tiistai 6. tammikuuta 2015

Historiaa, tekosyitä ja muuta mielenkiintoista Kemi/Keminmaa/Simo-kuntaliitosasioista...

NÄKÖKULMA: Uusi Kemi onkin vanha Kemi

Nykyiset Kemi, Keminmaa ja Simo sekä Tervola olivat 150 vuotta sitten osa samaa hallinnollista kokonaisuutta. Kemin pitäjästä irrotettiin vuonna 1866 Simon ja Tervolan kunnat ja Kemin kaupunki perustettiin 1869.

Vanha kuva Kemistä. — Vastavalmistunut kirkko hallitsi Kemin kaupunkikuvaa 1900-luvun alussa. Kuva: Kemin museon kuvakokoelma.

Joulukuun puolivälissä Meri-Lapin kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo esittivät, että Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistyisivät. Näistä kolmesta kunnasta muodostettaisiin Kemi-niminen kaupunki. Puheissa tämä mahdollinen tuore kunta on saanut nimen Uusi Kemi. Historiallisesta vinkkelistä katsoen kyseessä on kuitenkin vanha Kemi.

Vielä vajaat 150 vuotta sitten niin Kemin entinen maalaiskunta eli nykyinen Keminmaa, Kemin kaupunki ja Simo kuuluivat kaikki samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, Kemin pitäjään. Pitäjään kuului lisäksi nykyinen Tervola.

Kemillä, Keminmaalla ja Simolla on pitkät yhteiset historialliset juuret. Se on ollut työssäkäynti- tai ainakin kaupankäyntialuetta jo ennen nykyaikaisen kuntalaitoksen syntyä.

Suur-Kemi hajosi 1866, kun siitä irrotettiin Simon ja Tervolan kunnat. Vuonna 1869 keisarillisella käskyllä perustettiin Kemin kaupunki. Yksi merkittävimmistä syistä kaupungin perustamiseen oli se, että emä-Kemin, nykyisen Keminmaan, kaukoyhteydet olivat heikentyneet. Kemijoen suuosa oli madaltunut eivätkä kauppiaat päässeet nousemaan jokea ylös.

Karihaaran kaupunki

Kaupunki perustettiin kaupankäynnin pelastamiseksi paikkaan, johon laivojen oli helpompi päästä. Kemin kaupungin alueeksi lohkaistiin osa Lautiosaaren kylän maista, Sauvosaari eli nykyisen Kemin keskusta. Satama oli aluksi Laitakarissa, jossa oli jo sahatoimintaa. Muutamaa vuotta myöhemmin satama siirtyi nykyiseen sisäsatamaan.

Kuntarajoja on piirretty uusiksi 1860-luvun jälkeenkin. Kaupunki ja maalaiskunta vaihtoivat pieniä maa-alueita teollisuuslaitosten vuoksi. Kemin seudun sahoista Laitakarin saha oli kaupungin puolella, Karihaaran saha sen sijaan oli maalaiskunnan alueella. Myös suurin osa työläisistä asui maaliskunnan puolella.

Vielä 1920-luvulla Karihaara oli valtakunnallisesti tunnetumpi kuin Kemi. Tiettävästi kirjeiden määränpääksi oli useammin kuin kerran merkitty Kemin sijasta Karihaara. Kemin seudun kaupallinen keskus elokuvateattereineen kaikkineen oli nykyisen Karihaaran kaupunginosassa. Kemin kaupunki oli aina 1930-luvun alkuun asti pinta-alaltaan pieni, vain kuusi neliökilometriä eli ei juuri nykyistä Sauvosaaren kaupunginosaa suurempi.

Suuri alueliitos Kemin seudulla tapahtui vuonna 1931, kun esikaupunkialueet liitettiin kaupunkiin. Liitos koski suuria väkijoukkoja. Vuoden 1930 viimeisenä päivänä Kemin kaupungin väkiluku oli alle 3700, tammikuun alusta yli 19 000. Pinta-alakin nousi yli 80 neliökilometrin. Entisestä herrojen Kemistä tuli työläisten Kemi.

Tuon suuren liitoksen jälkeen kaupungin talous hoiperteli konkurssin partaalla. Tilanteen ei uskota toistuvan vuoden 2017 mahdollisen liitoksen yhteydessä.

Hyvä yöpymispaikka

Vuosikymmenten saatossa nimi "Kemi" on yhdistynyt vajaa 150 vuotta sitten perustettuun kaupunkiin. Kemi-sanan historialliset juuret ovat kuitenkin Kemijokisuun mullassa.

Emeritusprofessori Jouko Vahtolan väitöstutkimuksen mukaan kemi tarkoittaa tasaista kenttää, hyvää leirintäpaikkaa. Nimen antoivat historian alkuhämärissä pohjoiseen purjehtineet kauppamiehet. Joen suussa sijainnut tasainen niitty antoi nimen vieressä virranneelle joelle ja sitä kautta niin joen latvoilla sijaitsevalle järvelle kuin myöhemmin asutukselle, seurakunnalle ja hallinnolle.

Jos kuntajakoselvittäjien esittämä uusi Kemi toteutuu, niin historiallisessa mielessä kyse on Kemin pitäjän uudelleen syntymisestä – tosin alkuperäistä pienempänä.

Rovaniemi ja Kemijärvi kuuluivat Kemin pitäjään vielä 1700-luvun lopulle saakka. Tästä yli 200 vuoden takaisesta suur-Kemistä ei ole enää uuden nykykunnan malliksi. Alkaa nimittäin olla sote-alueen kokoluokkaa.

Avopokeri, sökö käynnissä Ukrainan sotatilasta...

Avopokeriin, sököön liittyy olennaisesti niin sanottu pimeä kortti, "persekortti". Mielestäni Ukrainan sotatilassa kaikilla pelaajilla näyttää olevan oma pimeä korttinsa niin kuin kunnon peliin kuuluukiin. Tuntuu siltä, että joillakin niitä on useampiakin, se taas ei kuulu reilun pelin luonteeseen.

Luin poikkeuksellisesti alla olevaan artikkeliin liittyviä kommentteja. Kommenteissa puhutaan mm. "Euroopan vellihousuisista poliitikoista", jotka hyväksyvät de facto Krimin miehityksen ja pelaavat Moskovan unelman mukaan vain Ukrainan itäosalla, jonne Venäjä on perustanut nukkehallinnon ja jossa se käy sotaa Ukrainaa vastaan.

Mahdollisesti tammikuussa pidettävästä "rauhankokouksesta" on syytä odottaa edes jotain kättä pitempää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tuomioja: Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole itsetarkoitus

Ranskan presidentti François Hollande vaati Venäjälle asetettujen pakotteiden purkamista, jos Ukrainan suhteen tapahtuu edistystä.

ULKOMAAT 5.1.2015 19:44

Inka Kovanen

HELSINGIN SANOMAT

MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Ranskan presidentti François Hollande arvioi maanantaina, että Venäjää vastaan asetetut pakotteet pitää purkaa, jos Ukrainan tilanteessa tapahtuu edistystä. Hollanden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo maksanut kovan hinnan toimistaan Ukrainassa.

Hollande ei kuitenkaan tarkentanut, millaisesta edistyksestä voisi olla kyse tai sitäkään, mitä pakotteita voitaisiin purkaa.

HS kysyi ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, millaisessa tilanteessa pakotteita voitaisiin purkaa. Tuomiojan vastaus oli selvä: jos Ukrainan hallituksen ja kapinallisten solmimaa Minskin sopimusta alettaisiin noudattaa.

Ulkoministeri Tuomioja huomauttaa, että Hollanden kommentit ovat linjassa EU:n kanssa. Jos edistystä tapahtuu, pakotteita puretaan.

"Ukrainan rajan tulisi olla kokonaan Ukrainan valvonnassa, ja pitää voida varmistautua siitä, että mitään [Venäjän] tukea saatikka sotilaita ei liiku rajan yli Ukrainan puolelle ja että siellä ei ole vieraita joukkoja", Tuomioja luettelee.

"Ne eivät ole itsetarkoitus, eikä niillä ole tarkoitus tuottaa pysyvää vahinkoa vaan tukea poliittista ratkaisua."

Myös Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel korosti sunnuntaina, että pakotteiden tarkoitus oli painostaa Venäjä neuvottelupöytään. Hän varoitti, että lisäpakotteet voisivat syöstä Venäjän kaaokseen.

"Tarkoitus ei koskaan ollut työntää Venäjää poliittisesti ja taloudellisesti kaaokseen", Gabriel sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa.

Tuomiojan mielestä ilmassa on jo jonkin aikaa ollut merkkejä siitä, että myös Venäjä haluaa ratkaisun Ukrainan tilanteeseen. Osasyynä on se, että EU:n ja Yhdysvaltain asettamat pakotteet kurittavat Venäjän taloutta. Myös öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssin romahdus ovat ajaneet Venäjän ahtaalle.

Näkemykset sovun mahdollisuuksista ovat tärkeitä, kun Ranska ja Saksa paraikaa pohtivat, osallistuvatko ne runsaan viikon päästä kaavailtuun huippukokoukseen Kazakstanin Astanassa.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko kutsui joulukuun lopussa Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajat Itä-Ukrainaa koskevaan huippukokoukseen Astanaan.

Hollande vahvisti maanantaina osallistuvansa Astanan kokoukseen, jos mahdollisuudet aitoon edistykseen Ukrainan kysymyksessä ovat olemassa.Hollande sanoi itse uskovansa, että mahdollisuuksia on.

Saksassa äänensävy oli maanantaina astetta pessimistisempi. Saksan liittokanslerin Angela Merkelintiedottaja Steffen Seibert totesi, ettei ole ensinkään varmaa, että nelipäiväistä huippukokousta ylipäätään järjestetään.

"Sellaisessa tapaamisessa on järkeä vain, jos voimme aidosti edistyä", Seibert sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. "Meillä on erittäin selkeä idea siitä, mikä on aitoa edistystä. Se olisi ennen muuta Minskin sopimuksen täysi toteuttaminen, aito ja kestävä tulitauko, kontaktilinja Ukrainan ja kapinallisten hallitsemien alueiden välillä ja raskaan aseistuksen poisvetäminen. Sellaisia asioita pitää valmistella etukäteen."

Tuomioja huomauttaa, että vaikka Itä-Ukrainaan lähiaikoina saataisiin ratkaisu, se tuskin koskee Krimiä. Venäjälle on asetettu pakotteita ensin maaliskuisen Krimin valtauksen jälkeen ja sitten Itä-Ukrainassa puhjenneiden taisteluiden takia.

Ne eivät ole toisiinsa suoraan kytköksissä.

"Kyllä Krimin tilanne jää tulevaisuuteen. Varmasti siihenkin aikanaan ratkaisu löytyy, mutta siihen aika ei ole valmis. Se tarkoittaa, että esimerkiksi [Krimiä koskevat] investointi- ja matkustuskiellot, niissä tuskin tapahtuu muutoksia."

maanantai 5. tammikuuta 2015

Perussuomalaisten kannatusromahdus...

Ajattelin tänään olla kirjoittamatta yhtään blogitekstiä. En oikeastaan nytkään kirjoita pitkää tekstiä vaan lainaan sanomalehdessä ollutta artikkelia Perussuomaisista, jota hiukan kommentoin.

Jos puolueen linja on niin pelkistetty kuin peruspopulisti Jussi Halla-aho esittää, niin arvelen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten saavan noin 11%:n kannatuksen, edellä mainittukin arvio saattaa olla yläkantissa.

Perussuomalaiset alkavat kilvoitella Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa parhaasta kymppikerholaisesta!

Puheenjohtaja Timo Soini saattaa pelastaa tilanteen asiallisilla kannanotoillaan maan sisäpolitiikkaan vaalitaistelun käynnistyessä. Toisaalta lupaukset vastuun kantamisesta eduskuntavaalien jälkeen saattavat myös auttaa asiaa...

Nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Päivitetty 5.1.2015 06:45, julkaistu 5.1.2015 06:40

Jussi Halla-aho: Puoluejohto ei ymmärrä maahanmuuttokriittisyyden tärkeyttä äänestäjille

Kuva: Emilia Kangasluoma

Lauri NurmiLähetä palautetta toimittajalle

: Jussi Halla-aho vaatii perussuomalaisten vaaliteemaksi maahanmuuttokysymyksiä.

”Miten ruotsidemokraatteja voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi”, Halla-aho kysyy

Lauri Nurmi

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaatii, että perussuomalaiset nostavat maahanmuuttokysymykset nykyistä paremmin esille.

– Niiden pitää olla yksi kärkiteemoistamme.

Halla-ahon mielestä puolue välttelee maahanmuuttokriittisyyttä, mikä näkyy gallupeissa suosion tasaisena laskuna.

– Puolueen johdossa olisi terveellistä ymmärtää, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa kannatustamme. Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys, Halla-aho painottaa.

– Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini, Halla-aho sanoo Lännen Median lehtien haastattelussa sunnuntaina.

Ylen tuoreessa gallupissa perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa.

– Ihmiset eivät ole varmoja, ajammeko asioita, joiden vuoksi he ovat meitä äänestäneet, Halla-aho arvioi ja ihmettelee sitä, miksi puoluejohto sen sijaan on pitänyt kovaa meteliä esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista.

– Homoavioliitot ovat vähämerkityksinen asia, eivätkä ne vaikuta oikeastaan mihinkään. En niitä kannata, mutta voin mainiosti elää asian kanssa. Soini on sanonut, että maahanmuuttoon liittyvät asiat eivät häntä kiinnosta. Se on ihan ok, mutta toisaalta voisin sanoa, että homoliittokysymys ei kiinnosta minua henkilökohtaisesti pätkääkään, mutta silti ymmärrän, että puolue on muodostanut jonkin linjan, Halla-aho vertailee eri asioiden yhteiskunnallista painoarvoa.

Sama linja kuin ruotsidemokraateilla

Halla-ahon mukaan kasvavasta maahanmuutosta aiheutuu taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joihin puuttumisen toivossa perussuomalaisia on äänestetty.

– Mielipidekyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö perussuomalaisten potentiaalisista kannattajista sijoittaa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kolmen tärkeimmän asiakokonaisuuden joukkoon, helsinkiläinen sanoo.

Hän huomauttaa, että länsinaapurissamme ruotsidemokraatit on lisännyt suosiotaan vaatimalla maahanmuuton rajua leikkaamista.

– Ruotsissa perussuomalaiset olisi myös natsipuolue, kun taas Suomessa ruotsidemokraatit ei herättäisi minkäänlaista huomiota. Meillä on aivan sama linjaus maahanmuutosta kuin heillä.

Ruotsissa muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä Jimmie Åkessonin johtaman puolueen kanssa.

– Ruotsissa kasvava siirtolaisyhteisö on magneetti, joka houkuttelee muita. Jos emme vähennä maahanmuuttoa, Suomessa toteutuu myös kehitys, jossa tulijat elävät maahanmuuttajien mikroyhteisöjen sisällä eivätkä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, Halla-aho arvioi.

Suomessa asuu 300 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Heidän osuutensa on noin 6 prosenttia koko väestöstä. Ruotsissa vastaava osuus on yli 15 prosenttia.

– Ruotsidemokraatit ovat vaatineet maahanmuuton vähentämistä 90 prosentilla, jolloin Ruotsi tulisi suurin piirtein Suomen tasolle. Miten heitä voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi, Halla-aho ihmettelee.

Vuonna 2013 Ruotsi myönsi lähes 100 000 uutta oleskelulupaa. Suomessa määrä on vuosittain noin 20 000. Perhesyyt ovat Ruotsissa ja Suomessa yleisin oleskeluluvan myöntämisperuste.

”Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin”

Helsingin ja Vantaan asukkaista vieraskielisiä on lähes 15 prosenttia. Muut suuret kaupungit seuraavat perässä: Turussa prosenttiosuus on noin 9 ja Tampereella yli 6, mutta Oulussa vasta päälle kolme. Nuorissa ikäluokissa osuudet ovat paljon suurempia, koska maahanmuuttajien perheissä on paljon lapsia.

Lainsäädäntöä pitäisi Halla-ahon mielestä kiristää toissijaisen suojelun nojalla myönnettyjen oleskelulupien kriteerien ja perheenyhdistämisten osalta.

– Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin, mutta tietoisuus linjastamme ei ole vielä levinnyt yhtä laajalle, hän sanoo.

Halla-ahon mielestä aiheesta on keskusteltava avoimesti, koska maahanmuuttajat tarvitsevat paljon julkisia palveluita, jotka jonkun on rahoitettava.

– Usein sanotaan, ettei näistä kysymyksistä saa keskustella, mutta pakkohan niistä on voida puhua, kun on kyse yhteisistä verovaroistamme.

– Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä, kuin mitä Suomi pystyy kotouttamaan. Kehitys näkyy surkeissa työllisyys- ja rikosluvuissa sekä syrjäytymisessä ja koulupudokkaiden määrässä. Seurauksena on negatiivinen kierre, joka Ruotsissa on jo voimakkaasti käynnissä.

Perussuomalaisten ääniharava huomauttaa, että kaupungeissa keskiluokkainen kantaväestö alkaa muuttaa pois asuinalueilta, joilla maahanmuuttajien sopeutumisvaikeudet näkyvät alueen arjessa.

– Myös hyvin toimeentulevat maahanmuuttajat muuttavat muualle, hän lisää.

Halla-ahon arvion mukaan perussuomalaiset pettää äänestäjänsä, jos puolue ei muuta linjaansa näkyvästi ja kuuluvasti.

– Saamani palautteen perusteella monilla on epäilyksiä, olemmeko me se vaihtoehto, joka olemme luvanneet olla. Puolueen täytyy katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko aktiivisesti pitäneet tapetilla asioita, joita vaaliohjelmassamme lupasimme. En ihan rehellisesti voi sanoa, että olisimme puolueena niin aina tehneet.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 4...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa pelaajat ovat kentän pinnassa jotakuinkin puolen minuutin välein ja nähtävissä on näyttelijäsuorituksia vailla vertaa.

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään eri värisiä kortteja etutaskustaan. Pääasiassa keltaisia varoituskortteja, väliin punaistakin...

Tänään sunnuntaina 04.01.2015 oli ottelu, josta seurasin toisen puoliajan. Espanjalaisen jalkapalloilun ottelu Valencia-Real Madrid. Real Madridin supertähdet olivat varjoja parhaimmista peleistään...

Kotijoukkue Valencia halusi voittaa.

Pelasin sitä parilla eurolla Veikkauksen livepelinä, mutta en onnistunut. Lopputulos oli 2-1 (0-1)...

Tämän pelin toinen puoliaiaka näytti olevan taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa puolen minuutin välein ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan.

Kirjoitanpa taas:

Minun täytynee lopettaa tai ainakin vähentää näiden nyhjäysotteluiden katsomista...

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla...

Muistelen mielelläni vanhoja tapahtumia, varsinkin jos ne tuovat myönteisiä asioita mieleeni, jotka ovat johtaneet asiasta toiseen.

Joku lukijoista saatta todeta: " No sinähän olet jo siinä iässä." Totta mutta siltikin...

Hetki sitten sivumennen mainitsin kirjoituksessani Christoffer Taxellista, hänen kesämökkiasiastaan.
Kaiken kaikkiaan hän on kiistatta yksi suomalaisista supervaikuttajista, siitä ei ole kahta sanaa...

Minua em. henkilö kiinnostaa erityisesti siksi, että hän on saanut muistoksi, lahjoituksena alla olevassa tilaisuudessa välikäsien kautta Vladimir Tchernovin taulun, joka oli aikaisemmin minun omistuksessani.

Koulutuskuntayhtymä Lappian Uutisarkisto

20-vuotias Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu juhli näyttävästi

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun 20-vuotisjuhlaviikko huipentui perjantaina 28. syyskuuta 2012 juhlatilaisuuteen, joka pidettiin Kosmoksessa Kemissä.

Lämminhenkisessä juhlassa muisteltiin ammattikorkeakoulun historiaa ja pohdittiin tulevaisuuden haasteita. Juhlaan osallistui yhteistyökumppaneita, henkilökuntaa, opiskelijoita ja kutsuvieraita. Rehtori Reijo Tolppi piti tervetuliaispuheen.

Ministeri Christoffer Taxell muisteli juhlapuheessaan ammattikorkeakoulujen perustamista ja totesi koulutuksen olevan tehokkain tapa muuttaa maailmaa. Christoffer Taxell oli opetusministeri hallituksessa vuosina 1987 - 1990, jolloin ammattikorkeakokeilusta päätettiin.

- Suomen kehittyminen nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi on perustunut osaamiseen. Sen keskeisiä elementtejä ovat korkea yleinen koulutustaso sekä vahva panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan, Taxell kehui.

- Siellä missä on sopiva annos uteliaisuutta yhdistettynä vankkaan osaamiseen sekä ympäröivän maailman tarpeiden ymmärtämiseen, siellä missä löytyy tekemisen meininkiä, siellä löytyy myös menestystä, siellä rakennetaan tulevaisuutta ja ehkä vähän muutetaan maailmaa, Taxell totesi puheessaan.

...
____________________________________________________________________

Että mitäkö muuta? Pieni selitys lienee paikallaan:

Severomorskilaiset kuvataideystäväni Anatoly Sergienko ja Ivan Voron sekä silloin muurmanskilainen akvarellisti Vladimir Tchernov pitivät taidenäyttelyn Kemin taidemuseossa syksyllä 1997.
Hyvä taidenäyttely, jonka avasi nyt jo edesmennyt, Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leino.

Ostin em. kuvataiteilijoilta muutaman taulun. Muun muassa Valadimir Tchernovilta kolme akvarellia.
Yksi niistä oli nimeltään Mystinen rantamaisema. Erittäin mielenkiintoinen, minun mielestäni kaunis, hiukan mietiskelyä aiheuttava taulu. Kehystettyäni sen pidin sitä omassa työhuoneessani - "silmieni alla"...

Olin aikanaan rehtori Reijo Tolpille kertonut vuonna 1994 aloittamastani kulttuuriyhteistyöstä Barentsin meren rannalle Severomorskiin/Muurmanskiin.

Sittemmin Reijo mainitsi yllä olevasta tilaisuudesta ja siihen liittyvästä lahjatarpeesta. Näin päädyimme edellä mainittuun akvarelliin, joka on luovutettu ja toivottavasti löytänyt paikan Christoffer Taxellin seinältä.

Erittäin suurella todennäköisyydellä kerron myöhäisemmässä vaiheessa mm. six-pack-hallituksen pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtionvaranministeri Jutta Urpilaiselle tarjoamistani Anatoly Sergienkon upeista akryylitöistä nimeltään Kosinta ja Euroopan valloitus II.
En onnistunut niitä heille myymään, vaikka en olisi pyytänyt tauluista "ministerilisää".

No aika tavaran kaupittee...

Maisenmanhoidollista pensaiden ja puiden kaatoa Selkäsaaressa...

Kävimme tänään sunnuntaina 04.01.2015 toista kertaa Selkäsaaressa. Vaimoni meni etukäteen aamulla torppaa lämmittämään ja ruokailua valmistelemaan.
Minä ja ystävämme, ammattitaitoinen moottorisahavirtuoosi köpöttelimme ahkion kanssa saareen pari tuntia myöhemmin tavalliset suksisauvat tukenamme.

Menomatkalla jalanjälkiimme ilmaantui vain muutamaan paikkaan vettä, takaisin tullessa sitavastoin jo enemmän.

Vaimoni kertoi, että häntä oli saareen vastaanottanut hirvilauma, kaikkiaan kuusi hirveä.

Hirvenjälkiä löytyi Selkäsaaten pohjoispäästä runsaasti, olivat kalunneet lehtipuiden runkoja. Me autoimme hirvien ateriointiasiaa kaatamalla aukon rantarisukkoon.
Samalla saimme aiemmin suunnittelemamme merinäköalan tulistelupaikalle ja torpan terassille...

Kaadoimme samalla kaksi suurta kuusta varautuen mahdollisen aurinkopaneelin asennukseen. Asia on siltä osin vielä auki. Lisäksi kaadoimme muutamia muita pienempiä puita kesällä tapahtuvaa kuivumista, karsimista, pätkimistä ja pilkkomista odottamaan - puuta riittää vuosiksi eteenpäin...

Jäällä on tällä hetkellä sen verran lunta, että kävellen paikka paikoin sohjoisessa lumessa, on aika raskasta.

Saaressa käynti kävi tällä kerralla ihan työstä.

Varmaan seuraavalla kerralla mennään suksilla. Todennäköisesti talven edetessä pitemmälle kokeilemme auton käyttöä myös saarikäynnillämme. Nelivetoautolla siinä ei ole varmaan ongelmia...
__________________

Asiasta toiseen: Katselin Christoffer Taxellin televisiohaastattelua.

Mielenkiintoinen haastattelu ja mielenkiintoinen, monessa mukana ollut/oleva henkilö. Hän kertoi pitävänsä rauhallisesta mökkielämästä.
Vanhempiensa perua oleva mökki on nimeltään Småningom, suomeksi Vähitellen.

Varmaan suurin osa suomalaisesta mökkikansasta ajattelee edellä mainitulla tavalla. Mökit ja niiden ympäristöt muotoutuvat vähitellen näköisekseen.

Ne eivät tule koskaan valmiiksi...

lauantai 3. tammikuuta 2015

Vanha, aina ajankohtainen ja puhutteleva teksti - minun mielestäni...

Kaivoin taas vanhan tekstini esiin kuluvan vuosituhannen alkupuolelta. Viime aikoina on ehditty jo esittää/toivoa, että ammattiyhdistysliike vetelee viimeisiään, käy kuolintaistelua dynaamisessa kvartaalitaloudessa.

Ei vetele! Rohkenen jopa väittää, että työntekijöiden ja toimihenkilöiden kiinnostus raadolliseen edunvalvontaan päinvastoin lisääntyy lähiaikoina.
Mikäli oikein muistan,EK:sta eläkkeelle vastikään jäänyt Lasse Laatunen arveli asian etenevän myös tähän suuntaan.

Vanha, vuonna 2003 kirjoittamani teksti, joka mahdollisesti on julkaistu jossakin lehdessä tai sitten ei...

POHDISKELUA LAULUN SANOISTA NYKYAIKAAN…

Tunnustan pitäväni tarinoista, varsinkin loogisesti etenevistä tarinoista, joissa paha saa loppujen lopuksi palkkansa ja hyvä palkitaan.

Pidän myös hyvästä, melodisesta musiikista varsinkin jos siihen liittyy hyvät, puhuttelevat sanat.

Muun muassa useissa työväenlauluissa on mielestäni sekä melodia että sanat kohdallaan.

Eräs parhaimmista on Taistojen tiellä laulu, jota ei välinpitämättömänä, kylmänä voi kukaan nykyaikanakaan kuunnella.

Muutaman kommentti ensimmäisen säkeistön sanomaan, ehkä myöhemmin sitten lisää muihinkin säkeistöihin...

TAISTOJEN TIELLÄ

Kyseinen laulu on klassinen suomalainen työväenlaulu, alkujaan H. Konnon säveltämä vanha Suojeluskuntamarssi, johon kapellimestari K. Kangas teki sanat ja kuorosovituksen 1920-luvun loppupuolella…

Sanat:

Eespäin, eespäin…

tiellä taistojen…

rinta rinnan astukaamme siskot, veikot…

soipi laulu meidän joukkojen…

meitä taistoon kutsuen…

Kommentti:

Eteenpäin tässä dynaamisessa nykymenossa pitäisi mennä, mutta onko eteenpäin meneminen tosiasiassa todellista edistystä vaan totaalista, harhaista taantumaa, siitä voinee olla vähintäänkin kahta mieltä…

Väitetään, että nykyaikana täytyy juosta, jotta edes pysyy paikallaan.

Onko todella näin, vai elämmekö loppujen lopuksi eräänlaisessa unessa ja dynaamisuuden/tehokkuuden harhassa, josta mm. kuuluisa, arvostettu ja kiistelty filosofimme Yrjö Kallinen meitä jo kauan sitten varoitteli...

Sumeilematon, vähäosaisista piittaamaton kohellus, raaka optio-osakepeli, erilaisten uhkakuvien jatkuva esiin tuominen –suoranainen uhittelu ja pelleily on osittain saanut oikeutetusti tylyn väliaikaistuomion erilaisten IT-kuplien puhkeamisessa - onneksi, mutta peli näyttää raakana jatkuvan!

Eespäin, eespäin alta sorron yön,

kaikki puutteen raskaan alle ahdistetut,

niille, niille soipi laulu tää, jotka huokaa alla työn.

Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden

ja kansan kärsineen me viemme onneen yhteiseen.

Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomen sävelet,

kun hetki lyö, niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.

Niin monta, niin monta on tielle uupunut,

niin monta, niin monta on taistoissa kaatunut.

Vaan lannistaa meitä ei mahti mainen saa, me rauhan lujan luomme, mi riidat karkottaa.

Siis veljiksi tulkaa nyt kansat kaiken maan,

niin onnemme tielle käy ruusutkin kukkimaan.

Pois puute, pois kurjuus, pois kaikki silloin jää, siis onnen orpo kansa, jo nostan pystyyn pään!

Tässäpä aluksi...

Pohdiskeluterveisin

Aki Pyykkö

Kemi

Koko kansan presidentti - elkeitä ja ainesta on, sano...

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on onnistunut hivuttautumaan koko kansan presidentiksi.

Miksi?

Siksi - aivan niinkuin alla olevassa Iltalehden Näkökulma-artikkelissa todetaan - hän on asettautunut päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle tasavallan viralliseksi besserwisseriksi.

Toisaalta hän on mielestäni erinomaisesti aistinut tämänhetkisen tynkähallituksen heikkoudet ja saanut viime vuosien heikentyneeseen presidentti-instituutioon uutta ulottuvaisuutta, suoranaista nostetta...

Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

Näkökulma: Mikä Niinistössä vetoaa kansalaisiin?

Lauantai 3.1.2015 klo 08.27 (päivitetty klo 09.55)

Sauli Niinistö on onnistunut asettautumaan päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle, kirjoittaa Olli Waris.

Suomessa hämmästellään Venäjän presidentin Vladimir Putinin häkellyttävän korkeita suosiolukemia. Esimerkiksi lokakuussa Putinin kannatus oli noussut riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mukaan 88 prosenttiin.

Kotimaassa Sauli Niinistö on saanut hilattua suosionsa lähes Putinin lukemiin ilman aluevalloituksia ja olympialaisia.

Mikä Niinistössä vetoaa kansalaisiin?

Porvaritaustastaan huolimatta Niinistö ei ole leimautunut minkään eturyhmän sätkynukeksi.

Toisaalta presidentti-instituution arvovalta on antanut Niinistölle mahdollisuuden asettautua päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle tasavallan viralliseksi besserwisseriksi.

Kun Niinistö ärähti äskettäin, että Suomen johto on tehnyt virheitä viimeiset seitsemän vuotta, Jyrki Katainen (kok) oli hiljaa ja Alexander Stubb (kok) kehui, että Suomella on viisas presidentti.

Vain Matti Vanhanen (kesk) ilmestyi julkisuuteen sanomaan Niinistöstä pari poikkipuolista sanaa.

lll

Paavo Lipponen (sd) urahti Iltalehdelle presidentinvaali-iltana tammikuussa 2012, että "Niinistö on myytti".

Jos Niinistö on myytti, niin mitä kuolleita kulmia Niinistöstä löytyy? Missä asioissa Niinistöä kohdellaan silkkihansikkain?

Jos unohdetaan Niinistön vyönkiristystalouspolitiikka, joka ei kirvoita hurraahuutoja kaikkien ekonomistien keskuudessa, niin suhteellisen vähälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi Niinistön puheet EU:n yhteisestä puolustuksesta.

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö antoi viitteitä siitä, ettei hän usko visioonsa enää yhtä vahvasti kuin ennen. Niinistön mukaan "EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi".

Onko Niinistö siis luopumassa ajatuksestaan, jota hän on pyöritellyt julkisuudessa ainakin vuoden 2006 presidentinvaaleista lähtien?

Periaatteessa tästä voisi päätellä, että taivaanrannassa häämöttää jo Nato-kansanäänestys.- Jos eurooppalaisessa yhteistyössä ei päästä pidemmälle, joudumme ottamaan (Natoon) kantaa. Silloin asia olisi ratkaistava kansanäänestyksellä, Niinistö sanoi Iltalehdelle ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja.

IL:n tutkimuksen perusteella suomalaiset suhtautuvat kuitenkin Natoon edelleen niin nihkeästi, että shakkimies Niinistö miettinee seuraavaa ulko- ja turvallisuuspoliittista siirtoaan rauhassa ja pitkään.

OLLI WARIS
olli.waris@ilmedia.fi

perjantai 2. tammikuuta 2015

Tuttu juttu ja ratkaisut tiedossa mutta...

Alla on lyhyt tekstinpätkä tämän päivän Helsingin Sanomista. Muutaman kerran vuodessa lehdistä on luettavissa vastaavan tyyppisistä sähkökatkokosista.

Tuttu juttu ja ratkaisut ovat tiedossa, mutta milloin asia saadaan - vihdoinkin riittävässä määrin hoidetuksi.

Tuttu juttu eli puut kaatuvat myrskysäässä sähkölinjojen päälle tai tykkylumitapauksissa lumen painosta sähkölinjojen päälle.

Lähes maailman yksinkertaisin asia on kaataa puut linjojen lähettyviltä. Meillä on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja pilvin pimein tarvittavaa aputyövoimaakin käytettävissä. Tuntuu siltä, että sähkökatkokset tulevat aina yllätyksenä. Niinhän ei asia sentään ole, vaan ne tulevat jotakuinkin säännöllisin väliajoin. Niiden seurauksena televisiossa näemme muutaman päivän aikana ryppyotsaisia sähkönsiirtoyhtiöiden edustajia kertomassa huolestuneille kotitalouksille, että siihen ja siihen mennessä viimeisimmätkin linjat on saatu korjatuiksi...

Kaatakaa jo ihmeessä ne puut sähkölinjojen lähettyviltä tai haudatkaa piuhat maahan. Viimeksi mainittu lienee tosin aika arvokasta puuhaa...

Lyhyt nettilainaus Helsingin Sanomista:

...

Tammikuun toisen päivän myräkän odotetaan yltyvän kovemmaksi yön tunteina. Myrskytuuli on ollut kovimmillaan läntisessä Suomessa perjantai-iltana. Sieltä se siirtyy etelämmäs, missä tuuli voimistuu ja on voimakkaimmillaan lauantaiaamuna.

Kova tuuli on aiheuttanut runsaasti sähkökatkoksia. Sähköyhtiö Elenian alueella ilman sähköä oli illalla puoli yhdeksän aikaan Pirkanmaalla 1 300 taloutta ja Hämeessä 1 500 taloutta.

Carunan sähköalueella ilman sähköä oli kello 20.30 runsaat 2 000 taloutta Etelä-Suomessa.

Enimmillään illan aikana ilman sähköä oli noin 10 000 taloutta.

Etelä-ja länsiosissa maata tuuli puhalsi illalla sisämaassa puuskissa noin 20 metriä sekunnissa ja oli vaarallisen voimakasta, kertoo päivystävä meteorologi Anja Häkkinen Ilmatieteen laitokselta.

Helsinki-Vantaalla tuulen voimakkuudeksi mitattiin 21,5 metriä sekunnissa puuskissa.

"Myrsky ei ole erityisen voimakas, mutta se koskee suurta osaa maata, kun matalapaine liikkuu maan keskiosan yli", Häkkinen kertoo.

Merialueilla mitattiin keskituulen nopeudeksi yli 25 metriä sekunnissa. Esimerkiksi Selkämeren Kaskisissa keskituuli oli perjantaina 25,8 metriä sekunnissa.

Merialueilla oli voimassa myrskyvaroitus. Lounaisilla merialueilla varoitetaan vielä lauantaiaamuna myrskystä.

...

Odottavan aika on tunnetusti pitkä...

Tuoko uusi vuosi valoa putken päähän Talvivaarassa? Sen aika näyttää.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä:

Näin Talvivaarasta heruu tietoa

Perjantai 02.01.2015 klo 10:15

KUVA: Teijo Määttänen

Saneerauksessa oleva Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on julkistanut taloustiedottamisensa aikataulun vuodelle 2015.

Talvivaaran hallitus päätti, että yhtiö antaa osavuosikatsausten sijaan johdon osavuotiset selvitykset tilikauden 1.1. - 31.12.2015 kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta.

Talvivaaran julkistaa tilinpäätöstiedotteen 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta 27. helmikuuta. Yhtiö julkistaa johdon osavuotisen selvityksen 28. huhtikuuta. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 27. elokuuta. Johdon osavuotinen selvitys julkaistaan 29. lokakuuta.”Perusteena raportoinnin muutokselle on, että yhtiön liikkeeseen laskemien osakkeiden ja niihin rinnastettavien arvopaperien markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa ja näin ollen valtiovarainministeriön asetuksen (1020/2012) 4 §:ssä määritellyt edellytykset johdon osavuotisen selvityksen antamiselle osavuosikatsauksen sijasta täyttyvät”, Talvivaara tiedotti vuoden päätteeksi.

Vuoden 2014 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Talvivaara julkistaa 23. maaliskuuta alkavalla viikolla.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on alustavasti suunnitellut järjestävänsä varsinaisen yhtiökokouksen 7. toukokuuta.

Talvivaaran saneerausohjelmaehdotus jätettiin Espoon käräjäoikeuteen 30. syyskuuta ja sitä täydennetään. Käräjäoikeus jatkoi ehdotuksen täydennykselle annettua määräaikaa 30. tammikuuta 2015 saakka. Tuotannollista toimintaa harjoittava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo haettiin konkurssiin 6. marraskuuta 2014.

Talvivaara julkisti 28. marraskuuta Finanssivalvonnan poikkeusluvalla tammi-syyskuun osavuosikatsauksen sijasta yleiskuvauksen yhtiön tuloksesta ja taloudellista asemasta.

Talvivaaran osakkeella ei käydä kauppaa Helsingin pörssissä. Viimeinen noteeraus on 0,03 euroa.

Antti Mustonen
antti.mustonen@kauppalehti.fi
+358-50-315 5741