tiistai 29. toukokuuta 2018

Yrittänyttä ei laiteta...

Yrittänyttä ei laiteta, sanotaan...
Soitin eilen kalakaverilleni  ja kysäisin, onko hänellä kiinnostusta lähteä katiskoita kokemaan. Sovimme soittelevamme tänään. 

Soittelimme ja niinpä illansuussa päätimme lähteä käväisemään lähivesillä, vaikka tuuli olikin hiukan yltymässä. Hahtisaareen päästyämme aistimme hiukan jopa vaahtopäitä vyöryvän rantaan.
Lähdimme kuitenkin liikkeelle. Kojukallion ohi ajettuamme aallot alkoiva olla sitä luokkaa, että päätimme jättää Lehmikiven karikonkupeessa olevat katiskat kokematta - olisi ollut työlästä/lähes mahdotonta siinä aallokossa.

Käännyimme väylällä takaisin hiukan kastuneina ja suuntasimme Selkäsaaren pohjoispäässä olevan vanhan Rambon kokemiseen. Senkin ympärillä saimme muutaman kerran tehdä kierroksen ennenkuin saimme sen ylös. Ei yhtään kalaa - tai oikeastaan yksi - joka sekin livahti pohjan repeytyneestä reiästä mereen.
Toimme katiskan rantaan. Taitaa olla niin, että tämä katiska on aikansa elänyt. Tutkin sitä vielä huomenna.

Eipä ole aikaisemmin näin tyhjin käsin täytynyt mereltä tulla takaisin, mutta kerta se on ensimmäinenkin.

Yksi hyvä puoli tämän päivä ilmassa on, vesi nousee ja helpottaa meidän lähiaikojen rantautumista Selkäsaareen, mikäli tuulet hiukan tyyntyvät...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti