maanantai 5. tammikuuta 2015

Perussuomalaisten kannatusromahdus...

Ajattelin tänään olla kirjoittamatta yhtään blogitekstiä. En oikeastaan nytkään kirjoita pitkää tekstiä vaan lainaan sanomalehdessä ollutta artikkelia Perussuomaisista, jota hiukan kommentoin.

Jos puolueen linja on niin pelkistetty kuin peruspopulisti Jussi Halla-aho esittää, niin arvelen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten saavan noin 11%:n kannatuksen, edellä mainittukin arvio saattaa olla yläkantissa.

Perussuomalaiset alkavat kilvoitella Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa parhaasta kymppikerholaisesta!

Puheenjohtaja Timo Soini saattaa pelastaa tilanteen asiallisilla kannanotoillaan maan sisäpolitiikkaan vaalitaistelun käynnistyessä. Toisaalta lupaukset vastuun kantamisesta eduskuntavaalien jälkeen saattavat myös auttaa asiaa...


Nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Päivitetty 5.1.2015 06:45, julkaistu 5.1.2015 06:40

Jussi Halla-aho: Puoluejohto ei ymmärrä maahanmuuttokriittisyyden tärkeyttä äänestäjille

Kuva: Emilia Kangasluoma
Lauri NurmiLähetä palautetta toimittajalle
Jussi Halla-aho vaatii perussuomalaisten vaaliteemaksi maahanmuuttokysymyksiä.

”Miten ruotsidemokraatteja voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi”, Halla-aho kysyy

Lauri Nurmi
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaatii, että perussuomalaiset nostavat maahanmuuttokysymykset nykyistä paremmin esille.
– Niiden pitää olla yksi kärkiteemoistamme.
Halla-ahon mielestä puolue välttelee maahanmuuttokriittisyyttä, mikä näkyy gallupeissa suosion tasaisena laskuna.
– Puolueen johdossa olisi terveellistä ymmärtää, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa kannatustamme. Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys, Halla-aho painottaa.
– Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini, Halla-aho sanoo Lännen Median lehtien haastattelussa sunnuntaina.
Ylen tuoreessa gallupissa perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa.
– Ihmiset eivät ole varmoja, ajammeko asioita, joiden vuoksi he ovat meitä äänestäneet, Halla-aho arvioi ja ihmettelee sitä, miksi puoluejohto sen sijaan on pitänyt kovaa meteliä esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista.
– Homoavioliitot ovat vähämerkityksinen asia, eivätkä ne vaikuta oikeastaan mihinkään. En niitä kannata, mutta voin mainiosti elää asian kanssa. Soini on sanonut, että maahanmuuttoon liittyvät asiat eivät häntä kiinnosta. Se on ihan ok, mutta toisaalta voisin sanoa, että homoliittokysymys ei kiinnosta minua henkilökohtaisesti pätkääkään, mutta silti ymmärrän, että puolue on muodostanut jonkin linjan, Halla-aho vertailee eri asioiden yhteiskunnallista painoarvoa.

Sama linja kuin ruotsidemokraateilla

Halla-ahon mukaan kasvavasta maahanmuutosta aiheutuu taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joihin puuttumisen toivossa perussuomalaisia on äänestetty.
– Mielipidekyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö perussuomalaisten potentiaalisista kannattajista sijoittaa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kolmen tärkeimmän asiakokonaisuuden joukkoon, helsinkiläinen sanoo.
Hän huomauttaa, että länsinaapurissamme ruotsidemokraatit on lisännyt suosiotaan vaatimalla maahanmuuton rajua leikkaamista.
– Ruotsissa perussuomalaiset olisi myös natsipuolue, kun taas Suomessa ruotsidemokraatit ei herättäisi minkäänlaista huomiota. Meillä on aivan sama linjaus maahanmuutosta kuin heillä.
Ruotsissa muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä Jimmie Åkessonin johtaman puolueen kanssa.
– Ruotsissa kasvava siirtolaisyhteisö on magneetti, joka houkuttelee muita. Jos emme vähennä maahanmuuttoa, Suomessa toteutuu myös kehitys, jossa tulijat elävät maahanmuuttajien mikroyhteisöjen sisällä eivätkä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, Halla-aho arvioi.
Suomessa asuu 300 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Heidän osuutensa on noin 6 prosenttia koko väestöstä. Ruotsissa vastaava osuus on yli 15 prosenttia.
– Ruotsidemokraatit ovat vaatineet maahanmuuton vähentämistä 90 prosentilla, jolloin Ruotsi tulisi suurin piirtein Suomen tasolle. Miten heitä voi kutsua fasisteiksi, jos ei Suomen kaikkia hallituspuolueita kutsuta fasistisiksi, Halla-aho ihmettelee.
Vuonna 2013 Ruotsi myönsi lähes 100 000 uutta oleskelulupaa. Suomessa määrä on vuosittain noin 20 000. Perhesyyt ovat Ruotsissa ja Suomessa yleisin oleskeluluvan myöntämisperuste.

”Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin”

Helsingin ja Vantaan asukkaista vieraskielisiä on lähes 15 prosenttia. Muut suuret kaupungit seuraavat perässä: Turussa prosenttiosuus on noin 9 ja Tampereella yli 6, mutta Oulussa vasta päälle kolme. Nuorissa ikäluokissa osuudet ovat paljon suurempia, koska maahanmuuttajien perheissä on paljon lapsia.
Lainsäädäntöä pitäisi Halla-ahon mielestä kiristää toissijaisen suojelun nojalla myönnettyjen oleskelulupien kriteerien ja perheenyhdistämisten osalta.
– Suomen maahanmuuttopolitiikka on yhtä liberaalia kuin Ruotsin, mutta tietoisuus linjastamme ei ole vielä levinnyt yhtä laajalle, hän sanoo.
Halla-ahon mielestä aiheesta on keskusteltava avoimesti, koska maahanmuuttajat tarvitsevat paljon julkisia palveluita, jotka jonkun on rahoitettava.
– Usein sanotaan, ettei näistä kysymyksistä saa keskustella, mutta pakkohan niistä on voida puhua, kun on kyse yhteisistä verovaroistamme.
– Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä, kuin mitä Suomi pystyy kotouttamaan. Kehitys näkyy surkeissa työllisyys- ja rikosluvuissa sekä syrjäytymisessä ja koulupudokkaiden määrässä. Seurauksena on negatiivinen kierre, joka Ruotsissa on jo voimakkaasti käynnissä.
Perussuomalaisten ääniharava huomauttaa, että kaupungeissa keskiluokkainen kantaväestö alkaa muuttaa pois asuinalueilta, joilla maahanmuuttajien sopeutumisvaikeudet näkyvät alueen arjessa.
– Myös hyvin toimeentulevat maahanmuuttajat muuttavat muualle, hän lisää.
Halla-ahon arvion mukaan perussuomalaiset pettää äänestäjänsä, jos puolue ei muuta linjaansa näkyvästi ja kuuluvasti.
– Saamani palautteen perusteella monilla on epäilyksiä, olemmeko me se vaihtoehto, joka olemme luvanneet olla. Puolueen täytyy katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko aktiivisesti pitäneet tapetilla asioita, joita vaaliohjelmassamme lupasimme. En ihan rehellisesti voi sanoa, että olisimme puolueena niin aina tehneet.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 4...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa pelaajat ovat kentän pinnassa jotakuinkin puolen minuutin välein ja nähtävissä on näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään eri värisiä kortteja etutaskustaan. Pääasiassa keltaisia varoituskortteja, väliin punaistakin...

Tänään sunnuntaina 04.01.2015 oli ottelu, josta seurasin toisen puoliajan. Espanjalaisen jalkapalloilun ottelu Valencia-Real Madrid. Real Madridin supertähdet olivat varjoja parhaimmista peleistään...

Kotijoukkue Valencia halusi voittaa.

Pelasin sitä parilla eurolla Veikkauksen livepelinä, mutta en onnistunut. Lopputulos oli 2-1 (0-1)...

Tämän pelin toinen puoliaiaka näytti olevan taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa puolen minuutin välein ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan.

Kirjoitanpa taas:

Minun täytynee lopettaa tai ainakin vähentää näiden nyhjäysotteluiden katsomista...


Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla...

Muistelen mielelläni vanhoja tapahtumia, varsinkin jos ne tuovat myönteisiä asioita mieleeni, jotka ovat johtaneet asiasta toiseen.

Joku lukijoista saatta todeta: " No sinähän olet jo siinä iässä." Totta mutta siltikin...

Hetki sitten sivumennen mainitsin kirjoituksessani Christoffer Taxellista, hänen kesämökkiasiastaan.
Kaiken kaikkiaan hän on kiistatta yksi suomalaisista supervaikuttajista, siitä ei ole kahta sanaa...

Minua em. henkilö kiinnostaa erityisesti siksi, että hän on saanut muistoksi, lahjoituksena alla olevassa tilaisuudessa välikäsien kautta Vladimir Tchernovin taulun, joka oli aikaisemmin minun omistuksessani.

Koulutuskuntayhtymä Lappian Uutisarkisto

20-vuotias Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu juhli näyttävästi

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun 20-vuotisjuhlaviikko huipentui perjantaina 28. syyskuuta 2012 juhlatilaisuuteen, joka pidettiin Kosmoksessa Kemissä.
Lämminhenkisessä juhlassa muisteltiin ammattikorkeakoulun historiaa ja pohdittiin tulevaisuuden haasteita. Juhlaan osallistui yhteistyökumppaneita, henkilökuntaa, opiskelijoita ja kutsuvieraita. Rehtori Reijo Tolppi piti tervetuliaispuheen.

Ministeri Christoffer Taxell muisteli juhlapuheessaan ammattikorkeakoulujen perustamista ja totesi koulutuksen olevan tehokkain tapa muuttaa maailmaa. Christoffer Taxell oli opetusministeri hallituksessa vuosina 1987 - 1990, jolloin ammattikorkeakokeilusta päätettiin.

- Suomen kehittyminen nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi on perustunut osaamiseen. Sen keskeisiä elementtejä ovat korkea yleinen koulutustaso sekä vahva panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan, Taxell kehui.

- Siellä missä on sopiva annos uteliaisuutta yhdistettynä vankkaan osaamiseen sekä ympäröivän maailman tarpeiden ymmärtämiseen, siellä missä löytyy tekemisen meininkiä, siellä löytyy myös menestystä, siellä rakennetaan tulevaisuutta ja ehkä vähän muutetaan maailmaa, Taxell totesi puheessaan. 
...
____________________________________________________________________


Että mitäkö muuta? Pieni selitys lienee paikallaan: 

Severomorskilaiset kuvataideystäväni Anatoly Sergienko ja Ivan Voron sekä silloin muurmanskilainen akvarellisti Vladimir Tchernov pitivät taidenäyttelyn Kemin taidemuseossa syksyllä 1997.
Hyvä taidenäyttely, jonka avasi nyt jo edesmennyt, Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leino.

Ostin em. kuvataiteilijoilta muutaman taulun. Muun muassa Valadimir Tchernovilta kolme akvarellia.
Yksi niistä oli nimeltään Mystinen rantamaisema. Erittäin mielenkiintoinen, minun mielestäni kaunis, hiukan mietiskelyä aiheuttava taulu. Kehystettyäni sen pidin sitä omassa työhuoneessani - "silmieni alla"...

Olin aikanaan rehtori Reijo Tolpille kertonut vuonna 1994 aloittamastani kulttuuriyhteistyöstä Barentsin meren rannalle Severomorskiin/Muurmanskiin.

Sittemmin Reijo mainitsi yllä olevasta tilaisuudesta ja siihen liittyvästä lahjatarpeesta. Näin päädyimme edellä mainittuun akvarelliin, joka on luovutettu ja toivottavasti löytänyt paikan Christoffer Taxellin seinältä.

Erittäin suurella todennäköisyydellä kerron myöhäisemmässä vaiheessa mm. six-pack-hallituksen pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtionvaranministeri Jutta Urpilaiselle tarjoamistani Anatoly Sergienkon upeista akryylitöistä nimeltään Kosinta ja Euroopan valloitus II.
En onnistunut niitä heille myymään, vaikka en olisi pyytänyt tauluista "ministerilisää".

No aika tavaran kaupittee...












Maisenmanhoidollista pensaiden ja puiden kaatoa Selkäsaaressa...

Kävimme tänään sunnuntaina 04.01.2015 toista kertaa Selkäsaaressa. Vaimoni meni etukäteen aamulla torppaa lämmittämään ja ruokailua valmistelemaan.
Minä ja ystävämme, ammattitaitoinen moottorisahavirtuoosi köpöttelimme ahkion kanssa saareen pari tuntia myöhemmin tavalliset suksisauvat tukenamme.

Menomatkalla jalanjälkiimme ilmaantui vain muutamaan paikkaan vettä, takaisin tullessa sitavastoin jo enemmän.

Vaimoni kertoi, että häntä oli saareen vastaanottanut hirvilauma, kaikkiaan kuusi hirveä. 

Hirvenjälkiä löytyi Selkäsaaten pohjoispäästä runsaasti, olivat kalunneet lehtipuiden runkoja. Me autoimme hirvien ateriointiasiaa kaatamalla aukon rantarisukkoon.
Samalla saimme aiemmin suunnittelemamme merinäköalan tulistelupaikalle ja torpan terassille...

Kaadoimme samalla kaksi suurta kuusta varautuen mahdollisen aurinkopaneelin asennukseen. Asia on siltä osin vielä auki. Lisäksi kaadoimme muutamia muita pienempiä puita kesällä tapahtuvaa kuivumista, karsimista, pätkimistä ja pilkkomista odottamaan - puuta riittää vuosiksi eteenpäin... 

Jäällä on tällä hetkellä sen verran lunta, että kävellen paikka paikoin sohjoisessa lumessa, on aika raskasta.

Saaressa käynti kävi tällä kerralla ihan työstä.

Varmaan seuraavalla kerralla mennään suksilla. Todennäköisesti talven edetessä pitemmälle kokeilemme auton käyttöä myös saarikäynnillämme. Nelivetoautolla siinä ei ole varmaan ongelmia...
__________________

Asiasta toiseen: Katselin Christoffer Taxellin televisiohaastattelua.

Mielenkiintoinen haastattelu ja mielenkiintoinen, monessa mukana ollut/oleva henkilö. Hän kertoi pitävänsä rauhallisesta mökkielämästä.
Vanhempiensa perua oleva mökki on nimeltään Småningom, suomeksi Vähitellen.

Varmaan suurin osa suomalaisesta mökkikansasta ajattelee edellä mainitulla tavalla. Mökit ja niiden ympäristöt muotoutuvat vähitellen näköisekseen.

Ne eivät tule koskaan valmiiksi... 



lauantai 3. tammikuuta 2015

Vanha, aina ajankohtainen ja puhutteleva teksti - minun mielestäni...

Kaivoin taas vanhan tekstini esiin kuluvan vuosituhannen alkupuolelta. Viime aikoina on ehditty jo esittää/toivoa, että ammattiyhdistysliike vetelee viimeisiään, käy kuolintaistelua dynaamisessa kvartaalitaloudessa.


Ei vetele! Rohkenen jopa väittää, että työntekijöiden ja toimihenkilöiden kiinnostus raadolliseen edunvalvontaan päinvastoin lisääntyy lähiaikoina.
Mikäli oikein muistan,EK:sta eläkkeelle vastikään jäänyt Lasse Laatunen arveli asian etenevän myös tähän suuntaan.



Vanha, vuonna 2003 kirjoittamani teksti, joka mahdollisesti on julkaistu jossakin lehdessä tai sitten ei...


POHDISKELUA LAULUN SANOISTA NYKYAIKAAN…       


Tunnustan pitäväni tarinoista, varsinkin loogisesti etenevistä tarinoista, joissa paha saa loppujen lopuksi palkkansa ja hyvä palkitaan.
Pidän myös hyvästä, melodisesta musiikista varsinkin jos siihen liittyy hyvät, puhuttelevat sanat.
Muun muassa useissa työväenlauluissa on mielestäni sekä melodia että sanat kohdallaan.

Eräs parhaimmista on Taistojen tiellä laulu, jota ei välinpitämättömänä, kylmänä voi kukaan nykyaikanakaan kuunnella.

Muutaman kommentti ensimmäisen säkeistön sanomaan, ehkä myöhemmin sitten lisää muihinkin säkeistöihin...

 

TAISTOJEN TIELLÄ


Kyseinen laulu on klassinen suomalainen työväenlaulu, alkujaan H. Konnon säveltämä vanha Suojeluskuntamarssi, johon kapellimestari K. Kangas teki sanat ja kuorosovituksen 1920-luvun loppupuolella…

Sanat:

Eespäin, eespäin…
tiellä taistojen…
rinta rinnan astukaamme siskot, veikot…
soipi laulu meidän joukkojen…
meitä taistoon kutsuen…

Kommentti:

Eteenpäin tässä dynaamisessa nykymenossa pitäisi mennä, mutta onko eteenpäin meneminen tosiasiassa todellista edistystä vaan totaalista, harhaista taantumaa, siitä voinee olla vähintäänkin kahta mieltä…

Väitetään, että nykyaikana täytyy juosta, jotta edes pysyy paikallaan.

Onko todella näin, vai elämmekö loppujen lopuksi eräänlaisessa unessa ja dynaamisuuden/tehokkuuden harhassa, josta mm. kuuluisa, arvostettu ja kiistelty filosofimme Yrjö Kallinen meitä jo kauan sitten varoitteli...
Sumeilematon, vähäosaisista piittaamaton kohellus, raaka optio-osakepeli, erilaisten uhkakuvien jatkuva esiin tuominen –suoranainen uhittelu ja pelleily on osittain saanut oikeutetusti tylyn väliaikaistuomion erilaisten IT-kuplien puhkeamisessa - onneksi, mutta peli näyttää raakana jatkuvan!


Eespäin, eespäin alta sorron yön,
kaikki puutteen raskaan alle ahdistetut,
niille, niille soipi laulu tää, jotka huokaa alla työn.
Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden
ja kansan kärsineen me viemme onneen yhteiseen.
Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomen sävelet,
kun hetki lyö, niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.

Niin monta, niin monta on tielle uupunut,
niin monta, niin monta on taistoissa kaatunut.
Vaan lannistaa meitä ei mahti mainen saa, me rauhan lujan luomme, mi riidat karkottaa.

Siis veljiksi tulkaa nyt kansat kaiken maan,
niin onnemme tielle käy ruusutkin kukkimaan.
Pois puute, pois kurjuus, pois kaikki silloin jää, siis onnen orpo kansa, jo nostan pystyyn pään!

Tässäpä aluksi...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi 





Koko kansan presidentti - elkeitä ja ainesta on, sano...

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on onnistunut hivuttautumaan koko kansan presidentiksi.

Miksi?

Siksi - aivan niinkuin alla olevassa Iltalehden Näkökulma-artikkelissa todetaan - hän on asettautunut päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle tasavallan viralliseksi besserwisseriksi.

Toisaalta hän on mielestäni erinomaisesti aistinut tämänhetkisen tynkähallituksen heikkoudet ja saanut viime vuosien heikentyneeseen presidentti-instituutioon uutta ulottuvaisuutta, suoranaista nostetta...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Näkökulma: Mikä Niinistössä vetoaa kansalaisiin?

Lauantai 3.1.2015 klo 08.27 (päivitetty klo 09.55)

  
Sauli Niinistö on onnistunut asettautumaan päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle, kirjoittaa Olli Waris.

Suomessa hämmästellään Venäjän presidentin Vladimir Putinin häkellyttävän korkeita suosiolukemia. Esimerkiksi lokakuussa Putinin kannatus oli noussut riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mukaan 88 prosenttiin.
Kotimaassa Sauli Niinistö on saanut hilattua suosionsa lähes Putinin lukemiin ilman aluevalloituksia ja olympialaisia.
Mikä Niinistössä vetoaa kansalaisiin?
Porvaritaustastaan huolimatta Niinistö ei ole leimautunut minkään eturyhmän sätkynukeksi.
Toisaalta presidentti-instituution arvovalta on antanut Niinistölle mahdollisuuden asettautua päivänpoliittisten kähinöiden yläpuolelle tasavallan viralliseksi besserwisseriksi.
Kun Niinistö ärähti äskettäin, että Suomen johto on tehnyt virheitä viimeiset seitsemän vuotta, Jyrki Katainen (kok) oli hiljaa ja Alexander Stubb (kok) kehui, että Suomella on viisas presidentti.
Vain Matti Vanhanen (kesk) ilmestyi julkisuuteen sanomaan Niinistöstä pari poikkipuolista sanaa.
lll
Paavo Lipponen (sd) urahti Iltalehdelle presidentinvaali-iltana tammikuussa 2012, että "Niinistö on myytti".
Jos Niinistö on myytti, niin mitä kuolleita kulmia Niinistöstä löytyy? Missä asioissa Niinistöä kohdellaan silkkihansikkain?
Jos unohdetaan Niinistön vyönkiristystalouspolitiikka, joka ei kirvoita hurraahuutoja kaikkien ekonomistien keskuudessa, niin suhteellisen vähälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi Niinistön puheet EU:n yhteisestä puolustuksesta.
Uudenvuodenpuheessaan Niinistö antoi viitteitä siitä, ettei hän usko visioonsa enää yhtä vahvasti kuin ennen. Niinistön mukaan "EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi".
Onko Niinistö siis luopumassa ajatuksestaan, jota hän on pyöritellyt julkisuudessa ainakin vuoden 2006 presidentinvaaleista lähtien?
Periaatteessa tästä voisi päätellä, että taivaanrannassa häämöttää jo Nato-kansanäänestys.- Jos eurooppalaisessa yhteistyössä ei päästä pidemmälle, joudumme ottamaan (Natoon) kantaa. Silloin asia olisi ratkaistava kansanäänestyksellä, Niinistö sanoi Iltalehdelle ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja.
IL:n tutkimuksen perusteella suomalaiset suhtautuvat kuitenkin Natoon edelleen niin nihkeästi, että shakkimies Niinistö miettinee seuraavaa ulko- ja turvallisuuspoliittista siirtoaan rauhassa ja pitkään.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Tuttu juttu ja ratkaisut tiedossa mutta...

Alla on lyhyt tekstinpätkä tämän päivän Helsingin Sanomista. Muutaman kerran vuodessa lehdistä on luettavissa vastaavan tyyppisistä sähkökatkokosista.
Tuttu juttu ja ratkaisut ovat tiedossa, mutta milloin asia saadaan - vihdoinkin riittävässä määrin hoidetuksi.
Tuttu juttu eli puut kaatuvat myrskysäässä sähkölinjojen päälle tai tykkylumitapauksissa lumen painosta sähkölinjojen päälle.
Lähes maailman yksinkertaisin asia on kaataa puut linjojen lähettyviltä. Meillä on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa ja pilvin pimein tarvittavaa aputyövoimaakin käytettävissä. Tuntuu siltä, että sähkökatkokset tulevat aina yllätyksenä. Niinhän ei asia sentään ole, vaan ne tulevat jotakuinkin säännöllisin väliajoin. Niiden seurauksena televisiossa näemme muutaman päivän aikana ryppyotsaisia sähkönsiirtoyhtiöiden edustajia kertomassa huolestuneille kotitalouksille, että siihen ja siihen mennessä viimeisimmätkin linjat on saatu korjatuiksi...
Kaatakaa jo ihmeessä ne puut sähkölinjojen lähettyviltä tai haudatkaa piuhat maahan. Viimeksi mainittu lienee tosin aika arvokasta puuhaa...

Lyhyt nettilainaus Helsingin Sanomista:
...
Tammikuun toisen päivän myräkän odotetaan yltyvän kovemmaksi yön tunteina. Myrskytuuli on ollut kovimmillaan läntisessä Suomessa perjantai-iltana. Sieltä se siirtyy etelämmäs, missä tuuli voimistuu ja on voimakkaimmillaan lauantaiaamuna.
Kova tuuli on aiheuttanut runsaasti sähkökatkoksia. Sähköyhtiö Elenian alueella ilman sähköä oli illalla puoli yhdeksän aikaan Pirkanmaalla 1 300 taloutta ja Hämeessä 1 500 taloutta.
Carunan sähköalueella ilman sähköä oli kello 20.30 runsaat 2 000 taloutta Etelä-Suomessa.
Enimmillään illan aikana ilman sähköä oli noin 10 000 taloutta.
Etelä-ja länsiosissa maata tuuli puhalsi illalla sisämaassa puuskissa noin 20 metriä sekunnissa ja oli vaarallisen voimakasta, kertoo päivystävä meteorologi Anja Häkkinen Ilmatieteen laitokselta.
Helsinki-Vantaalla tuulen voimakkuudeksi mitattiin 21,5 metriä sekunnissa puuskissa.
"Myrsky ei ole erityisen voimakas, mutta se koskee suurta osaa maata, kun matalapaine liikkuu maan keskiosan yli", Häkkinen kertoo.
Merialueilla mitattiin keskituulen nopeudeksi yli 25 metriä sekunnissa. Esimerkiksi Selkämeren Kaskisissa keskituuli oli perjantaina 25,8 metriä sekunnissa.
Merialueilla oli voimassa myrskyvaroitus. Lounaisilla merialueilla varoitetaan vielä lauantaiaamuna myrskystä.
...

Odottavan aika on tunnetusti pitkä...

Tuoko uusi vuosi valoa putken päähän Talvivaarassa? Sen aika näyttää.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:

Näin Talvivaarasta heruu tietoa

Perjantai 02.01.2015 klo 10:15  
KUVA: Teijo Määttänen

Saneerauksessa oleva Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on julkistanut taloustiedottamisensa aikataulun vuodelle 2015.
Talvivaaran hallitus päätti, että yhtiö antaa osavuosikatsausten sijaan johdon osavuotiset selvitykset tilikauden 1.1. - 31.12.2015 kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta.
Talvivaaran julkistaa tilinpäätöstiedotteen 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta 27. helmikuuta. Yhtiö julkistaa johdon osavuotisen selvityksen 28. huhtikuuta. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 27. elokuuta. Johdon osavuotinen selvitys julkaistaan 29. lokakuuta.”Perusteena raportoinnin muutokselle on, että yhtiön liikkeeseen laskemien osakkeiden ja niihin rinnastettavien arvopaperien markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa ja näin ollen valtiovarainministeriön asetuksen (1020/2012) 4 §:ssä määritellyt edellytykset johdon osavuotisen selvityksen antamiselle osavuosikatsauksen sijasta täyttyvät”, Talvivaara tiedotti vuoden päätteeksi.
Vuoden 2014 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Talvivaara julkistaa 23. maaliskuuta alkavalla viikolla.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on alustavasti suunnitellut järjestävänsä varsinaisen yhtiökokouksen 7. toukokuuta.
Talvivaaran saneerausohjelmaehdotus jätettiin Espoon käräjäoikeuteen 30. syyskuuta ja sitä täydennetään. Käräjäoikeus jatkoi ehdotuksen täydennykselle annettua määräaikaa 30. tammikuuta 2015 saakka. Tuotannollista toimintaa harjoittava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo haettiin konkurssiin 6. marraskuuta 2014.
Talvivaara julkisti 28. marraskuuta Finanssivalvonnan poikkeusluvalla tammi-syyskuun osavuosikatsauksen sijasta yleiskuvauksen yhtiön tuloksesta ja taloudellista asemasta.
Talvivaaran osakkeella ei käydä kauppaa Helsingin pörssissä. Viimeinen noteeraus on 0,03 euroa.

Antti Mustonen
antti.mustonen@kauppalehti.fi
+358-50-315 5741

torstai 1. tammikuuta 2015

Vanha teksti vuodelta 2004 - muistutukseksi...

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus – sananhelinääkö?

Olen muutama vuosi sitten kirjoittanut otsikossa mainitusta asiakokonaisuudesta ottaen tarkastelun kohteeksi yhden kohdan kerrallaan. Vuoden ensimmäisenä päivänä alla oleva teksti on syytä julkistaa muistin virkistämiseksi...

Viime aikojen tapahtumat maailmalla ja havainnot ympärillämme tapahtuvista asioista oikeuttanevat ottamaan jälleen kerran muutamia kohtia käsittelyyn kertauksen omaisesti...

Alla olevat artiklat saattavat tuntua raskailta ja kukaties vaikeaselkoisiltakin eikä niitä ehkä jaksa kaikkia lukea ajatuksen kanssa. Täyttä asiaa ne kuitenkin ovat - alusta loppuun.

Yleistä:
Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
Välittömästi tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".
Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen. Seuraavilla sivuilla oleva käännös on Suomen hallituksen vahvistama.
Julistuksen ilmaiskappaleita on saatavana YK:n Kööpenhaminassa sijaitsevasta pohjoismaisesta tiedotustoimistosta YK:n virallisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä ja rajallinen määrä muilla kielillä.

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
JOHDANTO

Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa, kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille, kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,
Niin sen vuoksi YLEISKOKOUS antaa TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.

 
Artikla 1:Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Artikla 2:Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

Artikla 3:Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Artikla 4:Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

Artikla 5:Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

Artikla 6:Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

Artikla 7:Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

Artikla 8:Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

Artikla 9:Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

Artikla 10:Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

Artikla 11:1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

Artikla 12:
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Artikla 13:
1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

Artikla 14:
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

Artikla 15:
1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

Artikla 16:
1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

Artikla 17:
1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Artikla 18:
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Artikla 19:
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Artikla 20:
1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
Artikla 21:
1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

Artikla 22:Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

Artikla 23:1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

Artikla 24:Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

Artikla 25:1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Artikla 26:1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

Artikla 27:1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Artikla 28:Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

Artikla 29:1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

Artikla 30:Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Tässäpä aluksi...


Vuoden 2015 ensimmäinen käynti Kemin Selkäsaaressa...

Kävimme tänään torstaina 01.01.2015 ensimmäistä kertaa Selkäsaaressa.

Tällä kerralla itselläni oli sukset liikkumisvälineinä ja vaimoni patikoi tavalliset hiihtosauvat tukenaan.
Jäällä on tällä hetkellä sen verran vähän lunta, että kävellenkin matka taittuu ihan hyvin.mm. moottorikelkkajälkiä pitkin.

Lapponia Safaris-porukka näytti liikuttavan turisteja moottorikelkoilla. Oli hieno talvinen ilma...

Säätiedotukset ovat ennakoineet Perämeren pohjukkaankin lähipäivinä lumisateita, joten Kemin kaupunki ajanee latu-urat jäälle lähiviikkoina...



Paras puhe koskaan - Hyvä! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö...

Onpa mukava aloittaa vuosi 2015 jämerällä tekstillä, joka on luettavissa alla olevasta artikkelista.

Ei tarvitse enää arvailla Suomen lähitulevaisuuden linjauksia. Presidentti Sauli Niinistö väänsi ne meille selkeästi rautalangasta. Tämän perusteella Suomessa siltä osin voi hengittää taas vapaasti.

Käydään nuo pakollisest eduskuntavaalit pois kuljeksimasta, muodostetaan toimintakykyinen hallitus ja pannaan haisemaan= valtiontalous kuntoon.
Onhan siellä tosin vielä odottamassa noita pienempiä asioita kuten sote-uudistus, kuntaliitokset, jne. eiköhän niiden kanssa kohtuudella selvitä...


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:


Päivitetty 1.1.2015 13:15, julkaistu 1.1.2015 13:13

Niinistön Nato-kannanotossa uusi painotus – Asiantuntija: ”Hyvin mielenkiintoinen”

Kuva: ERIIKA AHOPELTO - Arkisto
Juha VainioLähetä palautetta toimittajalle
Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe painoittui voimakkaasti maanpuolustukseen. Arkistokuva.
Juha Vainio
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe painottui vahvasti maanpuolustukseen. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan puhe oli tärkeimpiä presidentin puheita viimeisen 20 vuoden aikana.
– Hyvin toimiva ja linjakas puhe, joka tyynnyttää suomalaisten huolia laittamalla Suomen aseman selkeisiin puitteisiin.
Aaltolan mukaan puheessa hätkähdyttää se, kuinka selvästi EU nähdään keskeisenä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa.
– Aiemminkin EU:n keskinäistä solidaarisuutta on korostettu. Mutta nyt presidentti tulkitsee vahvasti EU:n roolia puolustusyhteisönä.
Aaltola sanoo, että Lissabonin sopimuksessa on solidaarisuusklausuulit, joiden mukaan EU:n jäsenmaiden pitäisi saada hädän hetkellä turvaa muilta jäsenmailta.
– Se on tietysti testaamaton asia, että toimiiko se. Suomessa on korostetusti noudatettu EU-sopimuksia, joten Suomi vastavuoroisesti odottaa, että muutkin tekisivät niin.
Niinistön
 puheessa kannattaa Aaltolan mielestä huomioida maanpuolustukseen liittyvän puheen järjestys: Ensin painotetaan omaa puolustuskykyä, sen jälkeen mainitaan EU puolustusyhteisönä, sitten korostetaan puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja viimeisenä mainitaan mahdollinen Nato-kumppanuus.
– Nato-optio tuodaan listauksessa viimeisenä esille, eli ei tässä Nato-asiat mitenkään korostetusti ole esillä.
Aaltola löytää Niinistön Nato-kannanotosta mielenkiintoisen yksityiskohdan, joka poikkeaa aiemmista kannanotoista.
– Nato-kannanotto on muotoiltu niin, että jäsenyyttä voidaan hakea silloin kuin halutaan. Aiemmin on painotettu, että Natoon voisi hakea vain hyvän sään aikana, mikä tekee uudesta muotoilusta hyvin mielenkiintoisen.
– Aiemmat poutasää-puheet ovat sulkeneet pois Natoon liittymisen lähiaikoina. Nyt on haluttu korostaa sitä, että tilanteen vaatiessa Suomi voi hakea Nato-jäsenyyttä milloin sitä itse haluaa.
Asiantuntija
 pitää Niinistön puhetta tärkeimpänä uudenvuodenpuheena viimeiseen 20 vuoteen.
– Presidentti keskittyy huolestuttaviin, Suomen turvallisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Hätkähdyttävää on se, että kaikki Suomen Venäjää ja Ukrainaa koskevat viime vuoden linjaukset tuodaan nyt yhtäaikaa esille.
Aaltola uskoo, että Niinistön puhe noteerataan Venäjällä, mutta se ei aiheuta jännitteitä maiden välille.
– Venäjän toimien tuomitseminen on jo tehty. Nyt ne linjaukset ovat yhdessä puheessa selvemmin kuin aiemmin. Tämä on Suomelle iso asia. Ukrainaa ei haluta nähdä ennakkotapauksena siitä, että isot voivat määrätä, mitä pienet tekevät.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Ehdottomasti minun viimeisin blogiteksti vuodelle 2014...





Ulkomaat  | 


Putin Krimistä uudenvuodenpuheessaan: Jää Venäjän historiaan

Venäjän presidentin mukaan rakkaus kotimaata kohtaan on yksi voimakkaimmista ja ylentävimmistä tunteista. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Krimin asukkaiden "paluu kotiin" jää Venäjän historiaan tärkeänä aikakautena.

– Rakkaus kotimaata kohtaan on yksi voimakkaimmista ja mieltä ylentävimmistä tunteista, hän sanoi televisoidussa uudenvuodenpuheessaan keskiviikkona.
Putinin mukaan tämä näkyi Krimin ja Sevastopolin asukkaiden veljellisessä tukemisessa, kun "he päättivät palata kotiin".
– Tämä tapahtuma pysyy erittäin tärkeänä aikakautena kotimaisessa historiassa.
Putinin puhe lähetettiin Venäjän kaukoidässä tunteja ennen Moskovaa.