sunnuntai 3. syyskuuta 2017

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat” – Venäjä ja Ruotsi näyttävät, millainen olisi sota Itämerellä...

Hmmmmm - vai niin - erinomainen artikkeli, joka on syytä lukea "ajatuksen kanssa"...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kotimaa

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat” – Venäjä ja Ruotsi näyttävät, millainen olisi sota Itämerellä

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä harjoittelee hyökkäyksen torjumista oman alueensa ulkopuolella. Ruotsi harjoittelee alueensa puolustamista muiden maiden tuella.

Tilaajille
Venäläinen ohjusvene Tšuvassia ja sukellusvene Dmitrov kuvattiin Nevajoella Pietarissa viime heinäkuun lopulla Venäjän laivaston vuosipäivän juhlaparaatin aikana.
TÄMÄ on kauhuskenaario:

Venäläisen ja yhdysvaltalaisen hävittäjän vaarallinen kissa ja hiiri -leikki Itämeren yllä menee pieleen, siivet osuvat toisiinsa, ja molemmat koneet syöksyvät hallitsemattomasti mereen.

Ympäristöön on ryhmittynyt ilmavoimien lisäksi lukuisia laivastoaluksia ja kymmeniätuhansia sotilaita taisteluvalmiudessa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? On täysin mahdollista, ettei tapahdu mitään, mutta varmuutta siitä ei ole.
Sekä länsimaat että Venäjä ovat etukäteen hyvin tietoisia vahinkojen mahdollisuudesta, kun Itämeren alueella käynnistyy ensi viikonvaihteessa samoihin aikoihin kaksi poikkeuksellisen suurta sotaharjoitusta, Venäjän Zapad eli länsi ja Ruotsin kansainvälinen harjoitus Aurora.

Ruotsin harjoitusalueet ulottuvat myös Atlantin rannikolle ja Venäjän alueet Valko-Venäjältä todennäköisesti Kuolan niemimaalle asti. Itämerellä harjoitukset kohtaavat.



VIRALLISTEN käynnistymispäivien lähestyessä asiantuntijat ovat rauhoitelleet spekulaatioita esimerkiksi Venäjän lisäjoukkojen jäämisestä Valko-Venäjälle tai muista uusista Venäjän aluevaltauksista. Harjoitukset edelsivät sekä Venäjän asevoiman käyttöä Georgiassa vuonna 2008 ja Ukrainassa 2014.

Näistäkin harjoituksista haetaan merkkejä siitä, mihin Venäjä valmistautuu.

Ruotsin kohdalla arvioiden tekeminen on paljon yksinkertaisempaa. Ruotsi kertoo harjoituksistaan melko avoimesti. Venäjälle yllätyksellisyys on osa sen asevoimien perusoppia. Siitä muistutuksena Itämeren laivastossa Kaliningradissa järjestettiin viime torstaina yllätyshälytys.

ASIANTUNTIJALLA on selkeä käsitys siitä, mitä harjoituksista voi nähdä.

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat. Se on yleistotuus”, sanoo Pauli Järvenpää, joka toimii vanhempana tutkijana Viron puolustuksen ja turvallisuuden tutkimuskeskuksessa.

Aiemmin Järvenpää on ollut muun muassa Suomen suurlähettiläs Afganistanissa.

Järvenpään mukaan asevoimilla ”ei voi olla kahta settiä”. Harjoituksilla armeijat ylläpitävät ja kehittävät toimintaansa ja samalla esittelevät voimaansa mahdollisille vastustajilleen.

Sekä Ruotsin että Venäjän peruslähtökohdat ovat eri asiantuntujoiden arvioissa selvät.

VENÄJÄN oppina on vuosien ajan ollut varautuminen Naton suureen hyökkäykseen, jonka se pyrkii torjumaan jo oman alueensa ulkopuolella. Se oli selvästi edellisten Zapad-harjoitusten lähtökohta vuosina 2009 ja 2013.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseerin, kapteeni Juha Kokkolanmukaan Venäjän sodankäynnin taito perustuu ajatukseen aktiivisuudesta, vaikka myös omaa aluetta eli syvyyttä riittää. Venäjä on valmis hyökkäämään ennen joutumista hyökkäyksen kohteeksi.

Venäjän ilmoituksen mukaan läntisen sotilasalueen harjoituksessa on tällä kertaa skenaariona terrorismin torjuminen yhdessä Valko-Venäjän kanssa, ja harjoitukseen osallistuu 12 700 sotilasta. Molemmat tiedot voivat olla osatotuuksia, mutta kaikella todennäköisyydellä on kyse huomattavasti suuremmasta harjoituksesta, jossa kuviteltu vastapuoli on Nato.

Venäjän ilmoittama osallistujamäärä on aiempien harjoituskertojen tapaan säädetty niin, että se alittaa niukasti niin sanotussa Wienin asiakirjassa sovitun rajan ulkopuolisten tarkkailijoiden kutsumiselle harjoitukseen. Sekä Venäjä että Valko-Venäjä ovat kuitenkin kutsuneet tarkkailijoita myös Suomesta seuraamaan harjoituksen yksittäisiä osia.

AIEMMISSA Zapad-harjoituksissa Venäjä harjoitteli nopeaa mobilisointia ja kuljetuksia. Vuonna 2009 erikoisuutena oli simuloitu hyökkäys taktisilla ydinaseilla Varsovaan.

Jälleen on odotettavissa raskasta sotilaskoneiden liikennettä Itämerellä ja Suomen itärajan tuntumassa. Kokkolan mukaan uusia piirteitä voivat antaa joukkojen uudelleenjärjestely läntisessä sotilaspiirissä ja alueelle perustettu uusi kaartin 1. panssariarmeija. Muut asiantuntijat odottavat hybridisodankäynnin harjoittelemista ja näyttöä Venäjä miehittämättömistä asejärjestelmistä.

Suomen ja Ruotsin alueiden merkitys Venäjän harjoitusskenaarioissa on täysin arvailun varassa. Vuonna 2013 Venäjän tykistö tiettävästi harjoitteli hyökkäystä kovapanosammunnoilla Karjalankannaksella. Tänä vuonna seurataan, onko harjoituksessa Gotlantiin tai Ahvenanmaahan liittyviä osia.

VENÄJÄN tietoiseen arvoituksellisuuteen verrattuna Ruotsin avoimuus korostuu, mutta Ruotsissakin tiedot puolustusvalmiudesta ovat salaisia.

Aurora-harjoitus on sitä, miltä se näyttää. Ruotsi harjoittelee Venäjän hyökkäyksen torjumista omalla alueellaan muiden maiden tuella. 
Yhdysvaltojen panos on ratkaiseva. Suomalaislähteet kuvailevat Suomen osuutta Aurorassa normaaliksi, mutta taustalla on myös maiden puolustusyhteistyön kehittäminen kattamaan kriisit ja sodat.

Ruotsin harjoitukselleen ilmoittamaa 19 000 sotilaan vahvuutta ei epäillä. Joissakin kommenteissa on päinvastoin hämmästelty, että Ruotsi on saanut koottua niin suuren joukon.

Sen verran Ruotsikin johtaa harhaan, että samaan aikaan järjestettävä vuosittainen Northern Coasts -meriharjoitus täydentää Ruotsin kannalta Auroraa.

Tärkein arvio kaikkien kannalta on kuitenkin lopulta se, kuinka suuri vaara on harjoitusten aikana vahingossa syntyvästä Venäjän ja lännen konfliktista.

”Kummallakaan osapuolella ei ole motivaatiota insidentteihin”, oli suomalaisen asiantuntijan diplomaattikielellä ilmaisema arvio.
Ruotsalaisia sotilaita partioi Gotlannin saarella Visbyssä vuoden 2016 syyskuussa.
Ruotsin ilmavoimien komentaja Mats Helgesson (vas.) ja Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri FVÖ 16 -ilmaoperaatioharjoituksessa Gotlannissa Ruotsissa 3. syyskuuta vuonna 2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti