perjantai 29. toukokuuta 2015

Mielenkiintoinen aamupäivä merellä Kemin edustalla...

Kävin kokemassa Kojukallion kupeessa olevat katiskat aamulla. Molemmissa oli ihan savustuskokoisia ahvenia, joita otin kaksitoista. Varmaan toistasataa ahventa ja yhden pienen hauen palautin takaisin mereen kasvamaan. 

Päätin kokeilla kesäpilkkimistä madoilla ankkuroituani veneen Selkäsaaren pohjoispäätyyn, Kemi avautui upeana silimieni edessä.

Pilkkiä viritellessäni taivaalle ilmestyi savukiemuroista ja - juovia ja kova jyrinä. Suihkuhävittäjien monikansallinen taisteluharjoitus oli menossa Kemin yläpuolella. Siinä oli lentäjillä G-voimien kanssa tekemistä, sillä niin jyrkän tuntuisia kurveja näyttivät tekevän. Hävittäjät häipyivät hetken päästä Ruotsin suuntaan...
Arctuc Challenge Exercise 2015 -ilmasotaharjoituksen osuus Kemin taivaalla oli ohi.

Pikkuahventa olisi saanut nostaa jatkuvasti. Isot eivät olleet kiinnostuneita madoistani. Sitten sain särjen.
No nyt ajattelin, isoa ahventa alkaa tulla mutta ei...

Ehkä synä ainakin osittain oli se, että särjenperkeet aiheuttivat sen, että sain kolme lokkia vieraakseni veneen lähettyville - ja mekastus alkoi. Lokkien kirkuminen taisi säikäyttää ahvenet, joten se siitä.

Nostin ankkurin ja venettä käynnistäessäni huomasin, että mökkirantamme lahdenpoukamassa oli kaksi joutsenta. Ne ovat suunnilleen näihin aikoihin olleet siinä monen vuoden aikana, kukaties sama pari...

Kotiin tullessani - ahventen perkausta aloittaessani - totesin jättäneeni uudet Fiskarsin kalasakset veneeseen - talteen.

Eipä hätää, perinteisillä Fiskarsin saksilla homma hoitui ihan kohtuullisen hyvin. Mikäli oikein muistan, olen tainnut lievästi kehuskella, että hoidan partani samoilla Fiskarseilla.

Tosin on avoimesti todettava/tunnustettava, että Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä olen saanut erinomaista hiustenleikkuu ja parransiistimispalvelua viime vuosina. Ensi viikolla menen vielä aikuisopiskelijoiden "iltatunnille" malliksi...

torstai 28. toukokuuta 2015

Perässähiihtäjä Unto Hämäläinen unohtaa yhden asian...

Kokemattoman ministerin osalla luonnollisesti vaarana on, että ministeriön virkamiehet pääsevät liikaa päsmäröimään, mutta eiköhän se siitä...  


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Onko heistä ministereiksi?

 | Julkaistu 28. 5. 2015 19:07
Hyvää torstai-iltaa. Äsken kerrottiin keskustan ministerivalinnat. Niissä oli odotettuja, yllättäviä ja suorastaan ällistyttäviä nimiä. Niin oli eilisissä perussuomalaisten ja kokoomuksen valinnoissakin. On tässä nyt nieleskelemistä. Voin sen verran tietysti lohduttaa lukijoiani, että monelaisia  ministereitä on ennenkin ollut ja heistä huolimatta maa on pysynyt  pystyssä. Valintojen jälkeen on pakko siteerata itsensä Juha Sipilän lempilausetta: ”Kyllä tästäkin selvitään.”

Ja on todella syytä näiden – monen  ministerintehtävän kohdalla – varsin ihmeellisten valintojen jälkeen toivoa, että Juha Sipilä olisi myös oikeassa. Muuten meidät hukka perii.

Vaan mitäpä tässä tämän enempää ihmettelemään ja päivittelemään. Näillä mennään. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden hallituksen huomenna, ja uuteen hallitukseen tulevat seuraavat henkilöt:
(suluissa tähänastiset ministeripäivät)
Pääministeri Juha Sipilä (0),
Ulkoministeri Timo Soini (0),
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (2.611),
Puolustusministeri Jussi Niinistö (0),
Sosiaali-ja terveysministeri Hanna Mäntylä (0),
Oikeus-ja työministeri Jari Lindström (0),
Sisäministeri Petteri Orpo ( 339  )
Opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (  245 ),
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (339 )
Elinkeinoministeri Olli Rehn (  0 ),
Liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner (0)
Perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (  395   )
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (  197 )
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (  1.526  )

Puolet hallituksesta on keltanokkia,  ja uudet tulokkaat joutuvat vannomaan huomenna ministerinvalan. Edessä on siis juhlallinen hetki.
Keskusta muutti tänään eilen ilmoitettua ministerien työnjakoa, jonka mukaan ympäristö- ja liikenneasiat olisivat kuuluneet samalle ministerille. Nyt ympäristöasiat siirrettiinkin yhtäkkiä maatalousministerille.
Keskustan tavoitehan on ollut yhdistää maa-ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhdeksi luonnonvarainministeriöksi. Näin se hanke nytkähti eteenpäin, vaikka ministeriöt pysyvätkin itsenäisinä. Rehula on hallituksessa on kaksi vuotta, keväällä 2017 hänen seuraajakseen tulee Annika Saarikko. Näin tehdään mm. siksi, että Saarikolla on pieni vauva.  Ja onhan Rehula mitä kokenein soten rakentaja, jota tarvitaan nimenomaan hallituksen alkuvaiheissa, kun sotesta yritetään puristaa ratkaisu.
Kun tällainen työnjaon muutos tehtiin, hallituksen muodostajien olisi kannattanut vielä kerran miettiä myös muita muutoksia. Oikeus- ja työministerin salkku on vaikeasti ymmärrettävissä ja vaikuttaa oudolta. Jari Lindström on ollut pätevän tuntuinen poliitikko sekä kansanedustajana että perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta hänelle räätälöity salkku ei sovi hänen käteensä. On väärin Lindströmiä kohtaan istuttaa hänet tälle paikalle.
Hallituksen muodostamisprosessi sujui hyvin ja tuotti tulosta. Valitettavasti muodostaja ja muut neuvottelijat kompastelivat loppuvaiheissa, ja niin pääsi syntymään virhe työnjaossa.
Puhemieheksi on tulossa perussuomalaisten Maria Lohela ja toiseksi varapuhemieheksi kokoomuksen Paula Risikko. Keskusta valitsee ehdokkaansa ensimmäisen varapuhemiehen paikalle perjantaiaamuna.
Arvoisat kommentaattorit. Makustellaan hetki näitä nimiä ja antakaa sitten arvionne.  Torstai-illan Hyvä Kysymys kuuluu: Onko heistä ministereiksi?
Postaan seuraavan kerran huomenna perjantaina iltapäivällä.
Linkki:
HS:n politiikan toimituksen piirtämät henkilökuvat uusista ministereistä löytyvät tämän linkintakaa.




Suomessa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kolme (3) suurpuoluetta jos...

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat seuraavan vaalikauden hallituspuolueet. Hallitusohjelmasta on päästy yhteisymmärrykseen ja ministerit valittu. Presidentti nimittää uuden hallituksen huomenna perjantaina 29.05.2015.

Hallitusneuvottelujen aikana hallituspuolueiden puheenjohtajat Sipilä, Soini ja Stubb, kolme ässää tai trio puhuivat ja esiintyivät välistä kuin saman puolueen jäsenet. Lisäksi heidän rentoa, postiivista kehonkieltä oli mukava seurata. Hallitusstartti saa hyvän lähtöasetelman.

Henkilökohtaisesti en ole koskaan seurannut Suomen hallituksen synnyttämistä yhtä tarkasti kuin tänä vuonna.

Ehkä syynä oli hallitusneuvottelujen vetäjän, Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän olemus ja uudentyyppiset, avoimet menettelytavat.
Lähitulevaisuus oli kristallinkirkkaasti aikataulutettu prosessikaavion pohjalta ja aikataulutus jota kuinkin piti...

Jos jatko on yhtä menestyksekästä, hallitustavoitteissa pysytään ja luottamus hallituspuolueiden välillä pitää, on seuraavissa eduskuntavaaleissa kolme kovaa, kukaties kannatusluvuiltaan tasaväkistä puoluetta.

Jos nykyisellä hallituspohjalla Suomi käytännössä saadaan uuteen nousuun, on selvää, että hallituspuolueiden kannatus entisestään nousee ja silloin oppositiopuolueilla on hätää myydä saakka. Silloin käsite "sirpalepuolueet" alkaa olla aika lailla kohdallaan.

Jos sen sijaan kaikki ei mene hallitussuunnitelmien mukaisesti ja syntyy megamokia, seuraavien eduskuntavaalien aikaan vuonna 2019 on sekava, kriittinen tilanne, sillä monet seuraavan hallituksen päätöksistä menevät yli vaalikauden.

Jos olisin Sdp:n tai Vasemmistoliiton päättävissä elimissä lähtisin avoimesti hahmottelemaan mahdollisuutta uuden, yhtenäisen vasemmistopuolueen muodostamisesta.
Miksi?
Siksi, että mikäli tuo edellä mainittu toinen "jos"/jossittelu toteutuu, käy niinkuin Väinö Linnan Tuntemattomassa Sotilaassa todetaan: "Ne jyrää meitin!" ...








Suomen hallitus seuraavaksi 4-vuotiskaudeksi...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Hallitusneuvottelut  | 

Sipilä ministerivalinnoista: "Äärimmäisen vaikea tehtävä"

Valintoja täytyy tehdä, ja meillä on nyt upea joukkue kasassa, sanoi tuleva pääministeri.


Ministerisalkut -grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan ministerilistan laatiminen oli äärimmäisen vaikea tehtävä. Hän kertoi pelänneensä valintakokousta melkein kolme vuotta, koska keskustalla on vahva joukkue.
Listalla oli alunperin ainakin 25 nimeä, kun hän lähti rakentamaan joukkuetta.
– Valintoja täytyy tehdä, ja meillä on nyt upea joukkue kasassa, sanoi Sipilä.
Ministerilista syntyi Sipilän esityksen pohjalta.
Sipilän mukaan Juha Rehula, joka hoitaa kaksi vuotta perhe- ja peruspalveluministerin tehtävää, on luvannut sote-järjestämislain vallmiiksi kautensa aikana. Annika Saarikko nousee Rehulan tilalle kahden vuoden kuluttua. Siihen asti hän hoitaa pientä lastaan kotona.
Sipilä huomautti myös, että hallituksen ainoa helsinkiläinen ministeri on keskustan joukkueessa. Hän on uusi elinkeinoministeri Olli Rehn.
Tiedotustilaisuudessa Sipilältä kysyttiin, kuinka hän rohkeni valita kaksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa ministereiksi, kun hän samalla ohitti monia kokeneita poliitikkoja.
Sipilä korjasi, että ensimmäisen kauden kansanedustajia on vain yksi, liikenneministeri Anne Berner. Hän myönsi, että keskustalla on paljon osaamista vanhemmassa kaartissa, mutta totesi, että nyt on tällaisen joukkueen vuoro.
– Tämä on valintani nyt.
Sipilä sanoi, ettei hän aio ohjata mitenkään puolueen eduskuntaryhmän huomista puhemiesehdokkaan valintaa.

Sähköpostikäyttäytyminen tarvinnee ohjeistusta...

Olen kirjoittanut alla olevasta aikaisemminkin, kukaties jonkun lukijan mielestä häiriöksi saakka.
Käytän puhelinta mahdollisimman vähän, en lörpöttele puhelimessa vaan puhun vain ja ainoastaan silloin, kun siihen on todellista tarvetta. Toki vastaan jotakuinkin aina, kun minulle soitetaan lukuunottamatta muutamia tuntemattomia numeroita/soittajia ja erästä jo vuosikymmenien aikaista häiriösoittajaa. Jaksan kuunnella hänen - pääasiassa turhanpäiväisiä höpinöitään - kerran viikossa...

Miksi en erityisemmin pidä puhelimen käytöstä? Siksi, että siitä ei jää itselle "täpliä" = puhuttuja asioita ei voi jälkikäteen tarkistaa, mikäli siihen olisi tarvetta. Puhuttuja puheluja ei normaalioloissa nauhoiteta.

Sähköposti on minun työkaluni. Sitä se on ollut jo vuosikymmeniä. Sähköpostiviestinnän voi tarkistaa jälkikäteen. Toki viestejä kertyy ajan saatossa niin paljon, että niitä on aivan pakko poistaa, deletoida ne bittitaivaaseen...

Sähköpostin käyttö ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Tiedän, että monet, varsinkin työelämässä aktiivisesti olevat, ovat aika-ajoin tuskastuneet sähköpostin käyttöön. Lähinnä he ovat turhautuneet sähköpostin kautta tulevaan viestitulvaan, turhanpäiväiseen viestintään ja nimenomaan niin sanottuun roskapostimäärään. Nykyisin viimeksi mainittua voi rajoittaa monella eri tavalla - onneksi...

Itse olen useinkin tuskastunut ja turhautunutkin, kun en saa mielestäni asiallisiin sähköpostiviesteihini vastausta - kommenttia ja/tai suoranaista vastausta.

Miksi?

Ehkä syy on juuri siinä, että sähköpostin käyttämisestä jää täplä elämään. Aikojen saatossa olen havainnut, että kynnys kirjalliseen kommenttiin/vastaukseen on pääsääntöisesti erittäin korkealla.

Haluamatta enemmälti neuvoa ketään sähköpostikäyttäytymisessä totean, että on syytä vastata sellaisiin sähköpostiviesteihin, joissa selkeästi on aistittavissa kommentointi ja/tai suoranainen vastaustarve.







Talvivaara - valoa putken päässä sittenkin...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Talous  | 

Talvivaaran nykyiset omistajat sittenkin mukaan uuteen kaivosyhtiöön?

Talvivaaran ostajaksi ilmoittautunut Audley haluaisi Ylen tietojen mukaan valtion ottavan päävastuun kaivoksen käynnistämisestä. Rahoituspulmien vuoksi Audley on myös neuvotellut Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kanssa rahoituksesta. Rahoitus avaisi pörssiyhtiön nykyisille omistajille ja velkojille mahdollisuuden päästä mukaan uuteen kaivosyhtiöön.




Kaivinkone liotuskasojen päällä.
Kaivinkone valmisteli liotuskasojen purkua Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa 6. maaliskuuta. Kuva: Kimmo Rauatmaa / Lehtikuva

Talvivaaran ostajaksi maaliskuussa ilmoittautunut Audley on Ylen tietojen mukaan neuvotellut Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kanssa rahoituksen järjestämisestä. Tämä tarkoittaisi, että yrityssaneerauksessa olevan yhtiön vanhat omistajat ja velkojat saattavat sittenkin päästä mukaan uuteen kaivosyhtiöön.

Audley on Ylen saamien tietojen mukaan myös esittänyt valtiolle, että valtion tulisi käytännössä kokonaan vastata kaivoksen toiminnan käynnistämisestä. Näin siksi, että Audleylla on Ylen saamien tietojen mukaan ollut vaikeuksia saada rahoitusta kasaan. Kaivostoiminnan aloittamisen arvioidaan vaativan vähintään 200 miljoonaa euroa.
Audleyn pitäisi maaliskuussa solmitun esisopimuksen mukaan hoitaa rahoituksesta 85 prosenttia, jolloin valtion omistaman Terrafame-erikoisyhtiön osuus olisi 15 prosenttia.

Meneekö kaikki vai ei?

Kaivososakeyhtiö ei maaliskuun esisopimuksen mukaan olisi mukana Audleyn johtamassa konsortiossa. Tämä tarkoittaisi, että pahimmillaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön 80 000 vanhaa osakkeenomistajaa ja satoja miljoonia odottavat velkojat voivat käytännössä menettää sijoituksensa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on Ylen saamien tietojen mukaan suunnitellut lisärahan pyytämistä omistajiltaan yhtiökokouksessa mahdollisesti jo juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Yrityssaneerauksessa olevan emoyhtiön tilanne helpottui maanantaina rahtusen, kun Kaivososakeyhtiön velkojat äänestivät saneerausohjelmaehdotukseen kuuluvan velkakonversion puolesta. Tämä tarkoittaa, että yhtiön velkojat voivat muuttaa velkansa Talvivaaran osakkeiksi sovitun vaihtosuhteen mukaisesti. Vanhojen osakkeenomistajien on kuitenkin myös hyväksyttävä ehdotus, mutta tämä lienee pelkkä muodollisuus.

Vapaavuori oli kylmänä

Vielä maaliskuussa Audleyn John MacKenzie arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tule olemaan ostajakonsortiossa mukana. Myös tuolloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) suhtautui Ylen haastattelussa torjuvasti yrityssaneerauksessa olevaan Talvivaaran Kaivosyhtiöön ja epäili saneerauksen onnistumista.
Audleyn vaikeuksista rahoituksen hankkimisessa on kertonut torstaina myös MTV.

Talviautomme on poistettu liikenteestä...

Niin kuin muistatte, olemme kahden auton loukussa - myönteisesti. Talviautomme eli Land Rover Freelander vm. 2000 on poistettu tänään Trafin sivuilla liikenteestä. Em. sivujen käyttö on selkeää ja vaivatonta, maksu tällä hetkellä 4 euroa.

Kesäautomme eli VW Doppel TD vm. 1989 on sen sijaan ollut jo 20.04.2015 lähtien liikenteessä.

Kesä voi näiltä osin tulla... 


keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Akavan puheenjohtavalinta ratkaistu...

Olen ottanut kantaa Akavan puheenjohtajavalintaan - myös Insinööriliiton syksyllä tapahtuvaan puheenjohtajavalintaan, koska niillä on selkeästi yhtymäkohtia. En ole lähtenyt irrottelemaan teksteilläni kummassakaan tapauksessa erityisen raflaavasti. Toki tunnustan, että hetki sitten minulla oli ajatuksissa teksti otsikolla: Tarkoitus pyhittää keinot, mutta jätän myöhäisempään ajankohtaan.

Tavoitteeni on onnitella Sture Fjäderiä sähköpostin välityksellä hetken kuluttua...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hukan tuunattuna:

Akavan Fjäder sai pätkäpestin

PÄÄKIRJOITUS 
Helsingin Sanomat

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sai tehtäväänsä vuoden jatkopestin järjestön kevätkokouksessa tiistaina.
Viime viikon lopulla vastaehdokkaaksi lähtenyt Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi hävisi äänin 509–338. Kauppi hävisi äänestyksen Fjäderille myös neljä vuotta sitten.
Fjäderin saama jatkopesti on vain vuoden mittainen, koska Akava muuttaa kokousrytmiään.
Tähän saakka puheenjohtaja on valittu samana keväänä kuin maan hallitus vaihtuu, minkä on katsottu haittaavan yhteiskunnallista edunvalvontaa.
Fjäder on värikäs ja temperamenttinen persoona, joka jakaa akavalaisten mielipiteitä: toiset sietävät paremmin, toiset huonommin. Akavan puheenjohtaja on tosin perinteisesti saanut eniten arvostelua omiltaan.
Fjäder herättää voimakkaita mielipiteitä myös muissa työmarkkinajärjestöissä. Viime syksyn eläkesovusta Akava jäi ulos.
Kauppi perusteli haastamista sillä, että Akavan johtamistapaa tulee muuttaa yhteistyöhakuisemmaksi ja -kykyisemmäksi, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Fjäder haluaa uuden neljän vuoden pestin ensi keväänä. Vuoden pätkäpestiä tavoitteli vain yksi kilpailija, mutta täyteen nelivuotiseen kauteen halukkaita ilmoittautunee muitakin.

Joukkue alkaa olla kasassa - Hyvä Suomi!


Katselin tämän iltapäivän tiedotustilaisuutta televisiosta. Tyytyväisen oloisia joukkuepelaajia oli tv-ruudussa - TRIO tuntui toimivan. Oletan, että hallituspuolueiden päättävät elimet hyväksyvät neuvotellun hallitusohjelman nurisematta. Kyllä Keskustan eduskuntavaalitulos näkyy kohtalaisen voimakkaasti "salkkujaossa" niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan. Artikkelin otsikko on aivan turhan raflaava, enemmän myönteisyyttä olisi odottanut Kauppalehden sivuilta. No - kommentihan tämä vaan onkin:

Toisaalta varmaan Keskustaa lähellä olevat toteavat: "Sen on syytäkin näkyä!"

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Kommentti

Keskusta vei kokoomusta kuin litran mittaa


KUVA: LAURI OLANDER/KL
ARNO AHOSNIEMI Keskustalle lankeaa elinkeinopolitiikassa veret seisauttava värisuora.
Keskiviikkoiltapäivänä julkistettu hallitusohjelma sopeutus- ja verolinjauksineen ei juuri sisältänyt yllätyksiä, joita ei olisi etukäteen puitu julkisuudessa.
Talouslinjaustensa ryyditykseksi pääministeriksi nouseva Juha Sipilä (kesk) esittää, että elokuussa tehtäisiin yhteiskuntasopimus, jonka tueksi hallitus tekee miljardin veronkevennykset ja peruu 1,5 miljardin leikkaukset. Käytännössä yhteiskuntasopimuksen tavoittelema ”kilpailukykyhyppäys” merkitsee sisäistä devalvaatiota ja negatiivista tulokehitystä, minkä Sipiläkin mainitsi esitellessään hallitusohjelmaa.
Myönteisintä hallitusohjelmassa on se, että työn verotus ei kiristy. Verotus kevenee eniten pienituloisilla, mutta veronkevennyksiä saavat vielä jopa yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Samalla asuminen kallistuu, kun hallitus kiristää kiinteistöveroa ja tupakkaveroa. Kaikkiaan talouslinjaukset näyttävät Suomen tulevaisuuden kannalta lupaavilta.
Valtapoliittisesti tarkasteltuna keskusta vei hallituskumppaneitaan kokoomusta ja perussuomalaisia kuin kuoriämpäriä. Käytännössä koko elinkeinopolitiikka on nyt keskustan hanskassa.
Keskusta saa uudessa hallituksessa vastattavakseen pääministerin tehtävien lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), ympäristöministeriön (YM), liikenneministeriön (LVM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM). Lisäksi keskusta saa valtiovarainministeriöstä kuntaministerin ja sosiaali- ja terveysministeriöstä perusturva- ja perheministerin tehtävät.
Myös äänimäärässä keskustalla on niskalenkki kumppaneistaan. Keskusta saa hallitukseen kuusi ministeriä, kokoomus ja perussuomalaisille tulee molemmille neljä. Timo Soini (perus) saa pitkään haaveilemansa ulkoministerin salkun, kokoomuksen Alexander Stubbille koituu kirstunvartijan rooli. Lisäksi kokoomus saa opetusministerin, poliisiministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävät. Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri itse, mikä on päätyneen vaalikauden kokemusten perusteella linjakas ratkaisu.
Kun päälle vielä ynnätään se, että sote-ratkaisua ryhdytään tekemään keskustan esittämän maakuntamallin pohjalta, voidaan todeta, että päähallituspuolue on korjannut hallitusohjelmassa veret seisauttavan jättipotin. Keskustan elinkeinopoliittista värisuoraa ei ole ihan hiljattain nähty Suomen poliittisessa historiassa.
Pääministeripuolue hallitsee suvereenisti, energiaa, infraa, liikennettä, viestintää, ympäristö-, ja maatalouspolitiikkaa sekä kunta- ja perusturvakysymyksiä. Ei ole ihme, ettei hallitusohjelmaan sisälly MMM:n ja YM:n yhdistämistä. Se olisi näyttänyt liian härskiltä, eikä sille ole edes tarvetta, kun keskusta hallitsee molempia ministeriöitä joka tapauksessa.