torstai 7. syyskuuta 2017

Tekstini vuodelta 2001 muistutukseksi...

Tuolla veispuukiympäristössä velloo Lapin kansanedustaja Mikko Kärnän käynnistämä "kilometrin mittainen" tekstijono ruuska-Suomi/maaseutu-Suomi-asiakokonaisuus. Siellä näytetään välillä käytävän laillisuuden rajamailla.

Itse kirjoitin alla olevan tekstin vuonna 2001. Olen muistaakseni sitä päivittänyt muutaman kerran sen jälkeen...

SUOMI ON SITEN JAKAANTUNUT KAHTIAKAHTIAKAHTIA ‑ M.O.T!
__________________________________________________________________

Maamme viimeaikaiset tapahtumat, juuri näinä päivinä tapahtuneet verotietojen julkistamiset ja niihin liittyvät lehtiartikkelit ovat osoittaneet selkeästi taas kerran sen tosiasian, että Suomi on jakaantunut rajusti kahtia lähinnä ainakin viidellä (5) osa‑alueella:
- City‑Suomi/maaseutu‑Suomi
- Kasvukeskus‑Suomi/muuttotappio‑Suomi
- Työllisyys‑Suomi/työttömyys‑Suomi
- Hyvinvointi‑Suomi/ei‑hyvinvointi‑Suomi
- Osakeoptionäennäisöky‑Suomi/rutiköyhätotaalinälkäkitkuttelu‑Suomi

Kehä III‑efekti on siten saanut lainvoiman, jossa me susirajan piruparat olemme olleet osaltamme vaikuttamassa omien päättäjiemme/päättämättömiemme kautta ‑ valitettavasti...

On puhuttu paljon hyvinvointi-Suomesta – on kehitelty teemoja - hyvinvointi ja työllisyys, joilla on jopa voitettu vaaleja tässä maassa!
Ei voi olla totta? Eikö? Kyllä voi, muistelkaapa vähän menneitä lähivuosia…

Kuitenkin myös vuoden 2001 Suomessa: Eri puolilla maassamme ruokajonot yhä lisääntyvät/pitenevät!

Kuka kehtaa väittää sen liittyvän millään tavalla käsitteeseen hyvinvointi? Minun arvomaailmassa se on mitä suurimmassa määrin päinvastoin pahoinvointia ja ihmisten kohtuutonta, totaalista nöyryyttämistä...
Lisäksi se on suuri, kansallinen, anteeksiantamaton häpeä maallemme ja nimenomaan nykypäättäjiemme toiminnalle/toimimattomuudelle!

Joku perinjuurin nykymenoon kyllästynyt leukaili: "Onneksi meillä on EU‑ruokatuki!" Niinpä!
Niin kauan, kun Suomi on nettomaksaja, kaikki markat, jotka EU:sta tulevat, ovat meidän suomalaisten – Sinun ja minun - omia rahoja, joita me anomme, anelemme takaisin hirvittävän byrokratian säestyksellä!

Toki tasapuolisuuden nimessä on mainittava, että maahamme on viime vuosien aikana, oikeastaan aivan viime viikkoinakin syntynyt muutama raharikas osake‑/optiomiljonääri...

Maamme työttömyysluvut ‑ laskutavasta/tai ‑tahosta riippuen ‑ ovat edelleen tällä hetkellä 200.000‑300.000 työtöntä. Tosiasiassa meillä on tällä hetkellä 400.000- 600.000 työkykyistä ihmistä työelämän ulkopuolella, mikäli eri tyyppiset koulutuskasaumat putsattaisiin!

On suorastaan pöyristyttävää, että työkykyisiä, ammattitaitoisiakin ihmisiä tippuu pitkäaikaistyöttöminä normaalin, ihmisarvoisen elämän ulkopuolelle apatian synkeään tilaan, josta on erittäin vaikea nousta jaloilleen...

Toki tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että vajaa yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista on työnsyrjässä kiinni ‑ ainakin toistaiseksi...

Viimevuosien ja nimenomaan viimeaikojen ratkaisut Suomessa vahvistavat monien pohjoissuomalaisten mielissä jo vuosia kytenyttä ajatusta, että Suomi on pistettävä poikki, jakaa totaalisesti, konkreettisesti kahtia...

Miksi?


Siksi, että meillä on täällä pohjoisessa houkuttelevan puhdasta luontoa vaikka muille jakaa, raaka‑aineita, omiksi tarpeiksi energiaa, viimeisenpäälle viritettyjä, riihikuivaa rahhaa jauhavia, osittain laajenevia teollisuuslaitoksia, kohtuurunsaasti huippuosaamista ja ammattitaitoa, oppilaitoksia joka lähtöön, aktiivista yhteistyökykyä ja mahdollisuuksia lähinaapureihin, jne. ...

Myös osittain siksi, että läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on menossa samansuuntainen kehitys jopa eräänlaisen, väljän ”koontipuolueen” – yhteisen pohjoisen puolueen – koeponnistus…

Oikeastaan meiltä ei puutu mitään! Me kyllä pärjäämme täällä omillamme! Poikki, mutta mistä?

Takavuosina henkilökohtaisesti pohdiskelin, että ilmeisesti tasapainoisin kohta olisi jossain tuolla Oulun‑läänin etelärajalla länsi-itä-suunnassa.

Nyt on tosin tullut sellainen tunne, että monet etelämpääkin ‑ kurjimuksessa elävät kunnat ‑ haluaisivat varmaan tulla mukaan yhteisrintamaan, joten katkospaikka voinee olla hiukan etelämpänäkin.

Tietysti täällä pohjoisessa voimallisesti viime vuosina kehittynyt Oulun seutu saattaa muodostua vähän ongelmalliseksi mutta sielläkään kaikissa ympäristökunnissa vauhti ei liene aivan hengästyttävä ole, joten kiinnostusta mukaan tuloon todennäköisesti löytyy…

Suomi‑nimisen yhdysvaltain, osavaltion pohjoisin osa olisi siis vähintään 1/2 tai jopa 2/3 nyky‑Suomen pinta‑alasta.

Kyllä me sillä pärjätään ‑ aluksi...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö

Kemi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti