Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Suurinvestointeja ympäri Suomen – nyt riittää tulevaisuudenuskoa
Kartta kertoo, kuinka jyrkästi talousodotukset ovat muuttuneet koko Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esitteli maanantaina Suomen alueellisia kehitysnäkymiä Seinäjoella. Mikä oli esitellessä - Suomen seutukunnat puhkuvat tulevaisuudenuskoa. Kuten oheinen kartta kuvaa, elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän seuraavan puolen vuoden aikana suotuisaan suuntaan koko Suomessa.
Manner-Suomessa on kaikkiaan 67 seutukuntaa ja vain kahdessa niissä odotetaan yritystalouden olevan ensi keväänä samalla tasolla kuin nyt. Nämä poikkeukset ovat Haapaveden-Siikalatvan ja Koillis-Savon seutukunnat. Kaikkialla muualla odotetaan kasvua sekä parannusta.
Talouden vireen heikennystä ei ennusteta missään.
Ohessa on myös toinen kartta vuosikymmenen vaihteesta. Tuolloin koko maasta löytyi vain kahdeksan kuntaa, joissa yritysten tilanteen uskottiin pysyvän puolen vuoden tähtäimellä edes samalla tasolla. Kaikkialla muualla tilanteen odotettiin heikentyvän.
Helsinki, Salo, Keski-Karjala, Tampere, Nivala-Haapajärvi, Raahe, Pietarsaari ja Suupohjan Rannikkoseutu hehkuivat toivottoman punaisina.Kansainvälinen finanssikriisi kuritti Suomea, jolla oli ristinään myös kännykkä-Nokian käynnistämä rakennemuutos.
Kovin toiset ovat värit tämänkertaisessa Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.
– Usko suomalaiseen työhön ja tuotantoon on äärimmäisen vahva, Lintilä toteaa.
– Teollisuuden luottamus on korkeimmalla tasolla kymmeen vuoteen, ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla pariinkymmeneen vuoteen. Nämä ovat omasta mielestäni ne kaksi tärkeintä tekijää.
Investointibuumi koko maassa
Yritysten ja kuluttajien luottamus ovat sidoksissa toisiinsa. Yritykset tekevät esimerkiksi investointiratkaisujaan sen perusteella, miten he uskovat kuluttajien luottamuksen kehittyvän. Täytyyhän niiden kyetä vastaamaan kysyntään.
Tämä on Lintilän suuri syy siihen, että investoinnit ovat lähteneet reiluun kasvuun.
– Suomessa on ollut investointivaje jo kymmenen vuoden ajan. Nyt yritykset ovat lähteneet investoimaan, koska ne ovat havainneet kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kulutuksen kasvun.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa investoitiin vuoden alkupuolella rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Maanantaina julkistettu raportti on täynnä mainintoja ympäri Suomea toteutettavista suurinvestoinneista. (Katso oheinen laatikko)
Toisaalta kasvu ei ulotu kaikkialle. Tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan merkittävästi vähemmän kuin ennen finanssikriisiä. Suurin selittävä tekijä on Nokian romahdus, mutta se on jo mennyttä aikaa. Huolestuttavaa on, ettei uutta kasvua ole tutkimuksessa ja kehityksessä vieläkään löytynyt, kuten Kova Talous -sarjan video kertoo: Suomessa on käynnissä investointibuumi – mutta yksi puuttuu.
– Tarvitsemme nyt innovaatiokehitystä sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Osoitimme siihen myös puoliväliriihessä lisää rahaa. Uskon, että yritykset ryhtyvä laittamaan kasvukilpailukykyään kuntoon verrattain nopeasti – koska nyt kustannuskilpailukyky on jo saatu kuntoon.
Kunnossa olevalla kustannuskilpailukyvyllä Lintilä viittaa hallituksen ajamaan kilpailukykysopimukseen, jonka ansiosta suomalaisen työn yksikkökustannukset ovat nyt laskussa verrokkimaihin nähden. Kasvukilpailukykyä taas saavutaan Lintilän mukaan investoinneilla ja innovaatioilla. Esimerkiksi hän mainitsee digitalisaatioon ja keinoälyn hyödyntämiseen liittyvät innovaatiot.
– Kannustan teitä investoimaan, työllistämäään ja uudistumaan. Hallituksen puolella pyrimme tekemään kaiken, että teillä olisi myös siihen jatkossa edellytykset, Lintilä kannusti kuulijoitaan.
Hallitus on aiemmin leikannut merkittävästi esimerkiksi Tekesin rahoitusta. Tämä sotii innovaatiotavoitteita vastaan.
– Aiemmin on leikattu, mutta nyt niitä palautetaan. Nostamme Tekesin rahoitusta ensi ja seuraavalle vuodelle sekä Suomen Akatemian rahoitusta.
Hallitus on siirtynyt innovaatioleikkauksista innovaatioiden tukemiseen. Kokonaisuutena esimerkiksi Tekesin rahoitus on kuitenkin yhä alempana kuin hallituskauden alussa.
Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien kokoama katsaus, joka perustuu toisaalta laadulliseen arviointiin sekä kyselyihin. Katsausta on laadittu puolivuosittain vuodesta 2006 lähtien. Raportin arviot on kerätty elo-syyskuun aikana.
(25.9.2017 klo 19.56 Korjattu kirjoitusvirhe.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti