomaan en hyväksy sitä, että ammattimiehemme näkemys ohitetaan.
Hän oli ainoa henkilö purkuvaiheessa näkemään, mitä todennäköisesti oli aikanaan tapahtunut.
Siirryin aikanaan Kemissä OP Pohjolan asiakkaaksi, koska silloisella vakuutusyhtiölläni IF:llä loppui henkilöasiakaspalvelu paikkakunnalla.
IF on tällä hetkellä Insinööriliiton vakuutusyhtiö, joten aika luontevaa olisi toimia "paluumuuttajana", vaikka toimipaikka on Oulussa. Prosessi on vielä hiukan kesken...
Niin - olen saanut vakuutuskilpailutuksen tulokset.
Edellä mainitut vakuutusyhtiöt ovat aika lailla tasapäisiä. Todennäköisesti keskustelen asiasta vielä huomenna kilpailutuksen suorittajan kanssa, jonka toimisto on Oulussa.
Kilpailutus on normaali toimenpide, mikä pitäisi tehdä muutaman vuoden väliajoin. Minun lähtökohtani oli hiukan erilainen.
Olen seurannut edesmenneen veljeni rivitaloasunnon remonttia ja siihen liittyvää vakuutusyhtiökäyttäytymistä.
En ymmärrä enkä hyväksy totaalinuivaa suhtautumista. Nimenomaan en hyväksy sitä, että ammattimiehemme näkemys ohitetaan.
Hän oli ainoa henkilö purkuvaiheessa näkemään, mitä todennäköisesti oli aikanaan tapahtunut.
tiistai 22. lokakuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen oli taas päärakennuksen "kivikasan" eli massiivisen varaavan takan koivuklapien+kuusisytykkeiden polttaminen, apuna lisäksi oli sytytysgeeliä.
Voi olla, että tässä vielä - vuosikymmenien harjoittelun jälkeen - löydetään jokin ylimääräinen "kikkakakkonen"...
Olin sopinut iltapäivälle talvirenkaiden vaihdon Auto-Patulle isännän eli Tunkkarin Raimon kanssa.
Kaadoin Land Roverin takapenkit ja nostelin talvirenkaat päärakennuksen autotallista kyytiin.
Menomatkalla päätin viedä pankkisiirtolomakkeen maksatukseen ja nostaa hiukan käteistä mutta...
Eihän se niin vain käynytkään. Olen satoja kertoja ollut pankkitiskillä asioimassa.
Ensimmäistä kertaa minua tentattiin, olenko oikealla asialla, onko minulla valtuuksia esittämääni asiaan. Toki asia selvisi nopeasti mutta siltikin...
Niin ja lisäksi käteistä en saanut nostetuksi, koska palvelu oli loppunut klo 13, se siitä.
Ja ulkona lipan alta tai tuulikaapista en suostu rahaa pankkiautomaatista nostamaan. Tarkkaavainen lukija muistanee aikaisemmista teksteistäni, että niin kauan kun on mahdollisuus - face to face - käydä pankissa asioimassa, minä käyn pankissa...
Tosin tänään oli pankissa vähän "tikkuista".
Talvirenkaat on vaihdettu, joten talvi saa niiden puolesta tulla.
Kotiin tultuani totesin, että postilaatikkoon oli ilmestynyt keltainen lappu, jossa nuohooja ilmoittaa tulevansa ensi viikon keskiviikkona paikan päälle.
Ilmoitin sähköpostin välityksellä, että tällä kerralla ei ole tarvetta nuohoukseen, se on tehty, mutta mielellään keskustelemme ilmastointikanavien puhdistamisesta...
Voi olla, että tässä vielä - vuosikymmenien harjoittelun jälkeen - löydetään jokin ylimääräinen "kikkakakkonen"...
Olin sopinut iltapäivälle talvirenkaiden vaihdon Auto-Patulle isännän eli Tunkkarin Raimon kanssa.
Kaadoin Land Roverin takapenkit ja nostelin talvirenkaat päärakennuksen autotallista kyytiin.
Menomatkalla päätin viedä pankkisiirtolomakkeen maksatukseen ja nostaa hiukan käteistä mutta...
Eihän se niin vain käynytkään. Olen satoja kertoja ollut pankkitiskillä asioimassa.
Ensimmäistä kertaa minua tentattiin, olenko oikealla asialla, onko minulla valtuuksia esittämääni asiaan. Toki asia selvisi nopeasti mutta siltikin...
Niin ja lisäksi käteistä en saanut nostetuksi, koska palvelu oli loppunut klo 13, se siitä.
Ja ulkona lipan alta tai tuulikaapista en suostu rahaa pankkiautomaatista nostamaan. Tarkkaavainen lukija muistanee aikaisemmista teksteistäni, että niin kauan kun on mahdollisuus - face to face - käydä pankissa asioimassa, minä käyn pankissa...
Tosin tänään oli pankissa vähän "tikkuista".
Talvirenkaat on vaihdettu, joten talvi saa niiden puolesta tulla.
Kotiin tultuani totesin, että postilaatikkoon oli ilmestynyt keltainen lappu, jossa nuohooja ilmoittaa tulevansa ensi viikon keskiviikkona paikan päälle.
Ilmoitin sähköpostin välityksellä, että tällä kerralla ei ole tarvetta nuohoukseen, se on tehty, mutta mielellään keskustelemme ilmastointikanavien puhdistamisesta...
Veropakolainen puhuu...
Voi tätä itseriittoisuuden äveriästä populismia! Veropakolainen on puhunut taas kerran...
Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja siitä tuli taakkamme, julistaa Björn Wahlroos – ”Suomessa ei ole tehty yhtään mitään”
Björn Wahlroosin uusi kirja julkaistaan tiistaina. Se käsittelee Suomen ongelmia, joita Wahlroos pitää syvinä. Jotain mahdollisuuksiakin hän näkee.
maanantai 21. lokakuuta 2019
Ulkolinja: Katkera saari
Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta vaikuttavan dokumentin, Ulkolinja:Katkera saari.
Asiaan osittain liittyvänä olimme vuonna 2000 ensimmäisellä Inter Rail-matkallamme Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa.
Irlannissa olimme länsirannikolla Galwayssa ja pääkaupungissa Dublinissa. Pohjois-Irlantiin esim. Belfastiin emme lähteneet, sillä siellä oli siihen maailman aikaan rauhatonta.
Viime kesänä lomamatkallamme Lontoossa jututimme pohjois-irlantilaista rakennusmiestä bussilipun ostopaikkaa tiedustellessamme. Mukavan juttutuokion lopuksi sovimme, että Belfastissa tavataan...
Alla olevan dokumentin ja aikaisempienkin dokumenttien jälkeen ei tule Belfastin matkaa.
Ei kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään em. dokumenttien kuvaamaa järjettömyyttä ja vuosikymmenien vihanpitoa, jolle ei tunnu löytyvän loppua...
Asiaan osittain liittyvänä olimme vuonna 2000 ensimmäisellä Inter Rail-matkallamme Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa.
Irlannissa olimme länsirannikolla Galwayssa ja pääkaupungissa Dublinissa. Pohjois-Irlantiin esim. Belfastiin emme lähteneet, sillä siellä oli siihen maailman aikaan rauhatonta.
Viime kesänä lomamatkallamme Lontoossa jututimme pohjois-irlantilaista rakennusmiestä bussilipun ostopaikkaa tiedustellessamme. Mukavan juttutuokion lopuksi sovimme, että Belfastissa tavataan...
Alla olevan dokumentin ja aikaisempienkin dokumenttien jälkeen ei tule Belfastin matkaa.
Ei kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään em. dokumenttien kuvaamaa järjettömyyttä ja vuosikymmenien vihanpitoa, jolle ei tunnu löytyvän loppua...
Ulkolinja: Katkera saari
- 51 min
- toistaiseksi
- 1708 katselua
Britannian tuleva ero Euroopan unionista ravistelee Pohjois-Irlantia. Vanhat jännitteet ovat nostaneet päätään ja puolisotilaalliset ryhmät yrittävät käyttää tilannetta hyväkseen. O. Minna Pye
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin tekemään kevyen asiointireissun keskustaan ja Karjalahdelle.
Kaunis aamu, joten ajelin ensin Kemin sisäsatamaan ihailemaan kohta jäätyvää merta.
Oli mukavan näköistä, kun Kojukallion kohdalla oli pulpettivene tulossa väylällä kääntyen Hahtisaaren satamaan lähes riitteisessä vedessä.
Ajelin Hahtisaaren sataman kautta Karjalahdelle Kemin K-Rautaan. Pyysin Kuuselan Teuvoa tilaamaan edullisen lattiatuulettimen. Miksi siitä kerron kukaties sitten aikanaan. Samalla keskustelimme tutusta kestoaiheesta - päärakennuksemme TOJA-kippioven vaihtamisesta - esim. Turner - lamellioveen kaikilla mausteilla.
Lupasin katsella netistä asiaan liittyvää aineistoa. Saattaapa olla, että intoudun ottamaan mitat oviaukosta - varmuuden vuoksi...
Ajoin Kemin Wetterille, kun olin saanut Volvo-autoista sähköpostiini mainoksen viikon tapahtumista. Volvo Markkinat Wetterillä 21.-26.10.2019!
Tutun automyyjän eli Oinaan Markun kanssa kävimme taas kerran läpi mahdollista autotarvettamme. Kerroin Markulle, että olen julkisesti ilmoittanut haluni ostaa Volvo-merkkinen auto. Hän oli tietoinen asiasta.
Lähinnä käytetty Volvo XC 60 tai - XC 70 olisi lähinnä ajatuksiamme. Tietysti nykyisistä autoistamme pari pitäisi saada myydyksi...
Tiedän, että joitakin lukijoita saattaa jopa ärsyttää tämä minun "autoistajauhaminen". Sen riskin otan, mutta samalla minulla on toive/etiäinen, että joku kukaties hoksaa, minäpä kerron Möttösen Taaville (nimi keksitty), että nyt on tarjolla kaksi hyvää käyttöautoa; MB 200 E ja Land Rover Freelander...
Edellä mainitun reissun aikana Land Roverin luistonesto sirahteli tämän tästä. Talvirenkaille alkaa olla tarvetta. Ne vaihdetaankin alle pikapuolin, todennäköisesti huomenna tiistaina.
Niin - on pakko myös todeta, on mahtavaa, että meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa - ainakin täällä pohjoisessa toistaiseksi...
Kaunis aamu, joten ajelin ensin Kemin sisäsatamaan ihailemaan kohta jäätyvää merta.
Oli mukavan näköistä, kun Kojukallion kohdalla oli pulpettivene tulossa väylällä kääntyen Hahtisaaren satamaan lähes riitteisessä vedessä.
Ajelin Hahtisaaren sataman kautta Karjalahdelle Kemin K-Rautaan. Pyysin Kuuselan Teuvoa tilaamaan edullisen lattiatuulettimen. Miksi siitä kerron kukaties sitten aikanaan. Samalla keskustelimme tutusta kestoaiheesta - päärakennuksemme TOJA-kippioven vaihtamisesta - esim. Turner - lamellioveen kaikilla mausteilla.
Lupasin katsella netistä asiaan liittyvää aineistoa. Saattaapa olla, että intoudun ottamaan mitat oviaukosta - varmuuden vuoksi...
Ajoin Kemin Wetterille, kun olin saanut Volvo-autoista sähköpostiini mainoksen viikon tapahtumista. Volvo Markkinat Wetterillä 21.-26.10.2019!
Tutun automyyjän eli Oinaan Markun kanssa kävimme taas kerran läpi mahdollista autotarvettamme. Kerroin Markulle, että olen julkisesti ilmoittanut haluni ostaa Volvo-merkkinen auto. Hän oli tietoinen asiasta.
Lähinnä käytetty Volvo XC 60 tai - XC 70 olisi lähinnä ajatuksiamme. Tietysti nykyisistä autoistamme pari pitäisi saada myydyksi...
Tiedän, että joitakin lukijoita saattaa jopa ärsyttää tämä minun "autoistajauhaminen". Sen riskin otan, mutta samalla minulla on toive/etiäinen, että joku kukaties hoksaa, minäpä kerron Möttösen Taaville (nimi keksitty), että nyt on tarjolla kaksi hyvää käyttöautoa; MB 200 E ja Land Rover Freelander...
Edellä mainitun reissun aikana Land Roverin luistonesto sirahteli tämän tästä. Talvirenkaille alkaa olla tarvetta. Ne vaihdetaankin alle pikapuolin, todennäköisesti huomenna tiistaina.
Niin - on pakko myös todeta, on mahtavaa, että meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa - ainakin täällä pohjoisessa toistaiseksi...
sunnuntai 20. lokakuuta 2019
Ulkolinja: Taistelu Hongkongista
Ulkolinja: Taistelu Hongkongista (12)
- 50 min
- 1 v 11 kk
- 13980 katselua
Hongkongissa spontaanisti syntyneet mielenosoitukset Manner-Kiinaa vastaan ovat muuttuneet väkivaltaisiksi mellakoiksi, joissa poliisit käyttävät väkivaltaa mielenosoittajia vastaan. Raportti vie Hongkongin kapinan etulinjaan, jossa protestoijat eivät aio luovuttaa.
LINKIT JA ARTIKKELIT
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme pihalle "loppusyksyn/alkutalven lehtirapsutuksiin". Mikä oli ollessa - kaunis, aurinkoinen ja lähes tyven sää...
Ennen lehtirapsutusta ja niiden kärräämistä tontin kulmalle matopellon päälle testasin Land Roverin talliinajoa.
Tosin sen olen satoja kertoja tehnyt, mutta yritän helpottaa sitä merkkaamalla kuskinpuolelle autotallin lattiiaan mustalla teipinpätkällä "ajomerkin".
Miksi?
Siksi, että olen onnistunut oikean puolen peilin useaan kertaa "hipaisemaan" TOJA-kippioven nostomekanismeihin. Tunnustan, että minulla on huono stereonäkö.
Nyt se pariin kertaan tuunattu peili vaihdettiin purkaamopeiliin, joten haluan pitää sen ehyenä mahdollisimman pitkään...
No - ongelma poistuisi, jos vaihtaisi kippioven nykyaikaiseen lamellioveen, jolloin aukon leveyttä saisi lähes 20 senttimetriä lisää ja/tai vaihtaisi auton sellaiseen, jossa peilit saa käännetyiksi. Yritän ajaa talliin entistä varovaisemmin ainakin toistaiseksi...
Varsinaiseen asiaan: Mukava oli pihalla touhuta.
Kaivoin ennakoivasti matopeltoon kaksi syvää kuoppaa, jonne aikanaan Pikkupuolelta saa kompostoivan kuivakäymälän tuotteet haudata. Havaintojeni mukaan entiset tuotteet ovat hyvin kelvanneet madoille ja muille pikkuötököille...
Ennen lehtirapsutusta ja niiden kärräämistä tontin kulmalle matopellon päälle testasin Land Roverin talliinajoa.
Tosin sen olen satoja kertoja tehnyt, mutta yritän helpottaa sitä merkkaamalla kuskinpuolelle autotallin lattiiaan mustalla teipinpätkällä "ajomerkin".
Miksi?
Siksi, että olen onnistunut oikean puolen peilin useaan kertaa "hipaisemaan" TOJA-kippioven nostomekanismeihin. Tunnustan, että minulla on huono stereonäkö.
Nyt se pariin kertaan tuunattu peili vaihdettiin purkaamopeiliin, joten haluan pitää sen ehyenä mahdollisimman pitkään...
No - ongelma poistuisi, jos vaihtaisi kippioven nykyaikaiseen lamellioveen, jolloin aukon leveyttä saisi lähes 20 senttimetriä lisää ja/tai vaihtaisi auton sellaiseen, jossa peilit saa käännetyiksi. Yritän ajaa talliin entistä varovaisemmin ainakin toistaiseksi...
Varsinaiseen asiaan: Mukava oli pihalla touhuta.
Kaivoin ennakoivasti matopeltoon kaksi syvää kuoppaa, jonne aikanaan Pikkupuolelta saa kompostoivan kuivakäymälän tuotteet haudata. Havaintojeni mukaan entiset tuotteet ovat hyvin kelvanneet madoille ja muille pikkuötököille...
lauantai 19. lokakuuta 2019
Pikakäynti Karjalahdella ja Kemin keskustassa...
Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä autolla liikkeelle, oli asiantynkää. Vein pakkausmateriaalia Möylyntien ja Haukkarinkadun risteyksessä olevaan paperi- ja pakkausmateriaalikonttiin.
Ajelin Karjalahdelle Prismaan, jonne vein limpparitölkkejä, muovi- ja lasipulloja kierrätyspisteeseen. Pistin muutaman rahavarauksen infopisteeseen = omalta osaltani olen taas tukemassa urheilua ja kulttuuria.
Käväisin ohi kävellessäni tutustumassa Alkon tarjontaan. Monipuolista tuntui olevan, vaikka itse olen "tutun ja turvallisen " kannalla...
Ajelin Prima Rautaan jututtamaan Kamppisen Ristoa. Yhteinen vene-asiamme etenee rauhallisella aikataululla. Juttelimme myös perusruohonleikkureista. Voi olla, että viimeistään ensi vuoden alkukesästä vien vanhan palvelijamme vaihtoon ja nostan paluukuormaan uuden koneen - molemmat Stiga-merkkisiä.
Sitten keskustaan. Täiköntorin kupeessa Kemin Demarit virittelivät "keskusteluansojaan" - hyvä niin. Ydinjoukkoa tuntui olevan aktiivisesti paikalla, toivottavasti tihkusade ei liiemmälti estä tapahtuman onnistumista.
Kyllä nyt kaikkien kemiläisten olisi syytä virittäytyä "uuteen elämään", sillä entisillä konsteilla ei välttämättä enää pärjätä.
Kotiin tultuani päätin unohtaa pihahommat, nyt ollaan vaan...
Ajelin Karjalahdelle Prismaan, jonne vein limpparitölkkejä, muovi- ja lasipulloja kierrätyspisteeseen. Pistin muutaman rahavarauksen infopisteeseen = omalta osaltani olen taas tukemassa urheilua ja kulttuuria.
Käväisin ohi kävellessäni tutustumassa Alkon tarjontaan. Monipuolista tuntui olevan, vaikka itse olen "tutun ja turvallisen " kannalla...
Ajelin Prima Rautaan jututtamaan Kamppisen Ristoa. Yhteinen vene-asiamme etenee rauhallisella aikataululla. Juttelimme myös perusruohonleikkureista. Voi olla, että viimeistään ensi vuoden alkukesästä vien vanhan palvelijamme vaihtoon ja nostan paluukuormaan uuden koneen - molemmat Stiga-merkkisiä.
Sitten keskustaan. Täiköntorin kupeessa Kemin Demarit virittelivät "keskusteluansojaan" - hyvä niin. Ydinjoukkoa tuntui olevan aktiivisesti paikalla, toivottavasti tihkusade ei liiemmälti estä tapahtuman onnistumista.
Kyllä nyt kaikkien kemiläisten olisi syytä virittäytyä "uuteen elämään", sillä entisillä konsteilla ei välttämättä enää pärjätä.
Kotiin tultuani päätin unohtaa pihahommat, nyt ollaan vaan...
perjantai 18. lokakuuta 2019
Eräs Facebook-teksteistäni tänään...
Eräs Facebook-teksteistäni tänään:
Että mitäkö mietin? No sitä, että on kyllä ristiriitaiset ajatukset saatuani aamulla vakuutusyhtiöstä virallisen sähköpostiviestin rivitaloasunnon taannoisesta vesivahingosta ja remontista...
Kävi mielessä alla oleva lainaus:
-Mees valittaan nälkääs, niin eteesi lyödään semmoinen rätinki, että sulla ei voi olla nälkä!
Nämä Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen sanat konkretisoituivat heti luettuani vakuutuspäätöstekstiä.
-Mees valittaan nälkääs, niin eteesi lyödään semmoinen rätinki, että sulla ei voi olla nälkä!
Nämä Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen sanat konkretisoituivat heti luettuani vakuutuspäätöstekstiä.
Eräs mielenkiintoisimmista kohdista oli maininta:
Pinnoitteet ovat tulleet jo teknisen käyttöiän päähän ja laattojen irtoaminen ei ole äkillistä ja ennalta arvaamatonta.
Hmmmmm - vai niin - en tiennytkään, että keraamiselle lattia- ja seinälaatalle(kin) on määritetty tekninen käyttöikä...
Pinnoitteet ovat tulleet jo teknisen käyttöiän päähän ja laattojen irtoaminen ei ole äkillistä ja ennalta arvaamatonta.
Hmmmmm - vai niin - en tiennytkään, että keraamiselle lattia- ja seinälaatalle(kin) on määritetty tekninen käyttöikä...
No nyt ne ovat hyvässä hoidossa, sillä remonttimiehemme kanssa kuskasimme ne taannoin kierrätykseen Ekoasemalle. Ne löytynevät jatkossa murskattuina jostakin tiepohjasta. Siltä osin ne ovat ikuisia...
En ala tappelemaan asiasta enemmälti. Olen kilpailuttanut vakuutuksemme.
Juuri hetki sitten tuli sähköpostiviesti, jossa näyttää oleva liitetiedostoina kilpailutuksen lopputulokset - mielenkiintoista avata ne...
Juuri hetki sitten tuli sähköpostiviesti, jossa näyttää oleva liitetiedostoina kilpailutuksen lopputulokset - mielenkiintoista avata ne...
Mitä tänään tähän asti...
Kello = höyrykännykän hälytys oli asetettu taas herättämään varmuuden vuoksi hiukan normaalia aikaisemmin.
Miksi?
Siksi, että perinteisten aamutoimien jälkeen vein Land Roverin sovitun mukaisesti Auto Patulle lämmityslaitteen puhaltimen ja oikean sivupeilin vaihtoon. Homma hoidettiin sutjakkaasti. Vaihdekepin suojakumi - tarvikeosa - sepätään jossain vaiheessa itse paikoilleen.
Kotiin tultuani kävi mielessä syksyiset pihanrapsutusajatukset, joita vaimoni on jo aloitellut.
Tosin kaikki pensaat eivät oli vielä lehtiään pudotelleet...
Miksi?
Siksi, että perinteisten aamutoimien jälkeen vein Land Roverin sovitun mukaisesti Auto Patulle lämmityslaitteen puhaltimen ja oikean sivupeilin vaihtoon. Homma hoidettiin sutjakkaasti. Vaihdekepin suojakumi - tarvikeosa - sepätään jossain vaiheessa itse paikoilleen.
Kotiin tultuani kävi mielessä syksyiset pihanrapsutusajatukset, joita vaimoni on jo aloitellut.
Tosin kaikki pensaat eivät oli vielä lehtiään pudotelleet...
torstai 17. lokakuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Kello = höyrykännykän hälytys oli asetettu herättämään varmuuden vuoksi hiukan normaalia aikaisemmin.
Miksi?
Siksi, että tänään aamulla viemme syyslomavieraamme Kemin rautaieasemalle kotimatkaa varten.
Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni kattoi vieraillmme aamupalat, lähti herättelemään tytöt Pikkupuolelta ja minä virittelin autoa liikkeelle päärakennuksen autotallista.
Kyllä, tytöt vietiin kantamuksineen Kemin rautatieasemalle hyvissä ajoin. Menimme sisälle lämpimään odottelemaan junan tuloa Rovaniemeltä.
Kyllä monet ajatukset pyörivät mielessä katsellessani kaupunginpuoleisen tulo-oven/tuulikaapin päälle nostettua mainostaulua, joka aikanaan oli asemarakennuksen päädyssä ulkosalla. Vaikuttava teksti ja vielä vaikuttavampi kuva.
Kaukana kotoa. Kuuntele paikallista. 99,8 MHz Mainostaulussa edesmennyt Samuli Sainio istuskelee kuunnellen pientä valkoista antennimatkaradiota - vaikuttavan murheellista...
Kysyin tytöiltä:"Aiotteko tulla toistenkin Kemiin?" Sanoivat aikovansa - hyvä niin.
Menimme ulos, juna tuli, hyvästelimme tytöt, juna lähti Oulun suuntaan. Kuulemma junanvaihto Oulussa.
Vaimoni sanoi hetki sitten, että hänelle oli tullut tekstiviesti: Tytöt ovat perillä Helsingissä - hyvä niin...
Miksi?
Siksi, että tänään aamulla viemme syyslomavieraamme Kemin rautaieasemalle kotimatkaa varten.
Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni kattoi vieraillmme aamupalat, lähti herättelemään tytöt Pikkupuolelta ja minä virittelin autoa liikkeelle päärakennuksen autotallista.
Kyllä, tytöt vietiin kantamuksineen Kemin rautatieasemalle hyvissä ajoin. Menimme sisälle lämpimään odottelemaan junan tuloa Rovaniemeltä.
Kyllä monet ajatukset pyörivät mielessä katsellessani kaupunginpuoleisen tulo-oven/tuulikaapin päälle nostettua mainostaulua, joka aikanaan oli asemarakennuksen päädyssä ulkosalla. Vaikuttava teksti ja vielä vaikuttavampi kuva.
Kaukana kotoa. Kuuntele paikallista. 99,8 MHz Mainostaulussa edesmennyt Samuli Sainio istuskelee kuunnellen pientä valkoista antennimatkaradiota - vaikuttavan murheellista...
Kysyin tytöiltä:"Aiotteko tulla toistenkin Kemiin?" Sanoivat aikovansa - hyvä niin.
Menimme ulos, juna tuli, hyvästelimme tytöt, juna lähti Oulun suuntaan. Kuulemma junanvaihto Oulussa.
Vaimoni sanoi hetki sitten, että hänelle oli tullut tekstiviesti: Tytöt ovat perillä Helsingissä - hyvä niin...
keskiviikko 16. lokakuuta 2019
Mitä tänään tähän asti...
Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin Karjalahdella viemässä kierrätykseen paperia ja muovia.
Syyslomavieraat lähtevät kohtapuolin vaimoni kanssa Kemin keskustaan, ainakin heidän suunnitelmissaan on ympärivuotinen Lumilinna, kukaties Jalokivigalleria ja Sarjakuvakeskus ehkä Historiallinen museokin. Arvelen, että myös pienimuotoinen kauppareissu...
Kävin pistämässä Pikkupuolelle takkaan täyden pesällisen koivuklapeja palamaan. Hyvä lämpötila siellä tuntui olevan, sillä pari päivää sitten nostimme hiukan lattialämmityksen tehoja.
Tätä kirjoitellessani itse alan orientoitumaan Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokoukseen illansuussa toimitilassamme Vinssissä Meripuistokadulla...
Hyvä kokous mutta osallistujia vähänlaisesti jo toista kertaa peräkkäin - kiireitä, kiireitä, kiireitä tuntuu olevan valituilla edustajilla.
Syyslomavieraat lähtevät kohtapuolin vaimoni kanssa Kemin keskustaan, ainakin heidän suunnitelmissaan on ympärivuotinen Lumilinna, kukaties Jalokivigalleria ja Sarjakuvakeskus ehkä Historiallinen museokin. Arvelen, että myös pienimuotoinen kauppareissu...
Kävin pistämässä Pikkupuolelle takkaan täyden pesällisen koivuklapeja palamaan. Hyvä lämpötila siellä tuntui olevan, sillä pari päivää sitten nostimme hiukan lattialämmityksen tehoja.
Tätä kirjoitellessani itse alan orientoitumaan Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokoukseen illansuussa toimitilassamme Vinssissä Meripuistokadulla...
Hyvä kokous mutta osallistujia vähänlaisesti jo toista kertaa peräkkäin - kiireitä, kiireitä, kiireitä tuntuu olevan valituilla edustajilla.
Joka vanhoja muistelee sitä...
Vanhaa muistelua:
Aikanaan työssä ja ammattiyhdistyskuvioissa ollessani päätin pitää Itä-Pasilassa ns. suljettujen ovien taidenäyttelyn severomorskilaiskuvataideystävieni Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin tauluilla.
Sain siihen mahdollisuuden silloisen, nykyisin edesmenneen OKKA-säätiön toimitusjohtajan Kimmo Harran avustuksella.
OKKA-säätiö hallinnoi osaa entisestä TVK-kiinteistöstä, jonne kahteen, isoon, yhdistettyyn kokoushuoneeseen pystytimme taidenäyttelyn - apuna minulla oli vaimoni Tuula ja poikani Timo.
Mielestäni taulukooste oli hyvä, osittain erinomainen. Tavoitteena oli, että Helsingissä, Itä-Pasilassa kokousreissulla ollessani esittelen valikoiduille ryhmille tauluja...
Ns. suljettujen ovien taidenäyttely avattiin joulukuussa vuonna 2007 Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki ja purettiin 05.11.2010.
Miten onnistuin toimissani? Mahdollisesti kerron siitä joskus myöhemmin. Sen toki voin jo paljastaa, että kohtalaisen suuresta määrästä kutsutuista vain kourallinen vaivautui paikalle. He olivat kiireisiä, oikeastaan superkiireisiä siihenkin maailman aikaan.
Mistä em. muisteleminen lähti liikkeelle?
Siitä, että tänään 16.10.2019 lueskelin Helsingin Sanomista aihetta UUSI PASILA. Onhan kyseinen alue muuttunut! Varsinkin jos muistelee sitä 1970-luvun alkupuolelta, jolloin siinä taisi olla raidepari ja vanha asemarakennus, joka sittemmin siirrettiin sivummalle...
Aikanaan työssä ja ammattiyhdistyskuvioissa ollessani päätin pitää Itä-Pasilassa ns. suljettujen ovien taidenäyttelyn severomorskilaiskuvataideystävieni Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin tauluilla.
Sain siihen mahdollisuuden silloisen, nykyisin edesmenneen OKKA-säätiön toimitusjohtajan Kimmo Harran avustuksella.
OKKA-säätiö hallinnoi osaa entisestä TVK-kiinteistöstä, jonne kahteen, isoon, yhdistettyyn kokoushuoneeseen pystytimme taidenäyttelyn - apuna minulla oli vaimoni Tuula ja poikani Timo.
Mielestäni taulukooste oli hyvä, osittain erinomainen. Tavoitteena oli, että Helsingissä, Itä-Pasilassa kokousreissulla ollessani esittelen valikoiduille ryhmille tauluja...
Ns. suljettujen ovien taidenäyttely avattiin joulukuussa vuonna 2007 Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki ja purettiin 05.11.2010.
Miten onnistuin toimissani? Mahdollisesti kerron siitä joskus myöhemmin. Sen toki voin jo paljastaa, että kohtalaisen suuresta määrästä kutsutuista vain kourallinen vaivautui paikalle. He olivat kiireisiä, oikeastaan superkiireisiä siihenkin maailman aikaan.
Mistä em. muisteleminen lähti liikkeelle?
Siitä, että tänään 16.10.2019 lueskelin Helsingin Sanomista aihetta UUSI PASILA. Onhan kyseinen alue muuttunut! Varsinkin jos muistelee sitä 1970-luvun alkupuolelta, jolloin siinä taisi olla raidepari ja vanha asemarakennus, joka sittemmin siirrettiin sivummalle...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)