ONKO demokratialla yhä toivoa?
Palkittu tietokirjailija, journalisti ja London School of Economicsin työelämäprofessori Anne Applebaum julkaisi heinäkuussa Twilight of Democracy -kirjan, joka julkaistaan tällä viikolla suomeksi nimellä Demokratian iltahämärä (Siltala).
Nyt iltahämärää voi seurata aamunkoitto. Kirjan valmistumisen jälkeen demokratian kannalta menetettynä pidetyllä Valko-Venäjällä käynnistyivät massamielenosoitukset. Ne horjuttavat vaalituloksia väärentäneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan jo 16 vuotta kestänyttä valta-asemaa.
”Se osoittaa, miten suuri vetovoima demokratialla ja lakiin perustuvan yhteiskunnan ihanteella yhä on. Toivon tämän inspiroivan myös maita, joissa kansanvalta on otettu itsestäänselvyytenä”, Applebaum kertoo Helsingin Sanomien puhelinhaastattelussa.
Massamielenosoitukset Minskissä Valko-Venäjällä horjuttavat jälleen yhdet vaalit väärentäneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan asemaa.
VALKO-VENÄJÄN protestit organisoitiin ruohonjuuritasolla lähinnä Telegram-viestipalvelun kautta.
”Uusia yhteydenpitovälineitä voidaan yhä käyttää myös hyvään”, Facebookin kaltaisia datankeruuyrityksiä kritisoiva Applebaum arvioi.
Protestit muistuttavat poliittisen vallan väliaikaisuudesta.
”Siksi Venäjän presidentti Vladimir Putin puuttuu Valko-Venäjän tapahtumiin entistä suoremmin lähettämällä venäläisjournalisteja valkovenäläisten tilalle ja venäläispoliiseja hajottamaan mielenosoituksia.”
Applebaumin mielestä mielenosoitusten laaja tuki demokratialle ”pelottaa Putinia suuresti” eikä tämä halua nähdä samaa Venäjällä.
Hän näkee ironiaa siinä, että Valko-Venäjä ei ole venäjänvastainen maa, mutta Putin saattaa tehdä siitä sellaisen.
”Kun Putin puolustaa diktaattoria, valkovenäläiset voivat alkaa vihata myös Putinia. Se tuo hänelle lisää ongelmia.”
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka teki kuuliaisesti muistiinpanoja, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui hänelle tapaamisessa tiistaina 14. syyskuuta.
APPLEBAUM syntyi Yhdysvalloissa ja toiseksi kotimaaksi on tullut Puola. Hän on ollut vuodesta 1992 lähtien naimisissa nykyisen EU-parlamentaarikon Radosław Sikorskin kanssa.
Demokratian iltahämärä kuvaa kuinka EU-maat Puola ja Unkari luisuvat autoritääristen vallanpitäjien käsiin. Voiko Valko-Venäjän esimerkki kääntää nyt suuntaa Puolassa ja Unkarissa?
”Ei suoraan. Mielenosoitukset toki inspiroivat puolalaisia, jotka pelkäävät Puolan johdon menevän Lukašenkan linjoille. Ehkä mielenosoitukset tuovat uutta toivoa myös Unkarin oppositiolle.”
Puolassa on edelleen vapaata lehdistöä sekä suuri itsenäinen televisioasema. Unkarissa jopa 95 prosenttia mediasta on jo valtion kontrollissa, Applebaum arvioi.
”Puolan hallitus valmistelee nyt lakia, joka voisi pakottaa ulkomaiset tahot myymään omistukset puolalaismediasta. Hallitus painostaa samalla puolalaistahoja, jotka rahoittavat vapaata lehdistöä.”
Applebaumin mielestä Unkari ja Puola pitäisi panna maksamaan EU:n sääntöjen rikkomisesta.
”EU on hyvä valvomaan sovittuja budjettiraameja mutta ei jäsenmaita, jotka rikkovat sovittuja lakeja. Sitä on yritetty, mutta vielä se ei näy käytännössä.”
Pääministeri Viktor Orbánin Unkarissa noin 95 prosenttia mediasta on jo hallinnon kontrollissa, Anne Applebaum arvioi.
POPULISTIT aistivat globalisaation aiheuttaman vastareaktion ja hyötyivät siitä myös esimerkiksi Britanniassa, joka elää keskellä mutkikasta brexit-eroaan EU:sta.
Itse vastareaktio syntyi kuitenkin eri maiden kansalaisten aidoista huolenaiheista.
”Globalisaatio ei kuitenkaan tapahtunut ylhäältä määräten”, Applebaum sanoo.
”Se eteni, koska ihmiset halusivat käydä kauppaa yli rajojen ja siitä saatiin hyötyä ja vaurautta. Esimerkiksi EU:n sisämarkkinat tuovat valtavasti hyötyä Euroopan yrityksille ja eurooppalaisille matkailijoille.”
Hän myöntää globalisaation myötä tehdyt virheet, kuten rahanpesun ja verokikkailun lisääntymisen, mutta uskoo tarkemman lainsäädännön auttavan.
”Ei kansainvälisen kaupan ja vuorovaikutuksen hylkääminen ole äänestäjienkään tahto. Yhdysvalloissa teolliset työpaikat vähenevät, mutta uusia aloja syntyy. Yhdysvaltalaisille olisi nyt luotava parempi turvaverkko ja terveydenhuolto, jotta he selviytyvät rakennemuutoksen vuosista.”
Demokratian uusi nousu tarvitsee populistien vastapainoksi maltillisimman oikeiston ja vasemmiston parempaa argumentointikykyä, hän vaatii.
”Ääriliikkeiden tavoite on tuhota poliittinen järjestelmämme. Sitä ei voi hyväksyä.”
ÄÄRIOIKEISTON tuomat uhat ovat selvästi esillä Applebaumin kirjassa. Entä äärivasemmisto?
”Äärivasemmisto on potentiaalisesti suuri ongelma esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistoissa, koska se pyrkii rajoittamaan sananvapautta. Ongelma on levinnyt myös joihinkin journalistisiin instituutioihin”, hän sanoo.
Äärivasemmistolaiset eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain vallanpitäjiä, hän muistuttaa.
”He eivät kontrolloi hallintoa, armeijaa, ydinaseitamme ja ulkopolitiikkaamme. Siksi äärivasemmiston uhka ei ole tällä hetkellä yhtä suuri kuin äärioikeiston uhka.”
Black Lives Matter -mielenosoitus Portlandissa 5. syyskuuta.
YHDYSVALLAT kuohuu Donald Trumpin presidenttikaudella, ja osa kuohuntaa on poliisiväkivallan aloittama Black Lives Matter -liikkeen uusi nousu. Siihen liittyy osin tuhoisiksi kääntyneitä mielenosoituksia sekä militanttien äärioikeistoryhmien yhteenottoja mielenosoittajien kanssa.
”Mielenosoitukset alkoivat oikeutetusta turhautumisesta, kun poliisiväkivalta jatkui ennallaan useissa, joskaan ei kaikissa kaupungeissamme. Mukana on myös turhautumista Trumpin hallintoon.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hakee jatkokautta marraskuun vaaleissa.
Marraskuun presidentinvaalit Yhdysvalloissa ovat Applebaumin mukaan väistämätön käännekohta: demokratian iltahämärä joko synkkenee tai hälvenee valoisamman tulevaisuuden koittaessa.
”Trump on jo ymmärtänyt, että presidenttikauden jälkeen hän viettää loppuelämänsä erilaisissa oikeudenkäynneissä. Myös hänen lähipiirinsä pelkää vankilatuomioita.”
Applebaumin mukaan Trump voi siksi yrittää pysyä vallassa ja vedota vaalivilppiin, jos vaalitappio jää niukaksi.
”Se tekisi tilanteesta todella ruman. Voi myös olla, että se jakaisi republikaanit kahdeksi eri puolueeksi.”
Entä jos Trump voittaa?
”Jatkokausi olisi paljon radikaalimpi ja äärimmäisempi. Hallinnon avainpaikoilta häviäisivät viimeisetkin maailmaa ymmärtävät asiantuntijat ja heidät korvattaisiin Trumpin kätyreillä.”
Applebaum arvioi, että Trumpin jatkokausi voi tuhota Yhdysvallat oikeusvaltiona ja hajottaa myös Naton. Se antaisi Venäjälle enemmän pelivaraa.
”Trumpin käytös Venäjän suhteen on todella outoa. Hän ei arvostele Putinia edes tilanteessa, jossa Putin uhkaa Yhdysvaltojen joukkoja Afganistanissa.”
Trumpin käyttäytyminen Helsingin huippukokouksessa kaksi vuotta sitten oli ”erityisen merkillistä”. Kun häneltä kysyttiin Venäjän vaalisekaantumisesta, hän vetosi Putinin sanoihin, joiden mukaan Venäjä ei vaaleihin sekaantunut.
”Hän uskoi mieluummin Putinia kuin omia turvallisuusviranomaisiaan. Hän näyttää jotenkin pelkäävän Venäjää, eikä tälle ole löytynyt ymmärrettävää syytä.”
Applebaumin mukaan Trump ei myöskään tee yhteistyötä Euroopan kanssa Venäjän ja Kiinan suhteen.
”Vain Yhdysvaltain ja Euroopan yhteistyö voisi taata, että Kiina ei pääse asettamaan standardeja kaupalle, maailmanpolitiikalle ja digitalisoinnille seuraavan vuosisadan ajaksi.”
Demokraattipuolueen presidenttiehdokas Joe Biden puhui lehdistölle 9. syyskuuta Romuluksen pikkukaupungissa lähellä Detroitia. Hän johtaa mielipidekyselyjä.
ON myös mahdollista, että mielipidekyselyjä johtava demokraattipuolueen ehdokas Joe Biden voittaa selvästi.
”Jos Trump kokee suuren tappion ja demokraatit saavat myös senaatin, kyseessä on vallankumouksellinen uudistusten hetki terveydenhuollon ja muiden alojen kohdalla”, maltillisena republikaanina pidetty Applebaum arvioi.
Hänen mukaansa juuri Biden tarjoaa vaihtoehdon äärivasemmistolle ja äärioikeistolle.
”Biden on hyvin maltillinen demokraatti, jolla on pitkä historia yhteistyöstä republikaanien kanssa. Hän on asemoinut itsensä ainutlaatuisen hyvin palauttamaan vallan poliittiselle keskustalle. Toivon hänen onnistuvan siinä.”
KIRJAN viimeinen luku on nimeltään Unending of History eli suomennoksessa ”historian loppumattomuus”.
Applebaumin mukaan se ei ole vastalause Francis Fukuyaman 1990-luvun menestyskirjalle End of History and the Last Man, joka suomennettu nimellä Historian loppu ja viimeinen ihminen.
”Oli houkuttelevaa ajatella, että demokratian voitto on lopullinen Neuvostoliiton hajottua, mutta ei Frank (Fukuyama) niin kirjoittanut. Hän ennusti jo silloin nationalismiin ja identiteetteihin keskittyvän politiikan nykyiset vaarat.”
Fukuyama tähdensi Identiteetti-kirjassa (2018, suomennos 2020), että hän ei tarkoittanut end-sanalla historian ”loppumista” vaan ”päämäärää”, eikä demokratiaa parempaa päämäärää ole löytynyt.
”Olen samaa mieltä. Kuten Winston Churchill sanoi, demokratia on huonoin hallintotapa, paitsi jos otetaan huomioon kaikki muut hallintotavat.”
Applebaumin kirja muistuttaa Fukuyaman tavoin, että demokratia voidaan myös menettää.
”Diktatuurit eivät tuo kansoille suurempaa onnellisuutta tai vaurautta. Demokratian puolustamiseksi ihmisten on nyt osallistuttava politiikkaan enemmän kuin he ovat tulleet tähän mennessä ajatelleeksi.”
Anne Applebaum kotonaan Lontoossa vuonna 2017. Seuraavaksi hän aikoo kirjoittaa kirjan Neuvostoliiton hajoamisen syistä ja seurauksista.
Anne Applebaum
■ Syntyi Washingtonissa 1964. Valmistui Yalen yliopistosta.
■ Toimi vuodesta 1988 The Economist-lehden Puolan-kirjeenvaihtajana.
■ Toiminut myös esimerkiksi The Spectator-lehden varapäätoimittajana, Washington Postin johtoryhmässä ja kolumnistina sekä nykyisin Atlantic-lehden kirjoittajana ja London School of Economicsin työelämäprofessorina
■ Tehnyt useita kirjoja Neuvostoliiton historian kauheuksista.
■ Naimisissa vuodesta 1992 Puolan ulkoministeriksi nousseen ja nykyisin europarlamentaarikkona toimivan Radosław Sikorskin kanssa.
■ Applebaumin uusin kirja Demokratian iltahämärä ilmestyi heinäkuussa ja on nyt suomennettu.
■ Applebaum aikoo seuraavaksi kirjoittaa kirjan Neuvostoliiton hajoamisen syistä ja seurauksista.
