perjantai 14. marraskuuta 2014

Valoa Talvivaaran putken päässä...?

Toimin taas ns. välikätenä luettuani alla olevan artikkelin...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Stubb: Talvivaara jatkaa toimintaansa myös pitkällä aikavälillä

KOTIMAA  

SOTKAMO. Talvivaarassa vieraillut arvovaltainen ministerijoukkio toi kainuulaisille tärkeän viestin: kaivoksen toimintaa jatketaan.
”Kaivos jatkaa toimintaansa myös pitkällä aikavälillä. Teemme sitä varten kaikkemme, käännämme jokaisen kiven, että löydämme uusia uskottavia investoijia”, totesi pääministeri Alexander Stubb (kok).
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoi valtion etsivän nyt aktiivisesti uutta omistajaa, joka turvaisi toiminnan jatkumisen.


”Hallitus on tehnyt linjauksen, että kaivos jatkaa toimintaansa konkurssista huolimatta. Se edellyttää uusia kumppaneita, ja jotkut uskottavat tahot ovat jo osoittaneet alustavaa mielenkiintoa.”
Vapaavuoren mukaan omistaja löytyy todennäköisemmin ulkomailta kuin Suomesta.
”Parhaassa tapauksessakin prosessiin kuluu kuukausia, eikä voi myöskään luvata, että siinä onnistutaan.”
Nopeana lääkkeenä konkurssiin ajautunut kaivosyhtiö on saanut valtiolta 50 miljoonan euron määrärahan, joka saadaan käyttöön ennen joulua. Työministeri Lauri Ihalainen (sd) oli iloinen siitä, että henkilökunnan työsuhteiden jatko on nyt turvattu kevääseen asti.
”Saatiin joulurauha perheisiin”, Ihalainen huokaisi.
Jos kaivos päädyttäisiin lopulta ajamaan alas, työllisyysvaikutukset Kainuussa olisivat mittavat. Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus, Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta ilmoittivat perjantaina jättävänsä hakemuksen Kainuun nimeämisestä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Talvivaaran kriisin vuoksi.
Kriisi on jo vaikuttanut Kainuun työttömyyden kasvuun puolentoista vuoden ajan. Työttömyys on kasvanut lähes maan korkeimmaksi.
Ihalainen totesi Kainuun täyttävän äkillisen rakennemuutosalueen kriteerit jo tässä vaiheessa ilman uusia työttömyyslukuja.
”Hallituksessa on haluja tehdä rahoituspäätöksiä nopeasti. Se edellyttää, että Kainuusta saadaan uskottava investointiohjelma.”

Kokoomuslainen ympäristöministeriSanni Grahn-Laasonen kantoi huolta siitä, että alueella on kahdeksan miljoonaa kuutiota vettä varastoituna.
”Eletään syksyä, joten sää vaikuttaa kehitykseen, joten esitilanteessa on omat haasteensa.”
Grahn-Laasonen toivoi omalta osaltaan, että mahdollinen uusi omistaja kantaa huolta ympäristökysymyksistä.
Tullessaan alueelle ministerit pysähtyivät portilla vastaanottamaan Pro Talvivaara –kansanliikkeen adressin. Kaivoksen sulkemista ajava liike on saanut kerättyä 50000 allekirjoitusta vetoomukseensa.
”Tämä on laillista toimintaa”, muistutti Stubb.
Vapaavuoren mielestä Talvivaaran hoito muistuttaa Turun telakan tapausta.
”Tilanne tulee olemaan hyvin paljon samanlainen. Löytyy vetovastuussa oleva yksityinen taho, jonka tukena valtio toimii”, Vapaavuori ennakoi.
Hän arvioi, ettei valtio voi päästää Talvivaaran toimintaa loppumaan, koska se tulisi paljon kalliimmaksi kuin jatkaminen.
Ministerivierailun tarkoituksena oli ymmärtää, mitä kaivoksella tapahtuu. Arvovieraat tekivät alueella bussikierroksen, jonka aikana he saivat selvityksen kaivoksen tilanteesta.
Kotkanpesän näköalapaikalta levittäytyi laajat näkymät ympäri sumuisen harmaata kaivosaluetta.
”Mikä allas tämä on?”, kysyi Stubb ja sai kuulla seisovansa primääriliuotusaltaan äärellä.
Grahn-Laasonen taas halusi tietää, mihin Talvivaara rakentaa uutta allasta vesien säilömistä varten. Käsiteltyjä vesiä on Talvivaarassa tarkoitus varastoida eteläpään louhospadon tuntumaan. Lisäksi alueelle valmistuu uusi vesien varastointiallas. 
Ympäristötutkijat ovat viime aikoina esittäneet uhkakuvana, että jos eteläpato Talvivaarassa murtuu, vedet valuvat Kuopioon asti. Talvivaaran näkemyksen mukaan kyseessä on huuhaa-puhe, eikä padon murtumisesta ole minkäänlaista vaaraa.
Kaivosalueella on tällä hetkellä runsaasti käsiteltyjä vesiä varastoituna sekä isoja määriä kipsisakkaa odottamassa hävittämistä. Avolouhos ei ole kuitenkaan kokonaan veden valtaama.
Kasaliuotus Talvivaarassa on toiminnassa normaalisti ja henkilökunta on palannut tällä viikolla töihin konkurssin jälkeisen pienen tauon jälkeen.
Pääministeri Stubb kommentoi lyhyesti myös perjantaina hallituksessa syntynyttä Sote-ratkaisua. Tuotantovastuu on uuden ratkaisun mukaan menossa kuntayhtymille ja yksityiset palveluntuottajat jäävät heikompaan asemaan kuin mitä kokoomus alun perin halusi. Uhkana on myös raskaan hallintorakenteen paisuminen.
”Kokoomuksella oli alun perin viisi tavoitetta Sote-uudistuksessa. Ainakin neljä niistä toteutuu, joten askel eteenpäin on otettu”, Stubb sanoi viitaten siihen, ettei tavoitteena ollut kevyt hallintorakenne ole nyt toteutumassa.
Vapaavuori arvioi, että myös yksityiset palveluntuottajat pysyvät mukana tuotantomallissa kaikesta huolimatta.


Omassa vai vuokralla?

Kirjoitin muutama päivä sitten tekstin otsikolla: Tiesitkö tätä, teksti liittyi asuntolaina-asiaan Ruotsissa ja Suomessa.

Suomessa omistusasunto on koettu tärkeäksi, kukaties pääasiassa eräänlaisena "pakkosäästämiskeinona".

Kotikaupungissani Kemissä asunnot, omistusasunnot: omakotitalot, rivitalot ja asunto-osakkeet ovat suhteellisen halpoja = edullisia verrattuna esim pääkaupunkiseudun hintatasoon. Puhumattakaan maailman suurkaupunkien hintatasoon....


Suora nettilainaus Kauppalehden sivulta:

Omassa vai vuokralla? - näin maailmalla asutaan

Perjantai 14.11.2014 klo 10:06 (päivitetty pe 11:41)  
KUVA: BLOOMBERG NEWS
Omistusasumisen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa.
Omistusasumisen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa.
Miten eri puolilla maailmaa asutaan ja miten asuminen maksetaan? Kauppalehden kirjeenvaihtajat kertovat.
Petri Koskinen, New York:
 Asuntomarkkinat ovat seitsemän vuotta subprime-kriisin jälkeen toipuneet, ja asuntojen hinnat nousevat nopeasti. Pitkät 30-vuotiset kiinteäkorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, eikä niitä tarvitse maksaa loppuun, jos muuttaa asunnosta ja jättää sen pankille. Pakkomyynnit ovat kuitenkin käyneet harvinaisiksi, ja asuntojen arvot ovat nousseet valtaosin niiden ostamista varten otettuja lainoja suuremmiksi. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin yhä melko jakaantuneet. New Yorkissa ne ovat erittäin lukratiivit, mutta Alabamassa kauppa käy yhä hitaasti. Suurissa kaupungeissa vuokralla asuminen on yleistä. New York Cityssä ekspatriaattien osuus on suuri, ja he tarvitsevat paljon vuokra-asuntoja. Toisaalta sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto on vähentänyt slummeja suurkaupungista.
Auli Valpola, Lontoo:

Britannian viime vuosien nopea asuntojen hinnannousu näyttäisi lopulta tasaantuneen. Halifax-pankin indeksin mukaan hinnat putosivat lokakuussa lähes puoli prosenttia syyskuuhun verrattuna.
Asuntolainojen otto on vähentynyt viime kuukausina, mihin on vaikuttanut palkkojen hidas nousu ja pelko korkojen nostosta. Asuntojen hinnat kohosivat vuodessa koko maassa kymmenisen prosenttia ja Lontoossa vauhti oli kaksinkertainen. Englannissa noin 65 prosenttia väestöstä asuu omistusasunnoissa, mutta luku on pienentynyt vuosituhannen alkupuolen jälkeen.
Piia Immonen-Seuguenot, Pariisi:
Ranskassa asunnon ostamisesta on tullut tuoreen selvityksen mukaan entistä tyyriimpää ja ostajat ovat aiempaa vanhempia. Alueellisista eroista huolimatta hinnat ovat nousseet lähes koko maassa tuntuvasti kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä tendenssi on laskeva ja tunnelma markkinoilla odottava.
Pankit kysyvät vakaiden tulojen lisäksi tuntuvia säästöjä lainan pohjalle. Selvityksen mukaan kaupat tehdään yhä useammin suvun tuella. Kotitalouksista enemmistö asuu omassa asunnossa, mutta vuokra-asuminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa.
Tapio Nurminen, München:
Saksa on perinteisesti ollut vuokra-asujien maa. Omistusasumisen osuus on kuitenkin kasvussa. Asiantuntijat uskovat, että lähivuosina vaaka kallistuu niukasti omistamisen puolelle. Tuoreimman tilaston mukaan 54 prosenttia saksalaisista asuu vuokralla.
Omistusasumisen kasvua on vauhdittanut ennätyksellisen alhainen korkotaso. Edullisesta rahoituksesta huolimatta Saksassa ei edelleenkään ole havaittavissa mitään vakavia merkkejä kiinteistökuplasta.
Auli Mauno, Tukholma:
Noin 70 prosenttia ruotsalaisista asuu omissa asunnoissaan. Suurissa kaupungeissa hinnat ovat kohonneet kovaa vauhtia jo yli viidentoista vuoden ajan, pikkukaupungeissa ja maaseudulla etenkin omakotitalot ovat jopa halpoja. Vuokralla asuminen on suhteellisen samanhintaista kaikkialla, vuokrankorotuksista sovitaan valtakunnallisesti.
Isoissa kaupungeissa vuokrasopimukset ovat kiven alla eikä nuoria ensiasunnon ostajia tueta. Asuntosijoittaminen on vuokrasäännöstelyn takia mahdotonta. Asuntomarkkinoiden jäykkyys on Ruotsin isoimpia ongelmia.
Martti Kiuru, Pietari:
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen venäläiset ovat pääosin yksityistäneet valtiolta perimänsä asuinneliöt. Vuokralla asuminen on melko harvinaista, mutta yleistynyt viime vuosina. Venäjällä asutaan ahtaammin kuin lännessä, ja kolme sukupolvea samassa huoneistossa on yleinen käytäntö.
Uusien asuntojen hinnat Pietarissa ovat suomalaista maakuntakaupunkitasoa, mutta pietarilaisten keskiansiot ovat oleellisesti suomalaista tasoa alhaisemmat. Asuntolainojen korkotaso on 15 prosentin luokkaa vuodessa, mikä on nuorille kova haaste.
Pia Heikkilä, Delhi:
Intialainen on luonteeltaan säästäväinen ja vierastaa lainanottoa. Pitkään asuntolainoja ei ollut edes tarjolla ja monet säästivät asunnon palkastaan. Korkean inflaation ansiosta lainojen korot ovat huikeita, jopa 15 prosenttia, ja hinnat suurkaupungeissa palkkatasoon nähden kovat.
Talokauppoja tehdään paljon käteisellä. Asunto-osakkeen voi myös ostaa osamaksulla suoraan rakentajalta. Omistusasunnot ovat perinteisesti siirtyneet perheenjäseniltä toisille, ei ole tavatonta että yksi perhe omistaa kokonaisen kerrostalon, josta sitten vuokrataan huoneistoja. Omistusasunto on harvojen etuoikeus.
Oskar Helling, Shanghai:
1990-luvulla tehtyjen reformien seurauksena omistusasuminen on Kiinassa suhteellisen yleistä, mutta asuntokanta on usein vanha. Finanssikriisin jälkeiset elvytystoimet nostivat uusien asuntojen hintoja, kun talouden läpi valuneet rahat eivät löytäneet muitakaan sijoituskohteita.
Asunnot ovat suurelta osin velattomia, joten markkinoiden dynamiikka eroaa paljolti länsimaista ja pelko paniikista on suhteellisen vähäinen. Asuntolainat kuitenkin yleistyvät Kiinassa. Ensiasunnon ostajalta vaaditaan vähintään 30 prosentin käsiraha ja lainaa pitää lyhentää.
Kauppalehti


Historia = kokemus...

Niin kuin olen useasti kirjoittanut, muistelen mielelläni menneitä. Jotain sieltä on aina opittavissa.

Yhdistyskollegani oli kopioinut alla olevan tekstin netistä. Siinä on mielestäni hyviä elementtejä... 

Nettilainaus:

”Miksi tutkia historiaa, sillä ovathan nykyisyys ja tulevaisuus tavallisen ihmisen kannalta kuitenkin paljon tärkeämpiä?

Historiaa kannattaa tutkia yksinkertaisesti siksi, ettei nykyisyyttä voi ymmärtää ilman menneisyyttä. Menneisyys on nykyisyyden ankkuri ja suuntaviitta tulevaisuudelle.

Historiantutkimus ei ole tarinoita menneisyydestä vaan se on menneisyyden analyyttistä ja kriittistä arvioimista niillä tiedoin, joita historian tutkijalla on.

Katsomalla menneisyyteen pystymme luomaan laajan analyysin historiallisesti menneisyydestä ja erottamaan tekijät, jotka kulloinkin ovat historialliseen kehitykseen vaikuttaneet.”

torstai 13. marraskuuta 2014

Joulu tulee - oletko valmis...?

Joku yllä olevan otsikon lukijoista saattaa hieraista hiukan hämmästyneenä silmiää, mitä ihmettä, onko se joulu jo niin lähellä, että siitä tekstejä väännetään...

Kyllä - rapiat viisi (5) viikkoa - jouluun on enää aikaa! Koska viikko menee nykyään yhdessä hujauksessa, niin joulu on jo lähes ovella.

Joulu tuli ajatuksiini selaillessani vanhoja tekstejäni - taas kerran. Silmiini osui teksti vuodelta 2003, jonka liitän tähän yhteyteen sellaisenaan. 

Vanha teksti vuodelta 2003:

IHMEELLINEN ON ELÄMÄ! VAI ONKO SITTENKÄÄN...?

Katselin vuoden 2003 viimeisenä päivänä nauhalta ties monennenko kerran Frank Capran ohjaaman, vuonna 1946 ilmestyneen filmin, todellisen Jouluklassikon Ihmeellinen on elämä.

Elämä pääsääntöisesti on täyttä sattumaa. Siitä eräänä pienenä esimerkkinä, että Philp Van Doren Stern ei löytänyt aikanaan kirjoittamalleen novellille julkaisijaa, joten hän lähetti kertomusta It`s a Wonderful Life ystävilleen joululahjaksi.
Frank Capra vihdoin löysi tarinan, jota hän oli koko elämänsä etsinyt...

Kyseinen filmi ei ole aikanaan niittänyt mainetta ja se jäikin lähes unohduksiin valmistumisensa jälkeen pitkäksi aikaa.
Se ”löydettiin” noin 25 vuotta sitten, kun sitä voitiin USA:ssa televisiossa esittää ilmaiseksi, siitä lähtien filmiä on esitetty Joulun aikaan kymmenissä tv-kanavissa ympäri maailman, myös Suomessa jo pitkään säännöllisesti.

Siitä on tullut Joulun suosituin tv-filmi...

Kyseinen filmi, joka kertoo arkisesta onnesta ja toivottomuudesta, ei jätä tunteettomaksi ketään, joka siihen syventyy.
Siinä on mielestäni juuri niitä raakoja, tunteettomia elementtejä, jotka liittyvät tähän raadolliseen, kovaan nykymenoon, mutta onneksi filmi sisältää myös sellaisia inhimillisiä, empaattisia pehmoelementtejä, joita moni – minä mukaan lukien – toivoo käytännön elämässä vielä löytyvän.

Löytyykö jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi filmin loppuhuipentuman tyyppistä ihmisen todellista välittämistä ja huolenpitoa?

Toivottavasti edes rippeitä käynnistyvänä vuonna 2004...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Pedagogi Suomen Kemistä 

Remonttia, remonttia, remonttia...

Varmaan tekstejäni aiemmin lukenut tunnistaa tämän kirjoituksen alkuosan:

Olen useaankin kertaan kirjoittanut, että vanhoilla omakotialueilla liikkuu aktiivisesti erilaisia remonttitarjousedustajia varsinkin kesäaikaan. Näyttää siltä tarjousaktiviteetti alkaa olla ympärivuotista.
Hyvä niin, koska vanhoissa omakotitaloissa pääsääntöisesti asuu iäkkäitä, eläkkeellä olevia ihmisiä ja monissa tapauksissa remontintarvetta aidosti ilmenee.

Tarjotaan ikkunoiden uusimista, ovien uusimista, ulkokattouusimista vähintäänkin puhdistamista ja pinnoittamista/maalaamista, lisäeristettä vintille, räystäs- ja ulkoseinämaalausta, jne. puhumattakaan suurista sisätilaremonteista ja energiaratkaisujen täydellisistä muuttamisista.

Iäkkäät mökkiläiset joutuvat pohdiskelemaan kiivaasti em. tarjousten tarpeellisuutta, joita saatetaan tyrkyttää tyyliin ”nyt tai ei koskaan”- ja ”me hoidamme vaivattomasti kaiken”-hengessä…

Tarjous- ja alustavaan kaupankäyntihierontaan kuuluu nykyisin olennaisesti käsite kotitalousvähennys.

Kotitalousvähennysjärjestelmä tuo takaisin työn teettäjälle, tässä tapauksessa omakotitalon omistajalle, osan tehdyn työn kustannuksista verovähennyksenä. Järjestelmä on sinällään erittäin hyvä eikä edes suomalaisperinteisesti pahan byrokraattinen. Verottajan kanssa on kuitenkin hoidettava asian virallinen puoli.

Tehdyt tarjoukset kannattaa tarkistaa kilpailuttamalla saatu tarjous esimerkiksi parilla paikallisella yrittäjällä.
_____________________________________________________________________

Nyt juuri tähän päivään eli torstaihin 13.11.2014...

Olin tietokoneeni ääressä, kun näin työhuoneeni ikkunasta vanhan, mustan Mersun matelevan talomme ohi epäilyttävän hiljaa. Takaraivossa vilahtivat lehtien otsikot talousalueemme murtovarkauksista, jotka ovat olleet tarkaan ennalta suunniteltuja/toteutettuja.

Ei tällä kerralla, sillä autosta nousi kaksi nuorta miestä esiteniput käsissään. Toinen suuntasi ulko-ovellemme. Kohta ovikello soi, menin avaamaan psyykaten itseni "myyntipuheen vastaiskuun".

Nuorimies kertoi asiallisesti yrityksensä asian. Oli kysymys taloremonttitarjonnasta.

Kerroin hänelle, että meillä ei ole tällä hetkellä akuuttia tarvetta taloremonttiin. Hän luetteli yrityksensä mahdollisuudet edullisiin kampanjatarjouksiin ja hiukan ihmetteli, miksi en halunnut niistä edes kuulla lisää...

Toistin, että tällä hetkellä ei ole tarvetta ja kun tarvetta ilmenee, hoidan sen omalla tavallani.

"Millä tavalla?" hän asiallisen kohteliaasti tiedusteli. Kerroin hänelle, että otan ensimmäisenä yhteyttä paikallisiin palveluntarjoajiin. En lähtenyt tarkemmin kertomaan hänelle mahdollisista lähitulevaisuuden suunnitelmistamme.

Keskustelimme vielä hetken aikaa. Keskustelumme päättyi hänen kannaltaan tuloksettomana > hän ei päässyt kertomaan yrityksensä kampanjatarjouksista ja näin ollen kauppoja ei syntynyt.

Ymmärrän, että tilanne rakennusekstorilla on tiukkaakin tiukempi ja yritykset pyrkivät laajentamaan toimintareviiriään.

Varmaan edulliset kampanjatarjoukset saattavat tuntua houkuttelevilta, mutta itse olen tehnyt päätöksen, että pyrin ottamaan tarjoukset paikallisilta tarjoajilta. Toki heitäkin on nykyhengen vaatimalla tavalla syytä kilpailuttaa... 






keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Kuulua yhdistykseen...

Usein sanotaan, että Suomi on yhdistysten luvattu maa...
Suomessa on noin 136 000 yhdistystä. Yhdistymisvapaus on perustuslaissa turvattu poliittinen perusoikeus. Yhdistymisvapaus koskee myös ulkomaalaisia.
Yhdistyksiä on monenlaisia. Yhdistys voi olla esimerkiksi urheiluseura, kulttuuriyhdistys, ystävyysseura tai uskonnollinen yhdistys.
Rekisteröidyt yhdistykset ovat aatteellisia yhdistyksiä. Yhdistystä ei pidä perustaa elinkeinon harjoittamista varten.
Erilaisia yhdistyksiä on mahdollisuus etsiä Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti–palvelusta.
Jos et löydä itsellesi sopivaa yhdistystä, voit perustaa sellaisen itse.

Yhdistyksen perustaminen


Yhdistyksen perustaminen Suomessa on helppoa. Jo kolme henkilöä voi perustaa yhdistyksen, mutta on parempi koota mukaan enemmän ihmisiä.
Itse asiaan...

Tunnustan, että nuorena miehenä eli 1960-luvulla en pitänyt yhdistyksiin kuulumista kovinkaan ajankohtaisena. Sittemmin työelämä toi mukanaan lähinnä ammattiyhdistykseen kuulumisen tärkeyden. Ne ajat ovat takana, mutta jonkinlainen yhdistykseen kuulumisen tarve niistä ajoista jäi kuitenkin jäljelle.

Itse kuulun tällä hetkellä Insinööriliitto IL ry:n jäsenyhdistykseen Länsi-Pohjan Insinöörit L-PI ry:een, Paperi-Insinöörit PI ry:een ja vielä vanhasta muistista työelämäajoilta Tekniikan Opettajat TOP ry:een... 

Olen kaikissa edellä mainituissa mukana eläkeläisjäsenenä.

________________________________________________________________________

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous oli tänään keskiviikkona 12.11.2014 klo 18.30 alkaen Kemissä toimitilassamme Vinssissä Meripuistokadulla... 

Yhdistyksen taustaa:

Länsi-Pohjan Insinöörit ry. on perustettu vuonna 1947 jäsenkuntansa ammatillis-aatteelliseksi yhdistykseksi valvomaan ja edistämään jäsentensä ammatillista, taloudellista, henkistä, fyysistä ja teknistä kehitystä.
Länsi-Pohjan Insinöörit ry. on Insinööriliitto IL ry Länsi-Pohjan talousalueella toimiva alueyhdistys, jonka jäsenistö koostuu Kuivaniemen ja Ylitornion välillä asuvista insinööreistä.
Yhdistys toimii yhtenä Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin kuudesta alueyhdistyksestä valvoen alueellisesti jäsenistönsä etuja Insinööriliiton elimissä ja edustajakokouksissa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 570 jäsentä.

Yhdistyksen toimintaa käytännössä hoitaa hallitus, johon kuuluu: Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 4-8 hallitusjäsentä. Vuodelle 2015 on maksimi henkilömäärä hallituksessa.

Yleensä yhdistysten henkilövalintoja tehtäessä kokouksissa, syyskokouksissa, ei ole tungosta - ei meidänkään yhdistyksessä.

Myönteisenä piirteenä tänään oli kuitenkin se, että saimme hallitukseen kaksi uutta aktiivijäsentä - hyvä niin. Ilmeisesti ns. tulevaisuuden tähtiä - future stars...

















Tiesitkö tätä...

Asiahan ei oikeastaan minulle kuulu mutta...

Jotenkin tämä meidän oma järjestelmämme asunnon hankinnassa tuntuu järkevämmältä kuin ruotsalainen tapa hoitaa asiaa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, monille suomalaisille on suorastaan kunnia-asia hoitaa asuntolainansa kuntoon eli maksaa se pois mahdollisiman nopeasti.
Tosin kahden-, kolmenkymmenen vuoden asuntolaina-ajat ovat meilläkin nykyaikana varsin yleisiä.

Ruorsissa vuokra-asuntojen osuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Meilläkin tämän tästä tehdään tutkimuksis/vertailuja siitä, kumpi on edullisempaa: Asua vuokralla vai hankkia oma asunto. Meidän olosuhteissamme oman asunnon hankinta on todettu edullisemmaksi.

Ongelmaksi meillä usein muodostuu se, että uuden asunnon hankintaa hidastaa/estää pelko ns. kahden asunnon loukkuun jäämisestä...


Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:

Asuntolainoja maksetaan Ruotsissa keskimäärin 140 vuotta – lyhennys­pakkoa harkitaan

Finanssivalvonta haluaa puuttua kotitalouksien velkaantumiseen.

ULKOMAAT  


TUKHOLMA. Ruotsissa kotitalouksien mittava velkaantuminen halutaan laittaa kuriin asuntolainojen lyhennyspakolla.
2000-luvun aikana yleistä on ollut, että vain osa laina-asiakkaista on lyhentänyt lainojaan, ja lyhennysajat ovat olleet hyvin pitkiä, esimerkiksi vuonna 2012 keskimäärin 140 vuotta.
Paikallisen finanssivalvonnan mukaan lyhennysinto on silti kasvanut, ja viime vuonna noin kuusi kymmenestä uudesta lainaottajasta lyhensi lainaansa. Laina-ajoista ei ole päivitettyä tilastoa.

Finanssivalvonnan on määrä palata ehdotuksena yksityiskohtiin lähikuukausina.
Finanssivalvonta ehdotti tiistaina, että uusia asuntolainoja pitäisi vastaisuudessa lyhentää vuosittain siten, että lainan koko painuu vähitellen 50 prosenttiin suhteessa asunnon arvoon. "Olemme sitä mieltä, että kotitalouksien velkaantuminen on huolestuttavaa", totesi finanssivalvonnan ylijohtaja Martin Andersson videoidussa lehdistötilaisuudessa.
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat viime vuosina kallistuneet voimakkaasti muun muassa asuntopulan ja alhaisen korkotason vauhdittamana.
Kotitaloudet ovat nyt Euroopan velkaantuneimpien joukossa. Tuloihin suhteutettu velka-aste on OECD:n mukaan noin 170 prosenttia, kun esimerkiksi Suomessa vastaava lukema on noin 110 prosenttia.
Muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut Ruotsia kotitalouksien velkaantumisen seurauksista. Ongelmia voisi tulla esimerkiksi asuntojen hintojen romahtaessa.
Lyhennyspakko sai rahoitusmarkkinoista vastaavalta ministeriltä Per Bolundilta varovaisen myönteisen vastaanoton tiistaina. Keskuspankin pääjohtaja Stefan Ingves ei sen sijaan pitänyt sitä riittävänä keinona torjua velkaantumista.
"Tämä on tervetullut keino, mutta tämä olisi voitu tehdä jo kauan sitten", hän sanoi TT:n mukaan.
Ingves pitää mahdollisena keinona velkaantumisen torjumiseen esimerkiksi kiinteistöveron palauttamista tai että asuntojen nykyistä 85 prosentin lainakattoa laskettaisiin.
Keskustelua on käyty myös asuntolainojen verovähennysoikeuteen puuttumisesta. Veromuutokset eivät toistaiseksi ole saaneet hallitukselta vastakaikua.
Korkopolitiikasta ei ole oitis odotettavissa nopeaa helpotusta. Ruotsin keskuspankki laski vastikään ohjauskorkonsa nollaan torjuakseen yleisen hintatason laskua eli deflaatiota.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Niin tota, että tota, ei ku tota...

Mielestäni suomenkieli on rikas kieli, eri murteineen kaikkineen. Valitettavan usein kuitenkin käytetään turhan yksitoikkoista kieltä, johon kuuluu esimerkiksi otsikossa mainittuja "lisukkeita".

Varsinkin television keskusteluohjelmissa tulee tunne, että em. tyyppiset lisukkeet tarttuvat keskustelijasta toiseen.

Alkuvaiheessa sujuvasanainen ja selkokielinen keskustelija juttelee ohjelmapätkän loppuvaiheessa - niin tota-, että tota-, ei ku tota-tyyliin...

Todettakoon, että otsikon tyyppisiä lisukkeita suomenkielessä on paljon, ihan häiriöksi saakka.

Pääministerimme on harvinaisen oikeassa..

maanantai 10. marraskuuta 2014

Miksi, tosiaankin miksi...

Moni minun blogitekstieni lukija saattaa oikeutetusti ihmetellä, miksi jaksan kirjoittaa toistamiseen aiheesta Talvivaara.

Avaan asiaa jonkin verran...

Olen hiukan tutustunut taustoihini Pyykkö, Pyykkönen ja Pyykönen sukuseura ry:n sivujen kautta. Tietoa löytyy tällä hetkellä jo aika lailla osoitteesta www.pyykko.fi

Olen taustoiltani Kainuun Pyykkösiä. Isoisäni Aukusti Pyykkö(nen) synt. 24.10.1870 Kuhmo, Jonkeri muutti Kemiin vuonna 1893. Kemiin muutti suunnilleen samoihin aikoihin useitakin
Pyykkösiä Kainuusta...

He ovat muuttaneet Kainuusta tänne Perämeren pohjukkaan työn perässä - toisaalta hyvä niin, sillä jos näin ei aikanaan olisi tapahtunut, minäkään en tätä tekstiä kirjoittelisi... 

Olen itsekin perheeni kanssa joutunut liikkumaan opiskelun ja työn perässä. Teimme yhteensä noin 13 vuoden "etelänkeikan" 1960-1980-luvulla. Saavuimme takaisin Kemiin elokuussa 1981 paikalle, jossa isoisäni viljeli aikanaan maata ja jossa vanhempani sittemmin asuivat.

Talvivaaran kaivoksen toiminta on työllistänyt paljon kainuulaisia, jotka ovat perustaneet perheensä, koko elämänsä myös tulevaisuutensa kyseisen toiminnan varaan.

Mielestäni on kohtuutonta, että lähes puolen vuosisadan malmivarat jätettäisiin hyödyntämättä juuri nyt, kun uusi prosessitekniikka on saatu toimimaan, vesitasapainot saatu siedettävästi hallintaan, jne. ...

Talvivaarassa on maksettu kalliit oppirahat. Virheitä on kiistatta tehty mutta kuitenkin...

Jaksan luottaa ja uskoa, että toiminta jatkuu ja ettei Kainuusta lähde ympäri Suomea taas kerran ihmisiä liikkeelle sankoin joukoin työn perässä.

Pieni historiapätkä "sukusivuiltamme":


Kainuun Pyykköset

Pyykkösten ensimmäinen tunnettu asuinpaikka on Oulujärven etelärannalla oleva Koutaniemi ja siellä Toukanlampi. Saman niminen saari on Oulujärvessä. Samassa kohden on vieläkin talo kartassa nimeltä Pyykkölä ja vieressä lampi nimeltä Pyykkölänlampi. Täällä löytyy 1600-luvun kartoista useita Pyykkölöitä. Samat talot löytyvät veroluetteloista. Kirjoitustapa vain vaihtelee alkuaikoina kirjoittajan ja käsialan mukaan.
Kainuun Pyykköset voivat mahdollisesti olla kahden veljeksen jälkeläisiä.  Paavon ja  Matin, Paavo Paavonp.Pyykön s. n. 1550 poikia.
Mitään kirjallista todistetta ei ole löytynyt sille että Matti olisi Utajärven Ahmakselta. Mutta Dna tiedot todentavat sen että tällä sukuhaaralla on yhteinen esi-isä Ahmaksen Paavo Pyykön. s. n. 1520 haaran kanssa. Kainuun haaraan kuuluu dnatutkimuksen mukaan Juuan Esko Pyykön jälkeläiset, joka voi olla sama kuin alla Mattsin perheessä mainittu Eerik.

Auton katsastus "herätesuorituksena"...

Niin kuin olen aiemminkin kirjoittanut, meillä on ollut pitkään kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.


Otimme alkuviikosta 42 käyttöön tuon meidän talviautomme eli Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on ajettu noin 137.000 km. Kävin Keminmaan Vianorilla vaihdattamassa alle lähes uudet Nokian Hakkapeliitta-talvirenkaat. Ostin samalla uudet GT-Radial kesärenkaat.

Olemme olleet tyytyväisiä maastoautoomme. Kuluvia osia siihen on vähin joutunut vaihdattamaan niin kuin kaikkiin iäkkäisiin autoihin ja pienet fixaukset olisivat paikallaan.

Katsastus oli edessä. Olin aikaisemmin päättänyt, että en katsasta autoa maanantaina...

Viikonvaihteessa katselin netistä paikkakunnan katsastusmahdollisuuksia ajan varausta varten Kävi mielessä, että yhdistykseni kautta on pieni alennus paikalliseen A1-katsastusasemaan. Päätin käväistä paikan päällä face-to-face hintatason toteamassa. Menin puolen päivän aikaan Karjalahdelle asiaa hoitamaan.

Ajattelin varata loppujen lopuksi vain ajan loppuviikolle mutta kuinka siinä kävikään...

Aiemmilta katsastuskerroilta tuttu ystäväni, Jouni Jyrkäs, oli juuri silloin sopivasti vapaana, joten päätin olla siirtämättä katsastusta myöhäisempään ajankohtaan luottaen, että auto on jotakuinkin kunnossa.

Maksu kassaan ja avaimet Jounille. Hän hoiti homman ammattitaitoisesti. Oli mukava jutella muutakin kuin autoasiaa - muun muassa pienkalastuksesta ja blogikirjoittamisesta.

Totesimme mm., että ahventa parempaa kalaa ei ole ja blogikirjoittaminen on nykyaikaa.

Auto oli kunnossa, ainoastaan jäähdytysnestettä Jouni suositteli lisättävän, se on kotona tehty.
Katselin hetki sitten noita moottorin pakokaasumittausarvoja. En ole alan asiantuntija, mutta eipä nuo taida paljoakaan uuden auton arvoista poiketa.

Autolla voinee ajella joulukuuhun 2015 huoletta.

Suoraa puhetta maailmantilanteesta...

Tunnen toimivani taas Konsta Pylkkäsen välikätenä tässäkin asiassa, olkoon niin, vaikka alla oleva artikkeli jää kaikesta huolimatta monilta lukematta...


Alla suora nettilainaus oleva Yle Uutiset-tekstistä:

Presidentti Niinistö: Venäjän ja lännen välit alkavat olla kireimmät sitten kylmän sodan

Ukrainan kriisi koskee myös suomalaisia, presidentti Sauli Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Tämä ilmenee hänen mukaansa Itämerellä. Niinistö muistutti, että vielä 1980-luvulla sotilaallinen läsnäolo Suomen lähialueilla oli arkipäivää.

Sauli Niinistö.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Yle
Venäjän ja lännen välit alkavat olla kireimmät sitten kylmän sodan päivien, presidentti Sauli Niinistö arvioi maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Tilanne on seurausta Ukrainassa puhjenneesta kriisistä.
Uudenlaisen kylmän sodan kehityskulku uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristön pitkäksi aikaa entistä hauraampaan suuntaan, Niinistö sanoi avajaispuheessaan. Avajaisia vietettiin Helsingin Säätytalolla.
– Se ei ole enää kokonaan vältettävissä, mutta kenties se on vielä jossain määrin lievennettävissä.
– Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa ponnistella sitä vastaan, hän totesi.
Niinistön mukaan Ukrainan kriisi koskee myös suomalaisia. Tämä ilmenee ennen muuta Itämerellä.
Hänen mielestään aktiivinen sotilaallinen läsnäolo, joka Suomen lähialueilla oli arkipäivää 1980-luvulla, ehti tässä välissä jo unohtua.

Kasakka ottaa sen, mikä on löysästi kiinni

Niinistö mainitsi puheessaan venäläisen sananlaskun: sen mukaan "kasakka ottaa sen, mikä on löysästi kiinni".
Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa oppia kannattaa kuunnella, hän sanoi.
– On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua. Tämä koskee kaikkea, turvallisuudesta talouteen.
Niinistö piti Suomen puolustuksen uskottavuutta kokonaisuutena. Hänen mukaansa kysymys kuuluu, riittävätkö rahat.
– Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla akilleenkantapäämme.
Niinistö katsoi, että Puolustusvoimien toimintakyky ja kehitystarpeet on voitava turvata, vaikka vallitsevassa taloustilanteessa on paineita supistaa valtion menoja.
Myös Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg otti omassa puheessaan kantaa rahoitukseen.
Hän arvioi, ettei lokakuussa esitetyllä lisärahoituksella pystytä vallitsevissa oloissa kehittämään valmiutta tai suorituskykyjä. Lindbergin mukaan toimintaympäristö on muuttunut ja Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää nykyistä nopeampaa toimintavalmiutta.
Tänään maanantaina alkanut maanpuolustuskurssi on järjestyksessään 211:s. Maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa niiden osallistujille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 3...

Niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä.

Muun muassa tänään sunnuntaina 09.11.2014 olen seurannut pätkittäin useita otteluita. 

Viimeisin seuraamani ottelu päättyi hetki sitten. Se oli Espanjan Primera Div. - ottelu Real Sosiedad - At. Madrid, joka päättyi kotijoukkueen voittoon 2-1...

Seurasin em. ottelun viimeiset 15 minuuttia koko ajan, jolloin havaintojeni mukaan noin puolen minuutin välein joku pelaajista oli pitkin pituuttaan kentällä ja kehonkieli toimi kiitettävästi.
Tuntui välillä siltä, että pääerotuomarin ympärillä oli kovaäänisiä selittäjiä puolet joukkueesta.

Tällä kerralla onnistuin veikkauksessani. Pelasin livevetoa sekä tunteella että järjellä, 

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Tylsää katseltavaa....

Olen seurannut jonkin verran F1-kisoja jo vuosikymmenien ajan. En ole mikään formulafani, mutta asia on minua jostain syystä kiinnostanut.

Minulle on muodostunut vahva mielikuva, että nykykisat ovat tylsää, entisestäänkin tylsempää katseltavaa.
Miksi?
Ehkä siksi, että viime vuosina on aina jokin talli ollut liian ylivoimainen. Lopputulos on ollut etukäteen lähes varma lukuunottamatta äkillisten luonnonolosuhteiden - lähinnä vesisateen tai reippaan kolaroinnin aiheuttamaa radalle syöksyvän turva-auton aiheuttamaa "jonossa-ajohässäkkää"...

Terveisiä ulkomailta...

Kävin vaimoni kanssa ulkomailla, tarkemmin sanottuna Ruotsissa, Haaparannalla viime perjantaina.
Ajelimme Kemistä rauhallisesti kuivaa ja paljasta moottoritietä pitkin perinteiselle miniostosmatkallemme.

Kirjoitan varmaan jonkun lukijan mielestä hiukan harhaanjohtavasti otsikossa ulkomaa-käsitteestä, sillä tuota valtakunnanrajaa tuskin huomaa nykyisin Tornion ja Haaparannan välillä.
Toki onhan tuo rajanseutu muutoinkin muuttunut viime vuosina ja lehtitietojen mukaan muuttuu voimallisesti lisää lähivuosina. Todella suuria rakentamishankkeita on suunnitteilla.

Ainakin alustavat suunnitelmat ovat aikamoiset – hulppeaa tornihotellia ja konferenssikeskusta myöten…

Miniostosmatkaamme kuului lähes pakollinen IKEA-kierros. Itse tosin jätin tälläkin kerralla kierroksen väliin, jäin istuskelemaan sisäänkäynnin upottavalle (teko)nahkasohvalle seurailemaan ostosmatkailijatrafiikkia. Se osoittautui yllättävän mielenkiintoiseksi. Ihmisiä lappoi sisään ja ulos jotakuinkin muutaman sekunnin välein.

Ihmisvirtaa katsellessani pohdiskelin mielessäni, mahdanko tavata tällä kerralla yhtään tuttua IKEA-kävijää.
Tällä kerralla tutun tuntuisia kaupassa ostoksilla kävijöitä oli kaikkiaan viisi henkilöä.

Saattaapa olla, että minut joku tunnisti. Ainakin vanhempiensa mukana sisään rientänyt pikkupoika säpsähti harmaata ”lookkiani”, kun tuo joulun läheisyys joulupukkineen alkaa olla kohta ajankohtainen.

Köröttelimme rauhallisesti takaisin Kemiin todeten, että kromimalmirekkoja tuli tasaisin väliajoin vastaamme. Toivottavasti "rekkarallia" jatkuu pitkään. Tosi onhan tuossa vieressä Suomen valtion rakentama rautatiekin käyttämättömänä.

Kilpailutus on tällä hetkellä kallellaan kumipyöriin päin...