Veljeni Eero kuoli 09.02.2018, hänen siunaus- ja muistotilaisuutensa oli 23.02.2018 ja hänen tuhkauurnansa laskettiin Kemin Peurasaaren hautausmaalla hautaan tänään 31.05.2018 klo 12.
Peurasaaren hautausmaalla em. tilaisuudessa suntion, minun ja vaimoni lisäksi olivat sisareni, hänen aviomiehensä sekä veljeni viime vuosien naisystävä.
Saimme veljeni tuhkauurnan suntiolta kappelissa. Hän kysyi: "Kuka kantaa?" "Minä kannan." totesin yksiselitteisesti.
Kävelimme rauhallisesti kappelista kauniissa, aurinkoisessa säässä kappelinkellojen soidessa suntion ohjeistamana veljeni hautapaikalle.
Laskin uurnan havuilla pohjustettuun hautaan. Kukin vuorollamme lapioimme hautaa umpeen. Hautausmaan työntekijät viimeistelevät myöhemmin työmme jäljen. Veljeni on aiemmin edesmenneen vaimonsa Olgan vieressä - hyvä niin.
Eeron naisystävän pyynnöstä perinteiset rukoukset ja se oli siltä osin siinä...
Jäimme vaimoni kanssa vielä hetkeksi hautausmaalle kastelemaan vanhempiemme haudalla olevia kukkia.
"Teit veljellesi viimeisen palveluksen." vaimoni sanoi pois kävellessämme. "Niin tein." totesin ajatuksissani.
Kyllä kuolema, varsinkin lähiomaisen kuolema pysäyttää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti