Hmmmmm - vai niin - jos näin akuutti koodaritarve on niin lisää koulutusta, koulutusta, koulutusta ja /tai työperäistä maahanmuuttoa ammattilaisista lisää...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain – "Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu"
Koodausosaamista kaipaavat ICT-alan lisäksi myös muiden alojen yritykset.
Ohjelmistoyritysten pula osaajista uhkaa kasvaa, vaikka pulaan on haettu muun muassa lisäämällä erilaista täydennys ja muuntokoulutusta.
Tarvetta olisi noin 5 000–6 000:lle uudelle osaajalle vuosittain,arvioi Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
– Kuilu kasvaa, vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia.
ICT-alan etuja valvova Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom laskee, että viidessä vuodessa osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään.
– Meillä on paljon teknologia-alan yrityksiä. Tulevan 5G-tietoliikenneverkon päälle rakentuu moderneja palveluita ja sovelluksia. Tietoliikenneala on yksi maan kovimmista investoijista, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Ohjelmistoyritysten lisäksi työntekijöistä kilpailevat esimerkiksi pankki-, vakuutus-, metalli- ja metsäalan yritykset.
Ussan mukaan Suomessa on kaksinkertainen määrä ICT-alan ammattilaisia verrattuna EU-maihin keskimäärin. Silti töitä riittäisi muun muassa koodareille, järjestelmäarkkitehdeille ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.
Sekä Roiha että Ussa haluavat nykyistä sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa pulaa helpottamaan.
Koodareita koulun penkiltä
Koodareita on yritetty haalia töihin erilaisilla täydennys- ja muuntokoulutuksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2018 korkeakouluille 19 miljoonan erityisavustuksen, joka mahdollistaa ohjelmistoalan osaamisen lisäämisen yli 10 000 opiskelijalle.
Osa avustuksesta meni viidelle ammattikorkeakoululle, jotka käynnistivät tänä vuonna AMKoodari-koulutuksen. Maksuttomat täsmäopinnot on tarkoitettu esimerkiksi koodaamista opettelevalle uranvaihtajalle tai yrityksen henkilökunnan kouluttamiseen.
– Kiinnostus näihin opintoihin on ollut suurta, vaikka emme niitä ole juuri markkinoineet, kertoo suunnittelija Johanna Santala-Blom Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Haku Hämeen ammattikorkeakoulun ensi kevään opintoihin päättyi marraskuun lopussa. Ilmoittautumisia tuli yli 200 ja Hämeessä täsmäopinnot näyttävät kiinnostavan erityisesti naisia.
– Peräänkuulutamme lisää koulutuspaikkoja, mutta myös muuntokoulutuksella on merkitystä. Digitalisaatio muuttaa työtehtäviä. Osa perinteisistä työpaikoista katoaa ja uusia syntyy, arvioi FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Osa opiskelijoista karkaa töihin ennen valmistumista
Lahden ammattikorkeakoulussa vuosittain 80 opiskelijaa aloittaa tieto- ja viestintätekniikan opiskelut. Koodaripula tuntuu monella tapaa.
– Opiskelijamme työllistyvät hyvin. Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu. Yhä useampi yritys haluaa tulla esittelemään kouluumme toimintaansa ja tulevia työpaikkoja opiskelijoillemme, sanoo tieto- ja viesintätekniikan yliopettaja Matti Welin Lahden ammattikorkeakoulusta.
Moni yritys haluaa myös tehdä yhteisiä projekteja opiskelijoiden kanssa. Käynnissä on yli kymmenen projektia, joissa tehdään muun muassa työturvallisuuspeliä Fazerille tai viilunmittauksen mobiilisovellusta Raute-yhtiölle.
– Yrityksellämme on ollut monta vuotta vaikeuksia löytää hyvää koodausosaamista Lahden alueelta, sanoo Rauten teknologiajohtaja Mika Hyysti.
Oppilaitosyhteistyön lisäksi yhtiö on käyttänyt oululaisen yhteistyöyrityksen koodaajia ja avannut vuosia sitten toimiston myös Helsinkiin.
Lahtelainen 31-vuotias Johannes Syvävirta opiskelee kolmatta vuottaan koodausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Ensi kesäksi on haussa alan töitä kotikaupungin alueelta.
– Kyllähän töitä on, mutta pitää olla myös osaamista ja sitä ollaan täältä koulusta hakemassa. Ja tietysti pitää olla sitä omaa harrastuneisuutta.
Lue lisää: