POHJOIS-KOREAN ydinohjelmaa voisi ehkä haitata estämällä Pohjois-Korean mahdollisuus käyttää kallista ja vaikeasti valmistettavaa rakettipolttoainetta, jota ilman Pohjois-Korean ohjukset eivät lennä. Yhdysvallat on kuitenkin jättänyt mahdollisuuden käyttämättä, sanomalehti The New York Times kertoo.
POHJOIS-KOREA käytti viime perjantain ohjuslaukaisussa kuten kesän muissakin ohjuskokeissa rakettipolttoainetta, jonka nimi 1,1-dimetyylihydratsiini.
Polttoaineesta käytetään myös lyhennettä UDMH. Se on erittäin herkästi räjähtävä, myrkyllinen ja syöpää aiheuttava aine, jonka sulamispiste on -57 °C ja kiehumispiste 63 °C.
UDMH on niin vaarallinen ja hankalasti valmistettava, että nykyään sitä tehdään tiettävästi enää Kiinassa ja Venäjällä.
VENÄJÄLLÄ UDMH:ta on kutsuttu ”pirunmyrkyksi”. Se aiheutti suuronnettomuuden Neuvostoliitossa vuonna 1960, kun oikosulku johti räjähdykseen mannertenvälisen ohjuksen koelaukaisussa Baikonurin avaruuskeskuksessa. Tiettävästi kymmeniä ihmisiä kuoli, ja satojen metrien päässä olleet saivat palovammoja.
Yhdysvallat luopui UDMH:n käyttämisestä jo vuonna 1966 ja siirtyi heikommin räjähtäviin polttoaineisiin. Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korealla saattaisi kulua vielä vuosikymmen ennen kuin se osaisi tehdä turvallisempia polttoaineita.
Nykyisin UDMH:ta valmiista pääasiassa Kiina. Venäjäkin tosin aloitti sen valmistamisen uudelleen sen jälkeen, kun Krimin valtaamisen jälkeen se ei enää voinut ostaa sitä maailmalta.
Jos polttoainetta haluaa myydä, myyntierää ei tarvitse välttämättä valmistaa itse, vaan voi myydä vain valmistusohjeet.
Pohjois-Korean uskotaan saaneen polttoaineen valmistusohjeet ja välineistön Kiinalta, vaikka Kiina onkin kiistänyt auttaneensa Pohjois-Koreaa sen ydinohjelmassa.
POHJOIS-KOREAN ydinasepyrkimyksiä olisi ehkä voinut yrittää rajoittaa helposti ja tarkasti asettamalla UDMH:n vientikieltoon.
Silti Trumpin hallinto on ainakin julkisesti puhunut paljon enemmän öljyn ja kaasun saatavuuden rajoittamisesta. Toisin kuin rakettipolttoaineen rajoitus, se osuu melko varmasti tavallisten pohjoiskorealaisten nilkkaan, kuten Trump itsekin Twitter-viestissään sunnuntaina mainitsi.
”Kysyin, miten Rakettimiehellä menee. Pitkiä jonoja bensapumpuilla Pohjois-Koreassa. Onpa ikävää!” Trump twiittasi sunnuntaina.
Aikaisemmatkaan presidentit Barack Obama ja George W. Bush eivät tiettävästi ole puuttuneet UDMH:n saatavuuteen.
RAKETTIPOLTTOAINEEN myyntikielto saattaa toisaalta olla jo liian myöhäistä, sillä Pohjois-Korea on ehkä ehtinyt opetella polttoaineen valmistamisen itse.
”Pohjois-Korean tieteellisten ja teknologisten voimavarojen perusteella Pohjois-Korea ehkä kykenee valmistamaan UDMH:ta, varsinkin, kun ohjusohjelma on sille niin tärkeä”, Yhdysvaltain tiedustelujärjestöjen yhteiselimen tiedottaja Timothy Barrett sanoo The New York Timesissa.
Kaikki asiantuntijat eivät usko Pohjois-Korean osaavan tehdä UDMH:ta, koska paljon kehittyneemmilläkin valtioilla on ollut hankaluuksia sen valmistamisessa.
YHDYSVALTOJEN ei tiedetä yrittäneen estää Pohjois-Koreaa hankkimasta UDMH:ta.
”Asia on niin yksinkertainen, että jos Pohjois-Korealla ei ole UDMH:ta, se ei voi uhata Yhdysvaltoja”, senaattori Edward J. Markey sanoi The New York Timesille. Demokraatti Markey on senaatin puolustuskomitean jäsen.
”Näihin kysymyksiin Yhdysvaltain tiedustelulaitosten pitäisi pystyä vastaamaan: mistä valtioista Pohjois-Korea saa polttoainetta – luultavasti Kiinalta – ja onko Pohjois-Korealla varastossa sitä, ja kuinka paljon sitä on.”
Rakettipolttoaineen asettamisen myyntikieltoon ei pitäisi olla vaikeaa. Jos pakotteilla sen sijaan rajoitetaan öljypohjaisten polttoaineiden myymistä Pohjois-Koreaan, samalla asetetaan kärsijöiksi maan 25 miljoonaa asukasta, varsinkin talvella. UDMH:ta ei kuitenkaan valmisteta öljytuotteista.
Aineen räjähdysherkkyyden vuoksi UDMH voisi olla altis myös sabotaasille, jolla voisi ainakin viivyttää mutta ei tuskin kokonaan estää ydinohjelmaa. Vuonna 2010 useat Pohjois-Korean keskimatkan ohjuskokeet epäonnistuivat, usein ohjusten räjähdettyä.
JOS Pohjois-Korealla ei ole omaa rakettipolttoainetta, se jatkaa todennäköisesti aineen kehittelemistä sen vaarallisuudesta huolimatta.
”Arvaukseni on, että Pohjois-Korean sietokyky [onnettomuuksien] uhreille on melko korkea”, entinen Yhdysvaltain ulkoministeriön Vann H. Van Diepen virkamies The New York Timesille.
POHJOIS-KOREA käytti viime perjantain ohjuslaukaisussa kuten kesän muissakin ohjuskokeissa rakettipolttoainetta, jonka nimi 1,1-dimetyylihydratsiini.
Polttoaineesta käytetään myös lyhennettä UDMH. Se on erittäin herkästi räjähtävä, myrkyllinen ja syöpää aiheuttava aine, jonka sulamispiste on -57 °C ja kiehumispiste 63 °C.
UDMH on niin vaarallinen ja hankalasti valmistettava, että nykyään sitä tehdään tiettävästi enää Kiinassa ja Venäjällä.
VENÄJÄLLÄ UDMH:ta on kutsuttu ”pirunmyrkyksi”. Se aiheutti suuronnettomuuden Neuvostoliitossa vuonna 1960, kun oikosulku johti räjähdykseen mannertenvälisen ohjuksen koelaukaisussa Baikonurin avaruuskeskuksessa. Tiettävästi kymmeniä ihmisiä kuoli, ja satojen metrien päässä olleet saivat palovammoja.
Yhdysvallat luopui UDMH:n käyttämisestä jo vuonna 1966 ja siirtyi heikommin räjähtäviin polttoaineisiin. Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korealla saattaisi kulua vielä vuosikymmen ennen kuin se osaisi tehdä turvallisempia polttoaineita.
Nykyisin UDMH:ta valmiista pääasiassa Kiina. Venäjäkin tosin aloitti sen valmistamisen uudelleen sen jälkeen, kun Krimin valtaamisen jälkeen se ei enää voinut ostaa sitä maailmalta.
Jos polttoainetta haluaa myydä, myyntierää ei tarvitse välttämättä valmistaa itse, vaan voi myydä vain valmistusohjeet.
Pohjois-Korean uskotaan saaneen polttoaineen valmistusohjeet ja välineistön Kiinalta, vaikka Kiina onkin kiistänyt auttaneensa Pohjois-Koreaa sen ydinohjelmassa.
POHJOIS-KOREAN ydinasepyrkimyksiä olisi ehkä voinut yrittää rajoittaa helposti ja tarkasti asettamalla UDMH:n vientikieltoon.
Silti Trumpin hallinto on ainakin julkisesti puhunut paljon enemmän öljyn ja kaasun saatavuuden rajoittamisesta. Toisin kuin rakettipolttoaineen rajoitus, se osuu melko varmasti tavallisten pohjoiskorealaisten nilkkaan, kuten Trump itsekin Twitter-viestissään sunnuntaina mainitsi.
”Kysyin, miten Rakettimiehellä menee. Pitkiä jonoja bensapumpuilla Pohjois-Koreassa. Onpa ikävää!” Trump twiittasi sunnuntaina.
Aikaisemmatkaan presidentit Barack Obama ja George W. Bush eivät tiettävästi ole puuttuneet UDMH:n saatavuuteen.
RAKETTIPOLTTOAINEEN myyntikielto saattaa toisaalta olla jo liian myöhäistä, sillä Pohjois-Korea on ehkä ehtinyt opetella polttoaineen valmistamisen itse.
”Pohjois-Korean tieteellisten ja teknologisten voimavarojen perusteella Pohjois-Korea ehkä kykenee valmistamaan UDMH:ta, varsinkin, kun ohjusohjelma on sille niin tärkeä”, Yhdysvaltain tiedustelujärjestöjen yhteiselimen tiedottaja Timothy Barrett sanoo The New York Timesissa.
Kaikki asiantuntijat eivät usko Pohjois-Korean osaavan tehdä UDMH:ta, koska paljon kehittyneemmilläkin valtioilla on ollut hankaluuksia sen valmistamisessa.
YHDYSVALTOJEN ei tiedetä yrittäneen estää Pohjois-Koreaa hankkimasta UDMH:ta.
”Asia on niin yksinkertainen, että jos Pohjois-Korealla ei ole UDMH:ta, se ei voi uhata Yhdysvaltoja”, senaattori Edward J. Markey sanoi The New York Timesille. Demokraatti Markey on senaatin puolustuskomitean jäsen.
”Näihin kysymyksiin Yhdysvaltain tiedustelulaitosten pitäisi pystyä vastaamaan: mistä valtioista Pohjois-Korea saa polttoainetta – luultavasti Kiinalta – ja onko Pohjois-Korealla varastossa sitä, ja kuinka paljon sitä on.”
Rakettipolttoaineen asettamisen myyntikieltoon ei pitäisi olla vaikeaa. Jos pakotteilla sen sijaan rajoitetaan öljypohjaisten polttoaineiden myymistä Pohjois-Koreaan, samalla asetetaan kärsijöiksi maan 25 miljoonaa asukasta, varsinkin talvella. UDMH:ta ei kuitenkaan valmisteta öljytuotteista.
Aineen räjähdysherkkyyden vuoksi UDMH voisi olla altis myös sabotaasille, jolla voisi ainakin viivyttää mutta ei tuskin kokonaan estää ydinohjelmaa. Vuonna 2010 useat Pohjois-Korean keskimatkan ohjuskokeet epäonnistuivat, usein ohjusten räjähdettyä.
JOS Pohjois-Korealla ei ole omaa rakettipolttoainetta, se jatkaa todennäköisesti aineen kehittelemistä sen vaarallisuudesta huolimatta.
”Arvaukseni on, että Pohjois-Korean sietokyky [onnettomuuksien] uhreille on melko korkea”, entinen Yhdysvaltain ulkoministeriön Vann H. Van Diepen virkamies The New York Timesille.
- Pohjois-KoreaSeuraa
- Pohjois-Korean ydinaseetSeuraa
- YdinaseetSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti