Urbaani cityperhe pyöräretkellä...

Ajelin autolla eräänä päivänä Kemin keskustaa kohti Eteläntietä. Pyörätietä ajeli urbaani cityperhe peräkanaa: isä, äiti ja kolme noin 5-10-vuotiasta lasta.

Mukava, urheilullinen näky, jossa pyöräilyyn liittyvät turvallisuusnäkökohdat oli otettu huomioon – kypärien osalta…

Ihmetystäni herätti asia, joka näyttää olevan varsin yleinen, puhutaan kännykkään pyörän päältä, liikkeessä.

Sekään ei minua olisi ihmetyttänyt, jos esim. isä olisi tärkeän työpuhelun (esim. tehtaan päivystyspuhelun) ottanut vastaan ja epähuomiossa jatkanut polkemista perheensä pyöräretkellä mutta…

Kaikki perheenjäsenet puhuivat polkiessaan kännykkään – totta – joka ikinen, se vaahtosammuttimen mittainen vesselikin, joka apurattaiden varmistamana vispasi pikkupyörällään viimeisenä!

Toki saattoi olla, että he kommunikoivat keskenäänkin reittisuunnitelmista.

Käännyin ympyrästä Karjalahdelle asioimaan parissa paikallisessa liikkeessä.

Kännykkäsessio jatkui! Olipa loivia kurveja kännykkäkansalla! 

Melkein jokaisen vastaantulevan auton kuski puhui estottomasti kännykkään hapuillen toisella, vapaalla kädellä suuntavilkkua, vaihdekeppiä, sytkäriä, CD-soitinta, radiota, ilmastointivipua, tms. ja kurvit mutkissa olivat sitä luokkaa, että olisin voinut pistää ikinuoren autovanhuksemme maalautukseen.

Pariin kertaan täytyi täysin pysähtyä, ettei saanut loivakurvilörpöttelijää nokilleen…

Ja tämä on taivahan tosi!

Itä-rintamalta ei mitään uutta...

Olen kirjoittanut muutaman kerran blogisivulleni Ukrainan, tarkemmin Itä-Ukrainan kriisistä, oikeastaan tälläkin hetkellä olevasta sotatilasta.
Olen lainannut muun muassa Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten materiaalia, koska niihin voi luottaa.


Viime aikoina edellä mainitut tietolähteet ovat olleet jotakuinkin hiljaa, joten on aiheellista todeta, että itä-rintamalta ei mitään uutta...

Neuvoteltua tulitaukoa on rikottu käytännössä joka päivä. 

Kuolonuhrien määrät ovat ilmeisesti pysyneet räiskimisestä huolimatta sen verran siedettävinä ettei pakoteruuvia ole syytä kiristää EU:n ja Yhdysvaltojen taholta.

Ukrainalle/Kiovalle on edelleen vaikea tunnustaa, että se sopii Itä-Ukrainan kohtalosta Venäjän tukemien kapinallisten kanssa, joita se sotaretoriikassaan kutsuu terroristeiksi. Venäjä ei myönnä olevansa sodan osapuoli, joten välikäsiä tarvitaan.

Nyt asemansa sementoineiden kapinallisjohtajien valta perustuu Venäjän tukemien asejoukkojen, eräänlaisten "vihreiden miesten" ja Venäjän armeijan joukkojen tukeen.
Alun perin vihreiksi miehiksi kutsuttiin Krimin vallanneita asemiehiä, jotka paljastuivat Venäjän sotilaiksi.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on joissakin lausunnoissaan todennut, että Venäjää ei kiinnosta enempi irrottelu.
Se on kaapannut Krimin muodollisesta "kansainvälisestä varjonyrkkeily vastustelusta" huolimatta ja kansainvälisistä oikeusrikkomuksista huolimatta.

YK on totaalihampaaton - "täysin arvovallaton" tämän tyyppisissä pikkurähinöissä, joissa yhtenä osapuolena on alkuperäisen turvallisuusneuvoston pysyväisjäsen veto-oikeuksineen.

Toki myönnän, että onhan maailmalla menossa 100-0 huomattavasti pahempia kriisejä, jotka toivottavasti nekin - jollakin aikajänteellä - saadaan rauhoittumaan...

Edelleenkin totean: "On tämä kummaa aikaa!"

Catch and release = pyydystä ja päästä-filosofiasta...

Luin tämän päivän Pohjolan Sanomista filosofi Toivo Salosesta kirjoitetun artikkelin, jossa kyseinen henkilö pohdiskelee kalastukseen, nimenomaan hauen kalastukseen liittyviä asioita jossakin pohjoisen erämaajärvellä.

Todella mielenkiintoinen artikkeli, joka antaa hiukan tavanomaista laajemman perspektiivin kalastamiseen.

Catch and release, suomeksi pyydystä ja päästä-kalastus on viime aikoina puhututtanut monia alan asiantuntijoita.  

Olen itsekin asiaan jonkin verran perehtynyt.

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut mm. Kemissä voi harrastaa yksinkertaisia, hyödyllisiä, edullisia, suorastaan halpoja asioita – mm. mennä rannalle ja/tai soudella ja /tai ajaa moottoriveneellä lähivesille > mato-ongelle!

Olen nähnyt televisiosta em. tyyppistä ”kalastamista”, siinä taisi olla kysymyksessä joella tapahtuva perhokalastus, jonka väitetään olevan kalastuksen eliittiä…

Mielestäni tosikalastuksessa täytyy olla, tekee jopa mieli sanoa, tappamisen meininki.

Kun itse lähden ongelle tai kokemaan katiskoja, tavoitteeni on saada tuoretta kalaa; ahventa tai haukea savustettavaksi.

En lähde merelle silittelemään kaloja, toki pienet, kalastuksessa vioittumattomat kalat päästän takaisin mereen kasvamaan… 

Arvostan em. haastateltavan näkemyksiä kalojen käyttäytymisestä, oppimisesta, itselläni on aika lailla samantyyppisiä havaintoja vuosien/vuosikymmenien varrelta.

Lisäksi ns. roskakaloja ei todellakaan ole, vaan jokaisella kalalajilla on oikeutuksensa ravintoketjuissamme…

Luettuani tämän päivän artikkelin/kuvia katseltuani kävi mielessä, että filosofi Toivo Saloselle voinee antaa pienen vinkin: On syytä pistää pelastusliivit päälle varsinkin, kun liikkuu yksikseen erämaajärvillä.
Miksi?
Siksi, että se antaa hiukan enemmän aikaa pelastautumispohdiskeluun, mikäli lipsahtaa veneestä kalastuksen tiimellyksessä syksyiseen, kylmään veteen...

              

                     

Taas kalajuttua illankähmeessä...

Olen muutaman kerran blogisivuillani kirjoittanut kalajuttuja. Lähinnä kevyttä tekstiä mukavista hetkistä Kemin edustalla, Selkäsaaren kupeessa. Kävimme tänään Selkäsaaressa.
Kuinka ollakaan, olin jo aamulla varautunut mahdolliseen onki-istuntoon kaivamalla muutaman madon tontin kulmauksessa olevasta pottupellonpläntistä.

Jätin vaimoni ja pojantyttären rantaan ja ajoin Lehmikiven karikon kupeeseen ja pistin kaksi jigionkea ja yhden pilkin veteen.

Tuntui, että ei aluksi tapahdu yhtään mitään. "Ei nypyn nyppyä!" niin kuin edesmennyt kalakaverini olisi sanonut ja samalla ehdottanut onkipaikan vaihtamista.

Päätin, että nyt ei säästellä matoja. Pistin/vaihdoin jokaiseen koukkuun tolokun madon ja johan alkoi tapahtua...
Korreloiko madon suuruus saatavan kalan/ahvenen kokoon - kokemukseni mukaan vastaus on kyllä.

Nyt en saanut kovin paljon enkä isoja ahvenia mutta sen verran ja sen kokoisia, että huomenna ne savustetaan - kyllä siitä kahdelle hengelle maukkaan aterian saa...

Tulipahan samalla kotosalla testattua Fiskarsin uudet kalasakset. Ergonomisesti erinomaiset! Ei paremmasta väliä!

Miksi tämän tekstin kirjoitin? Siksi, että näin myöhään syksyllä en ole ollut ahvenia pyytämässä aikaisemmin.
Kalastusvälineet siirsin veneestä varastoon, katiskat on jo muutama viikko sitten nostettu maihin.

Tuskin tulee enää tälle syksylle kalastettua - niin - jos ei ole aivan pakko....

Nysse se tulee...

Nysse se tulee tai sitten ei. Että mikäkö? Lottovoitto tietysti! Pistin taas optimistisesti tutut kaksi riviä nettilottoa vetämään ja jään odottamaan illan arvontaa. Tietysti odotan myös mahdollisen lottovoiton mahdollista uutisointia.
Kukaties saan lukea jonkin lehden lööpistä: "Kemiläinen nettilottoaja räjäytti potin". Silloin sormet tietokoneen näppäimistöllä hakevat kiihkeästi Veikkauksen nettisivuja.

Totuuden nimissä olen jo aikaisemmin saattanut todeta karun todellisuuden - taas arvotut lottonumerot menivät minun numeroiden viereen niin kuin monta monituista kertaa aikaisemminkin...

Mutta siitä huolimatta: Nysse se tulee - ainakin jollekin muulle...

Ps.
Näinhän siinä taas kävi, että ohi numerot vilahtivat. Joku kuittasi tai jotkut kuittasivat kuitenkin yli 2,7 miljoonaa euroa, toivottavasti meni tarpeeseen. Täytyy yrittä joskus taas uudestaan - ehkä jo ensi viikolla...

Vapaa Kemijoki - utopiaa...

Tämän aamun Pohjolan Sanomissa Pekka Juntti haikailee otsikolla: Kemijoki virtaa vielä vapaana vanhoja, menneitä aikoja.

Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa vertailukohdaksi osittain otetaan nykymeno Yhdysvalloissa, jossa kirjoittajan mukaan vanhoja patoja/ilmeisesti myös vesivoimalaitoksia oltaisiin purkamassa, suorastaan räjäyttämässä taivaan tuuliin...

Mielestäni vapaa Kemijoki on totaalista utopiaa. Päinvastoin meidän tulee ensi tilassa vapauttaa se järkevälle vesirakentamiselle.
Rakentaa aluksi Vuotoksen tekoallas, joka järjettömien päätöksien perusteella on tällä hetkellä "naftaliinissa".

Vutoksen altaan rakentaminen antaisi tulevaisuudessa pelivaraa myös Kemijärven ja Rovaniemen asialliseen tulvasuojeluun.

Ajellessani Kemijoen yli moottoritietä Isohaaran kohdalla tulva-aikoina tekee mieli suorastaan huutaa järjettömälle - toki myönnettäköön komean näköiselle - veden, kaikki patoluukut auki toteutettavalle juoksuttamiselle.

Siinä virtaa sillon koko ajan rahaa ja paljon!

CLT-tuotantoon ja koetaloon tutustuminen...

Mikä ihmeen CLT?

Pieni tekstinpätkä Ammattiopisto Lappian kotisivuilta:

CLT-osaamiskeskus on uuden ajan luokkahuone

Valtakunnallisesti merkittävä kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö valmistui Ammattiopisto Lappian Sammonkadun toimipisteeseen Kemiin.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru vihki uudet tilat käyttöön CLT-osaamiskeskuksen avajaisissa 25. huhtikuuta 2014. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui yhteistyökumppaneita ja hanketoimijoita sekä Lappian henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi avasi juhlatilaisuuden. Lappian tavoitteena on valmistaa työelämään oma-aloitteisia, yhteistyökykyisiä ja yrittäjähenkisiä rakentajia.

- CLT-kirjainyhdistelmä (Cross Laminated Timber) merkitsee ristiinliimattua teollisesti valmistettua puuelementtiä, se liittyy rakentamiseen, teolliseen puurakentamiseen ja huipputeknologiaan. Me näemme kirjainyhdistelmässä myös halun kehittää uutta, tarpeen hyödyntää luontevaa raaka-ainettamme sekä monimuotoisen yritysyhteistyön.

Maakuntajohtaja Mika Riipi toi avajaisiin Lapin liiton tervehdyksen.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru piti juhlapuheen, jossa hän totesi ammatillisen koulutuksen olevan muutoksessa. Nykypäivän koulutus tulisi olla riittävän laaja-alaista ja sisältää vaihtelevia opintopolkuja.

Avajaisten yhteydessä juhlittiin myös CLT-Koetaloa, joka toimii ainutlaatuisena CLT-puurakentamisen tutkimusympäristönä. CLT-Koetalo on Kemin Digipolis Oy:n, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke.

_____________________________________________________________________

Olen Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa mukana, tällä hetkellä hallitusjäsenenä.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry haluaa olla tekniikan kehityksessä ajan tasalla. Tällä kerralla lähdemme tutustumaan Ammattiopisto Lappian CLT-hankkeeseen. Vierailuajankohta on perjantaina 03.10.2014 klo 14 alkaen

CLT-hankkeen vetäjä Matti Yliniemi toimii isäntänä ja noudattanee jotakuinkin seuraavaa aikataulua:

+ CLT -hankkeen esittely ja toteutus

+ kahvittelu

+ tutustuminen CLT -valmistukseen käytännössä

+ tutustuminen CLT-koetaloon 

Edessä varmaan mielenkiintoinen vierailu.

Sitä se nimenomaan oli - hieno juttu!

Jos vielä rakentaisin jotain, niin erittäin suurella todennäköisyydellä tekisin sen CLT-elementeistä, sen verran olin tietoinen asiasta etukäteen ja vierailumme täydensi asiaa myönteisesti...

Talvivaaraa, Talvivaara, Talvivaara...

Kyllä on mukava lukea alla olevan tyyppistä tekstiä kestoaiheestani nimeltään Talvivaara.

Kehitys- ja valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) haluaa Ylen mukaan Talvivaaran jatkavan ja pitää mahdollisena, että valtio tukee Talvivaaraa.

_____________________________________________________________________

Kauan sitten, käytännössä alkuvuodesta 2014 kirjoitin mm. seuraavaa:

Ei viikkoa ettei Talvivaara ole otsikoissa. Ei riitä, että ns. keltainen lehdistö irrottelee, suorastaan hekumoi irtonumeromyyntiä lisäten asiasta lööpeissään Talvivaaran nykyahdingosta. Samaan kuoroon ovat yhtyneet sanomalehdet ja nimenomaan tv-uutiset…

Jokainen lukutaitoinen suomalainen tietää tarkalleen Talvivaaran tämänhetkisen tilanteen vai tietääkö sittenkään.

Tietääkö suomalainen matti tai maija meikäläinen, että em. yrityksessä on meillä jokaisella paljon kiinni valtion – Solidiumin – omistuksen kautta.

Solidium lyhyesti nettilainauksena:

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin sijoitustoiminta perustuu taloudelliseen analyysiin. Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidiumin osakesalkussa on yksitoista pörssilistattua yhtiötä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana.

________________________________________________________________________

Erityisesti Kainuun Talvivaaran tilanne ei ole saanut kummoista kouluarvosanaa lööpeissä eikä asiaa ymmärtävien ammattimiestenkään puheissa. Viimeaikaisissa teksteissä/tv-uutisoinnissa ovat vilahtaneet sanat: yhteiskunnan saamattomuus, kyvytön johto, nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahtaminen, allasongelmat, ympäristön saastuttaminen, prosessin tehottomuus, jyrääminen, luparikkomukset, valvonnan puute ja aivan viime päivinä nimenomaan kassan tyhjeneminen.

Kuitenkin tälläkin hetkellä: Kainuun työllisyyteen liittyvänä Talvivaaran kerrannaisvaikutukset ovat tuhansia työpaikkoja ja yli miljardin euron edestä metallia jo valmiina kasassa.

Uusilla kasoilla prosessi toimii – lehtitietojen mukaan – erinomaisesti…

Tiedän, että monet lukijoista ajattelevat Talvivaaran olevan suuri kupla. Näkemyksen taustalla on olennaisesti pörssikurssin kehitys. Se on syöksynyt alas kuin kivi taivaalta.

Muutamassa vuodessa 7 eurosta alle 10 senttiin. Tällä hetkellä (torstaina 2. päivänä lokakuuta 2014) se on noin 4 senttiä.

Yrityksen arvo tämänhetkisellä pörssikurssilla mitattuna on naurettavan alhainen. Sen joku raharikas voisi ostaa lähes taskurahoillaan, jos se olisi näin myytävissä.

”Meillä suomalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa ajatuttaa Talvivaarasta alas. Se on liian suuri ruumis!

Jos eduskuntavaalit olisivat juuri nyt edessä, Talvivaaralle löytyisi ruuhkaksi saakka myötätuntoa, paitsi ehkä viherpiipertäjiltä!” totesi taannoin eräs asiaan perehtynyt.

Mielestäni Suomen valtio on ollut viime vuosina murheellisen passiivinen monissa valtionomistukseen liittyvissä hankkeissa. Niitä on ihan luetteloksi saakka. Se on tosi syvältä se…

Tuntuu välillä siltä, että ministereitäkin ohjailevat ns. keltaisen lehdistön kevyehköt kesälööpit.

Talvivaaran rahoitustilanne on tiukka. Kassassa ei ole liiemmälti pelivaraa. Juuri nyt rahoitustilanteeseen haetaan kiihkeästi uusia ratkaisumalleja. 

Talvivaara irtaantui Lontoon pörssistä - hyvä niin - se oli nykytilanteeseen peilattuna liian suureellista.

Toivottavasti suomalaisten piensijoittajien usko ja luottamus säilyy kuitenkin pääosin aidosti Talvivaaran tulevaisuudessa.

Väliin tuntuu siltä, että pitäisikö pannan hattu asian ratkaisemiseksi kiertämään...

Itse odotan Talvivaaran tilanteesta myönteisiä uutisia lähitulevaisuudessa, toivottavasti niitä alkaa tipahdella kesän kääntyessä alkusyksyyn...

Kyllähän tuo tämän viikon tiistai eli 30.09.2014 oli tosi murheellinen mutta myös jätti pienoisen elämän liekin lepattamaan...

_______________________________________________________________________

Tänään torstaina 02.10.2014 vihdoinkin jotain tukea valtionhallinnon suunnalta, toivottavasti eivät ole pelkkää eduskuntavaalien läheisyyden irtiottoja...

Kehitys- ja valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) haluaa Ylen mukaan Talvivaaran jatkavan ja pitää mahdollisena, että valtio tukee Talvivaaraa.

Paatero korosti , että työpaikat, aluetaloudelliset vaikutukset ja ympäristö ovat nyt tärkeitä. Hän sanoi Ylelle, että ”sellaista vaihtoehtoa, että sitä malmivarantoa ei hyödynnettäisi tai työpaikat tuhottaisiin, sitä en halua nähdä”.

Ministerin mukaan nyt selvitetään, löytyykö Talvivaaralle rahoittajaa markkinoilta. Paatero sanoi Ykkösaamussa myös, ettei Solidiumia ole poissuljettu, kun Talvivaaran ongelmaa ratkaistaan.

”Kaikkein paras vaihtoehto tietysti on, että rahaa löytyy markkinoilta, ja meille tulee uudenlaista osaamista tämmöiseksi ankkurisijoittajaksi. Sehän on tietysti unelma.”

Paatero valittiin kehitys- ja omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi, kun vihreät lähti hallituksesta.

Aikaisemmin tällä viikolla elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi, että valtio voi osallistua Talvivaaran rahoittamiseen osana markkinaehtoista ratkaisua. Hän sanoi, että valtion osallistumisen edellytyksenä on, että kaivostoimintaan mukaan tulee uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka tuo toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta ja että ympäristöasiat hoidetaan.

Hanna Eskola
hanna.eskola@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Nettipankin maksupohjien päivitys...

Kävin hetki sitten nettipankissani. Tein joitakin laskujen maksumääräyksiä ja samalla poistin muutamia valmiita maksupohjia - yrityksiä, henkilöitä ja tilinumeroita. 

Monet ajatukset kävivät mielessäni poistaessani edesmenneen kirvesmiehemme, ystäväni Unto Postisen nimen ja tilinumeron.

Hän oli aikanaan meille rakentamassa kaiken kaikkiaan kuutta rakennusta ja rakennusten pohjia vuosien 1982-2012 eli kolmenkymmenen vuoden aikana. Hän oli monitaitoinen rakennusalan ammattilainen.

Viimeisin yhteinen ponnistuksemme oli Kemin edustalla olevan Selkäsaaren pohjoispäädyssä rakentaessamme merihenkistä torppaa ja pientä varastorakennusta. Se tapahtui myöhäissyksyn, oikeastaan vuodenvaihteen 2010/2011 ja alkukesän 2012 aikana. 

Aika monta kertaa sinne Unskin lähdettiin osittain Kalkkinokalta mutta pääasiassa Hahtisaaren veneluiskalta...

Irtiottoja Meri-Lapin liitosselvityksestä...

Tämän keskiviikon 01.10.2014 Pohjolan Sanomissa oli artikkeli kuntajako-/-liitosselvityksestä.

Aikaisemmin on ollut noin 110%:n todennäköisyydellä selvää, että Tornio ei ole ajatuksesta, suurkunnasta kiinnostunut. Ylitornio on tullut selvitykseen mukaan valtionhallinnon painostuksesta ja nyt liputtaa itsenäisenä kuntana pysymisen puolesta. Tervolassa ollaan myös kohtalaisen itseriittoisia.

Mielestäni kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo voisivat jaktkossa keskittyä vain ja ainoastaan Kemimaa-Kemi-Simo-uuskunnan hahmottamiseen. Muut vaihtoehdot epärealistisina voi hyvällä omallatunnolla unohtaa.

Varmaan kuntajakoselvittäjät käyttävät tavalla tai toisella SWOT-analyysia ja/tai sen sovellutuksia asian varmistamiseksi. Päättäjille on taivuteltava selkeä, yksinkertainen rautalankamalli asiasta...
_____________________________________________________________________

Ajatelin kirjoittaa otsikon asiasta tuoreen kirjoituksen luettuani Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Katri Kulmunin yleisönosastokirjoituksen Pohjolan Sanomista lauantaina 4. päivänä lokakuuta otsikolla: Seutukuntaamme kehitettävä voimakkaasti.

Loppujen lopuksi minun ei ole syytä edellä olevaa kirjoitusta muuttaa.

Katri tuntuu omassa tekstissään hiukan ohjeistavan Pohjolan Sanomien toimittajaa, joka teki artikkelin 30.09.2014 pidetystä seutukunnan kuntajakoasiasta, artikkeli julkaistiin 01.10.2014. Vähän on selittelyn makua...

Turhaa parran pärinää...

Näyttää siltä, että vanhat, turhautuneet ja kränisevät ukonkääkät kirjoittelevat/kirjoituttavat muistelmiaan.

Muistelmissa kerrotaan/kerrataan ännänteen kertaan vanhoja, iänaikaisia asioita, joista tuskin kukaan on enää kiinnostunut.
Kaikki löytyy jo entuudestaa netistä ja/tai ainakin niin sanotun keltaisen lehdistön lööppisivuilta.

Niin, ilmeisesti noista lööppikirjoituksista saa eläkkeen lisukkeeksi sen verran, ettei leivän päällä tarvitse pitää ainoastaan ylähuulta...  

Paljonko on paljon?

Olen kirjoittanut viimeisen vuoden aikana monta artikkelia kestoaiheesta kaivosyhtiö Talvivaara, jonka kehityskaarta olen monista eri syistä seurannut koko sen tähänastisen eliniän. Talvivaaran tie on ollut kivikkoinen. Pääasiassa viimeiset hetket kolinkolia alas, josta media ottaa irti kaiken ja vielä enemmänkin…

Katselin hetki sitten kaivosyhtiö Talvivaaran viidenkymmenen (50) suurimman osakkeenomistajan 30.09.2014 päivitettyä osakasluetteloa.

Monet suuromistajat ovat eilen edelleen "tankanneet" Talvivaaran osakkeita, pienosakkeenomistajat sitävastoin median johdattelevan spekulointiuutisoinnin myötä myyneet aktiivisesti laskevin pörssikurssein osakkeitaan - lievässä paniikissa.

Suurin omistaja, Solidium Oy omistaa tällä hetkellä 318 329 000 osaketta eli 15,1800% koko osakekannasta.

Talvivaaran koko osakemäärä on tällä hetkellä 2 096 782 480100,00 osaketta...

Mediassa on esitetty arvioita, että akuutisti tarvittaisiin riihikuivaa rahaa 100-200 miljoonaa euroa. Arvio perustuu viimeksi toteutetun selvittäjän esittämiin arvioihin.

Sillä saataisiin välittömästi malmin uuslouhinta käyntiin tuotanto ajettua noin kuukaudessa "oikeisiin lukemiin" ....

Paljonko on paljon?

Onko esim. 100-200 miljoonaa euroa paljon rahaa? Riippuu luonnollisesti, mihin sitä vertaa, voin minäkin estottomasti viisastella...

Jos em. rahamäärää rohkenee verrata vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon Suomessa vuosikausia taaksepäin ja vuosikausia/-kymmeniä eteenpäin maksettavaviin tietotekniikkajärjestelmien "yhteensopivuuden takaamiseksi", niin on kysymyksessä pikkusumma.

Em. yhteensopivuuden takaamiseksi tehtävät tietotekniikkajärjestelmät maksavat miljardeja, kukaties jopa kymmenen miljardia euroa!

Miljardi = tuhat miljoonaa, jotta Taka-Hikiän eläkeläismummon vaivat saadaan aukottomasti siirretyksi alue-/keskussairaalaan tai peräti Kehä III-sisälle ja jotta eri tietotekniikkajärjestelmät kommunikoivat yhteensopivasti...

Toisaalta...

Jos tuota 200 miljoonaa euroa vertaa Talvivaaran euroa/osake, se on niin vähän, että sitä ei kehtaa edes mainita.

Jos otetaan tuo Solidium Oy:n tämänhetkinen osakemäärä  318 329 000 osaketta

vertailuun mukaan, niin osaketta kohti, se tekisi noin 0,63 euroa eli 63 senttiä osaketta.

Paljonko on paljon? Ei kovinkaan paljon näin äkkituntumalta.

Kyllä meillä on maa väärällään eteviä, rikkiviisaita ja sanavalmiita kolumnisteja. He pääsevät suorastaan hekumoimaan epäonnistumisilla.

Tässäkin Talvivaara-tapauksessa he tekevät -todennäköisesti  jatkossakin - kaikkensa, jotta piensijoittajille saadaan "kunnon opetus" vertaamalla mm. Talvivaaran osakkeenomistusta Veikkauksen Lotto- peliin.

Totta kai suomalaisille piensijoittajille Talvivaaran osakkeiden osto on ollut aivan muuta kuin lottoamista. Haluan uskoa, että pääosin osakkeenomistajilla - pienillä ja suurilla - on edelleenkin tavoitteena pelastaa kyseinen yhtiö.

Suurista omistajista puheen ollen, Sinulla ja minullakin Solidiumin kautta on mahdollisuus osallistua pelastustalkoisiin.

Nyt tarvitaan Suomen valtion entistäkin selkeämpää roolia.

Kysymyksessä ei ole pelkästään Talvivaara yrityksenä, vaan koko kaivosalan tulevaisuus ja nimenomaan tässä tapauksessa koko Kainuun tulevaisuus. 

Koska me - Sinä ja minä - omistamme suomalaisina tuon Solidum Oy:n, niin eihän tuo suuri lisäpanostus toki olisi, jotta saadaan homma taas kunnolla pelittämään...

"Hei! Me väännetään! Puukkoa vielä lisää haavassa..."

Kyllä meillä on maa väärällään eteviä, rikkiviisaita ja sanavalmiita kolumnisteja. He pääsevät suorastaan hekumoimaan epäonnistumisilla.

Tässäkin Talvivaara-tapauksessa he tekevät -todennäköisesti jatkossakin - kaikkensa, jotta piensijoittajalle saadaan "kunnon opetus" vertaamalla mm. Talvivaaran osakkeenomistusta Veikkauksen Lotto- peliin.

Totta kai suomalaisille piensijoittajille Talvivaaran osakkeiden osto on ollut aivan muuta kuin lottoamista. Haluan uskoa, että pääosin osakkeenomistajilla - pienillä ja suurilla - on edelleenkin tavoitteena pelastaa kyseinen yhtiö.

Suurista omistajista puheen ollen, Sinulla ja minullakin Solidiumin kautta on mahdollisuus osallistua pelastustalkoisiin.

Nyt tarvitaan Suomen valtion entistäkin selkeämpää roolia.

Kysymyksessä ei ole pelkästään Talvivaara yrityksenä, vaan koko kaivosalan tulevaisuus ja nimenomaan tässä tapauksessa koko Kainuun tulevaisuus. 

Tämän aamun eräs "puukonvääntö haavassa"-artikkeli:

Talvivaara-lotolle kävi kalpaten

Keskiviikko 01.10.2014 klo 10:43  

Tiistaiaamu kello 9 oli ratkaiseva hetki kymmenilletuhansille piensijoittajille.

Kävi viimeinkin selväksi, että Talvivaara-lotossa ei jaeta pika- eikä päävoittoja. Käteen jää vain kasa tappioita, menetettyjä euroja.

Talvivaaran selvittäjän Pekka Jaatisen jättämän saneerausohjelman mukaanTalvivaara Sotkamon koko liiketoiminta myydään uudelle yhtiölle. Samalla velat leikattaisiin 99-prosenttisesti.

Hyvä uutinen on, että toimintaa aiotaan jatkaa, mutta on edelleen täysin auki, kuka näin tekee. Ja kenen pussista rahat uuteen yhtiöön tulevat.

Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä toteaakin yhtiön tulostiedotteessa ykskantaan, että tulevaisuus on edelleen vaakalaudalla.

"Saneerausohjelmien toteutuminen on edelleen ehdollinen velkojien hyväksynnälle ja riittäväksi katsotun, pitkän aikavälin rahoitusratkaisun saavuttamiselle", Perä sanoo.

Mahdollisuuksia on, mutta mikään ei ole varmaa.Takarajana Talvivaaran selviämiselle on nyt joulukuun 1. päivä.

Piensijoittajat ostivat Talvivaaraa kuin hurmoksessa viime kevääseen saakka. Ostoputki on kestänyt käytännössä koko sen ajan, kun Talvivaara on hoiperrellut kuilun reunalla.

Nordnetin mukaan Talvivaaran osaketta sisältävien salkkujen lukumäärä kääntyi viime kevään aikana orastavalle laskutrendille pitkäkestoisen ja voimakkaan nousutrendin jälkeen.

Vuoden 2012 maaliskuun lopussa vähintään yhden Talvivaaran osakkeen sisältävien salkkujen määrä oli vajaat 10 000. Tällä viikolla vastaava salkkumäärä oli yli 16 000.

Kun suuret instituutiosijoittajat poistuivat Talvivaarasta, piensijoittajat tankkasivat. Jo tuolloin oli tiedossa, että kyse on lähinnä lottokupongista.

Talvivaaran omistajina on ollut kymmeniätuhansia piensijoittajia. Lottokupongin ennätyshalpa hinta on innostanut ostamaan, ja pienikin positiivinen liikahdus on näyttänyt prosenteissa valtavalta voitolta.

Totuus on inhottava. Kymmenientuhansien sijoittajien rahat ovat nyt Kankkulan kaivossa.

Saneerausmenettelyn myötä Talvivaaran nykyisen osakkeen arvo liudentuu käytännössä nollaan. Aikamoinen isku ja opetus pörssisijoittamista opetteleville suomalaisille.

Jari Saario
jari.saario@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Onko analyytikoilla puhtaat jauhot pussissa?

Tässä on aineksia todelliseen veret seisauttavaan jännitysnäytelmään vailla vertaa. Oleellinen osa kirjoitettiin juuri tänään tiistaina 30.09.2014.

Tänään kuulimme ensin hyviä uutisia Suomen  eräästä kestospekulointiaiheesta - Talvivaarasta, ennakkotietoja selvitysmies Pekka Jaatisen raportista.

Talvivaaran pörssikurssi ponnahti nousuun.

Eipä mennyt aikaa kuin hetki, niin Kauppalehti uutisoi osakkeennousun olevan väärinkäsityksen syytä. Evli Bankin analyytikko Antti Kansanen analysoi selvitysmies Pekka Jaatisen raporttia.

Talvivaaran osakekurssi laskee jyrkästi.

Nimenomaan piensijoittajat ovat selvästi hermostuneet, vaikka aamun ensimmäiset uutiset olivat kokonaisuudessaan myönteisiä.

Mikäli oikein havaitsin pörssikurssi laski päivällä pahimmillaan -32% eilisestä, vielä pörssipäivän päätteeksikin noin -22% käyden välillä siedettävissä noin - 15%: lukemissa.

Oletettavasti pahin paniikki osakkeenomistajien keskuudessa on hiukan rauhoittunut.

Selvitysmies on tarkentanut iltapäivällä Talvivaara-näkemystään. Missään tapauksessa Talvivaaran tie jatkossa ei ole helppo - oikeastaan paäinvastoin.

Viitaten Evli Bankin analyytikon umpisurkeaan, suorastaan johdattelevaan, manipuloivaan näkemykseen on pakko todeta: Nyt joku/jotkut tekevät piensijoittajien hädällä raakasti riihikuivaa rahaa. Kauppaa Talvivaaran osakkeilla on tehty tänään 30.09.2014 yli 7 miljoonan euron edestä - se on kova luku.

Käväiseepä takaraivossa ajatus: Mikä on ns. analyytikkojen provikka "sopivista sanavalinnoista"?

Kuuntelin ja lukaisin hetki sitten lisäksi Kauppalehden analyytikko Ari Rajalan näkemyksiä. 

Hän ihmettelee Talvivaaran tämänpäiväisiä uutisia. Talvivaaran lanseerama termi realisaatiosaneeraus ei hänen mukaansa helpota yhtiön ahdinkoa mitenkään.

Tuntuu välillä siltä, että nyt suorastaan ns. asiantuntijat kilpailevat, kuka kehittelee/keksii synkimmän tarinan/näkemyksen Talvivaarasta. Kisa on selkeästi käynnissä...  

Onko analyytikoilla puhtaat jauhot pussissa?

Sekavaa, sakavaa, sekavaa, toisaalta elinkeinoministeri Jan Vapaavuori lupailee edelleen valtion mukaantuloa samalla tavalla kuin telakkateollisuuden pelastamisoperaatiossa - se on hyvä...


Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä hänelle ominaiseen tyyliin uhoaa, että louhinta voitaisiin aloittaa uudestaan vaikka huomenna ja laitos olisi täystuotannossa kuukaudessa - jos rahaa olisi, niinpä.

Otetaan hiukan siteeksi työntekijänäkemystäkin ruohonjuuritasolta. Aika olennainen pointti kokonaisuuden kannalta...



Pätkä nettitekstiä Helsingin Sanomista:

SOTKAMO. "Suoraan sanottuna konkurssia olen pelännyt", sanoo Talvivaaran työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Vetola.

Kaivoksen työntekijät seurasivat Helsingin tiedotustilaisuutta mietteliäinä työpisteissään tiistaina. Talvivaaran tilannetta kartoittanut selvitysmies katsoo, että kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada kannattavaksi, yhtiö kertoi tiistaina. Liiketoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin uuden rahoituksen hankkimista.

"Yhtiö sai hivenen lisäaikaa. Toivottavasti Talvivaara saa vielä mahdollisuuden, sillä metallien liuoskierrossa saavutettiin viime kuussa tuotantoennätys. Myös ympäristöasiat ollaan saamassa kuntoon", Vetola sanoo.

Kesän ja syksyn aikana kaivoksella on kuulunut monenlaisia huhupuheita yhtiön tulevaisuudesta.Pitkältä tuntunut vuosi ei ole ollut Vetolan mukaan helppo työntekijöille. Viime vuoden puolella oli kolmet yt-neuvottelut ja saneeraukset.

"Moni ahdistunut työntekijä on käynyt luonani keskustelemassa. Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on alhainen. Moni on perustanut perheen, ottanut lainaa ja rakentanut omakotitalon", Vetola sanoo.

Yhtiön palveluksessa on 501 työntekijää, joista 120 työskentelee metallitehtaalla. Lomautettuna on 30 työntekijää, sillä malmin louhinta on ollut keskeytyksissä noin vuoden.

Lisäksi ulkopuolisen urakkatyövoiman määrä on supistunut noin 50:een, kun heitä oli vielä vuosi sitten noin 400.

"Tärkeintä olisi saada louhinta alkuun Kuusilammen avolouhoksella. Näin bioliuotuskasaan saataisiin tuoretta malmia, jotta nikkelimalmin saanto ei ehtyisi. Metallitehdas on tämän vuoden pyörinyt erinomaisella 90 prosentin käyttöasteella. Myös työntekijät ovat venyneet", kertoo Talvivaaran metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto 346:n pääluottamusmies Tero Pulkkinen.

Talvivaaran konkurssilla olisi erittäin negatiivinen vaikutus koko Kainuun aluetalouteen. Se voisi käynnistää Kainuun tyhjenemisen, kun tilanne on pitkään ollut erittäin valoisa, sanoo Kainuun liiton maakuntajohtaja Pentti Malinen.

"Talvivaara on yhä Kainuun kolmanneksi suurin työnantaja Osuuskauppa Maakunnan ja junanvaunutehdas Transtechin jälkeen", Malinen kertoo.

Talvivaaran avulla Kainuu selvisi Malisen mukaan syksyn 2008 kriisistä, kun UPM sulki Kajaanin paperitehtaan. Työttömäksi jäi 535 työntekijää.

"Moni tuli minun tavoin suoraan Talvivaaraan töihin", Pulkkinen kertoo.

"Toinen iso irtisanominen olisi Kainuulle liikaa", hän lisää.

"Sotkamoon on Talvivaaran myötä muuttanut paljon lapsiperheitä. Sotkamossa on eletty positiivisessa ilmapiirissä, kun työttömyys on ollut alhainen. Toivottavasti yhtiön saa jatkaa toimintaansa", Sotkamon keskuskoulun rehtori Tapani Tölli sanoo. Koulussa on 294 oppilasta.

"Talvivaara joutaisi panna kiinni. Se uhkaa pilata Vuokatin matkailun maineen. Minua huolettaa myös tehtaan purkuputken rakentaminen Vuokatin lähelle Nuasjärveen", sotkamolainen Mirva Mustonen sanoo.

Tapio Mainio HS

Järkevää!

Saimme juuri hetki sitten hyviä uutisia ahdingossa olevasta kaivosyhtiöstämme, Talvivaarasta.

On saatu näyttöjä, vakuudet kannattavuudesta, tästä vaan kovalla työllä ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisuilla nokka nousuun - hyvä niin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Talvivaarassa tehdään suuri yritysjärjestely – tavoitteena jatkaa kaivostoimintaa

TALOUS 30.9.2014 9:27 Päivitetty 30.9.2014 10:11

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

KIMMO RAUATMAA / STR

Talvivaaran primääriliotusalue syyskuun alussa.

Kaivosyhtiö Talvivaaran tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon koko liiketoiminta myydään realisaatiosaneerauksen kautta uudelle Talvivaaran perustamalle yhtiölle, jos Espoon käräjäoikeus ja velkojat järjestelyn hyväksyvät.

Samalla NewCoon siirtyisivät Talvivaara Sotkamon nimissä olevat tuotevirta- ja tuotteiden myynti- ja ostosopimukset. Liiketoiminnan kaupasta saatava kauppahinta olisi käytettävä täysimääräisesti Talvivaara Sotkamon saneerausvelkojen maksuun.

Talvivaara Sotkamo on kaivostoimintaa harjoittava yhtiön, jonka enemmistöomistaja on Talvivaara.

Molemmat yhtiöt eli Talvivaara ja Talvivaara Sotkamo ovat toimittaneet tänään Espoon käräjäoikeuteen saneerausohjelmaehdotuksensa.

Yrityssaneerauksen selvittäjänä toimivan asianajaja Pekka Jaatisen mukaan Talvivaaran ja Talvivaara Sotkamon liiketoiminta on osoittautunut saneerausmenettelyn aikana elinkelpoiseksi ja kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada kannattavaksi. Liiketoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin uuden rahoituksen hankkimista.

Talvivaaran tiedotteen mukaan käräjäoikeudelle jätettävät selvittäjän saneerausohjelmaehdotukset eivät sisällä tarkempia yksityiskohtia mahdollisen liiketoiminnan kaupan tai muun toteuttavan järjestelyn rakenteesta, osapuolista ja muista ehdoista.

Asianajaja Jaatinen esittää Talvivaaralle kahdeksan vuoden saneerausohjelmaa. Yhtiön kaikkia vakuudettomia velkoja leikattaisiin 97 prosenttia.

Yhtiön mukaan se jatkaa kaikkien mahdollisten rahoituslähteiden arviointia, joihin kuuluvat joukkolainojen liikkeeseen laskeminen, osakeanti ja yhden tai useamman sijoittajan sitoutuminen Talvivaaraan ja uuteen perustettavaan operatiiviseen yhtiöön.

Yhtiön tiistaina julkistaman huhti–kesäkuun osavuosikatsauksen mukaan Nikkelin tuotanto oli katsauskaudella 3 189 tonnia. Viime vuoden huhti–kesäkuussa nikkelin tuotanto oli 1 776 tonnia. Sinkkiä Talvivaara tuotti 5836 tonnia, kun sen tuotanto oli viime vuonna samalla ajanjaksolla 4 465 tonnia.

Talvivaaran liikevaihto oli huhti–kesäkuussa Liikevaihto 39,2 miljoonaa euroa, mikä on kolme kertaa niin paljon viime vuonna samalla ajanjaksolla. Liiketappio supistui 4,2 miljoonaa euroon. Viime vuonna samalla ajanjaksolla liiketappio oli 23,9 miljoonaa euroa.

Ukrainan kriisin heijastuksia...

Vilkaisin hetki sitten Pohjolan Sanomien nettilehteä. Tunnen olevani kohta Veikko Huovisen romaanihahmon, Konsta Pylkkäsen mainitsema välikäsi kopioidessani lehdistä artikkeleita.

Ei tarvitse paljoakaan mielikuvitusta, kun laskee yhteen 1 + 1 = 3 toisin sanoen kohta vuoden velloneen Ukrainan kriisin, välillä totaalisen Itä-Ukrainan sotatilan heijastuksia tänne koto-Suomeenkin.

Valmiutta on kohennettava/löydyttävä koko maan puolustamiseksi, siitä ei liene kahta sanaa.

Suoraa nettilainausta Pohjolan Sanomista:

Kuusi puoluetta saavutti Ilkka Kanervan johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä yksimielisyyden. Vasemmistoliitto jättää eriävän mielipiteensä, ja vihreät ehdottaa sodan ajan joukkojen vahvuuden pienentämistä.

Lauri Nurmi

Helsinki

Armeijan asehankintojen rahoitusta miettinyt parlamentaarinen työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

Kuusi puoluetta on yhtä mieltä siitä, että jo vuonna 2016 armeijalle pitää antaa puolustusmateriaalin hankintaan lisärahaa 50 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä taistelujoukoilla on vakavia puutteita esimerkiksi pimeänäkölaitteista.

Ensi vuonna puolustustarvikkeiden hankintaan on budjetoitu 446,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi armeija irrottaa hankintoihin muista budjettirahoistaan noin 50 miljoonaa, jolloin kokonaissumma nousee 500 miljoonaan. Vuoden 2016 lisäys on siis suuruudeltaan 10 prosenttia.

Alma Aluemedian tietojen mukaan kokoomus, sdp, keskusta, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit ovat asiasta yksimielisiä.

Vuoden 2016 jälkeen armeija saa joka vuosi asehankintoihin lisärahaa porrastetusti. Vuonna 2020 vuotuinen lisäys on nykytasoon verrattuna 150 miljoonaa euroa. Käytännössä summa on suurempi, koska puolueet ovat sopineet, että indeksikorotukset vaikuttavat määrärahan suuruuteen.

Ilkka Kanervan (kok) johtama työryhmä julkistaa raporttinsa keskiviikkona.

Vihreiden esitys johtaisi koko maan puolustamisesta luopumiseen

Vasemmistoliitto on jättänyt lopputuloksesta eriävän mielipiteensä. Puolue vastustaa asemäärärahojen korottamista.

Vihreät on vastaavasti kirjannut raporttiin lausuman, jonka mukaan puolustusvoimien pitäisi pienentää sodan ajan joukkojensa määrää. Puolustusvoimauudistus päättyy vuonna 2015. Siitä lähtien Suomen armeijan sodan ajan taisteluvahvuus on 230 000 miestä.

Vihreiden mielestä vahvuutta pitäisi vielä tästäkin laskea, mikä vapauttaisi määrärahoja materiaalihankintoihin.

Yksimielisyyden työryhmässä saavuttaneille puolueille vihreiden esitys ei käy, koska muuten armeija ei pysty puolustamaan koko maata.

Kuuden puolueen saavuttama yksimielisyys tarkoittaa sitä, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus kirjaa ohjelmaansa armeijan asemäärärahojen korottamisen.

Upseerien toiveet toteutuvat

Alman tietojen mukaan yksimielisyyden saavuttaminen oli nykyisessä maailmantilanteessa melko helppoa. Työryhmässä istuneille kansanedustajille on vuoden aikana selvinnyt, että armeijan taisteluvarustukseen uhkaa tulla vakavia puutteita, kun etenkin maavoimien kalusto vanhenee nopeasti.

Eduskuntapuolueet asettivat Kanervan johtaman työryhmän sen jälkeen, kun vuoden 2012 puolustuspoliittisessa selonteossa oli todettu maanpuolustukseen varattujen määrärahojen riittämättömyys suhteessa armeijalta vaadittavaan suorituskykyyn.

Nyt päätetyt lisäykset aserahoihin noudattavat puolustusvoimien johdon arviota vaadittavista tasokorotuksista.

Ensi vuonna tarvikehankintoihin käytetään vain noin 18 prosenttia puolustusbudjetista. Armeijan tavoitteena on nostaa prosenttiosuus lähelle kolmannesta.

Romahtanutta kertausharjoitusten määrää nostetaan

Työryhmä korostaa, että nyt linjatuilla korotuksilla pystytään paikkaamaan vasta arviolta puolet vaalikaudella 2011–2015 puolustusvoimissa tehdyistä leikkauksista.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen armeijan rahoitusta leikattiin tuntuvasti, mutta parin viime vuoden kuluessa puolueet ovat havahtuneet Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumiseen.

Ensimmäisenä johtopäätöksenä on aserahojen asteittainen palauttaminen armeijalle. Työryhmässä on keskusteltu myös kertausharjoitusten määrästä. Vuonna 2011 kertausharjoituksiin osallistui noin 27 000 suomalaista, mutta tänä vuonna luku jää 6 000:een.

Ensi vuonna kertauskutsu kolahtaa noin 18 000 suomalaiselle.

Ihmisenergiasäästöä teoriassa

Varmaan jokaisella ihmisellä on kouluajoiltaan erilaisia mielikuvia, sanoja, lauseita, jotka jossakin vaiheessa putkahtavat esiin sopivan asian yhteydessä.

Viime aikoina on paljon puhuttu elämän kestoaiheesta - liikunnan merkityksestä ihmisen elinkaaressa. Sormi varoittavasti pystyssä erilaiset asiantuntijat kertovat intohimoisesti ihannearvoja. jotka liittyvät ihmisen päivittäiseen liikkumiseen. Tosin ihannearvoista näytetään olevan ainakin kahta mieltä...

Muistan 1960-luvulta fysiikanopettajani sanat hänen kertoessa ihmisen jokapäiväisestä energiankulutuksesta.
Hän totesi yksiselitteisesti: "Jos sinun ei tarvitse juosta, kävele. Jos sinun ei tarvitse kävellä, istu. Jos sinun ei tarvitse istua, makaa, silloin sinun energiankulutuksesi on minimissään."

Mikäli oikein muistan, hän eli niin kuin opetti. Hän eli aikanaan selvästi yli suomalaisen miehen keski-iän. Toki elinikään vaikuttavat monet muutkin osatekijät kuin liikkuminen/liikkumattomuus..

Tämän artikkelin kirjoittaminen lähti liikkeelle lukemastani otsikosta: "Istuminen on hengenvaarallista." Niin varmaan onkin, tämäkin teksti olisi ollut viisasta kirjoittaa vähintäänkin seisoaltaan...