lauantai 30. syyskuuta 2017

Maailman vanhimmat elämän merkit löytyivät Kanadasta ...

Olen käynyt aikanaan patikoimassa vaimoni kanssa muutaman kerran Aakenustunturilla. Viimeisimmästäkin käynnistä siellä on jo kohta 20 vuotta aikaa. Kaikki käynnit ovat olleet mukavia, ikimuistoisia.

Taisipa olla aivan ensimmäinen käyntimme, kun jäimme patikointireitin päätteeksi hiukan lepäilemään Vasalaelle.

Menin kivirakkaan ja uteliaisuuttani kaivelin sitä jonkin verran. Jonkin ajan päästä näin jonkinlaista kullankeltaista, erittäin ohutta rihmastoa, joka kosketuksesta välittömästi hajosi. Maasta nousi lisäksi "huumaava, outo tuoksu". Mielikuvitukseni lähti laukkaamaan ajatellessani, että tämäkin kivirakka on aikanaan syntynyt miljardeja vuosia sitten ja tämäkin söherö, jota kaivelin yli kymmenentuhatta vuotta sitten jäämassojen poistuttua.
Olin erittäin suurella todennäköisyydella ensimmäinen ihminen, elävä olento, joka kiviä siirteli. En uskaltanut enempää pohdiskella ettei "hihna alkanut luistaa"...

Pieni tekstinpätkä Wikipediasta:

Aakenustunturi on kvartsiittihuippu Ounasselällä läntisessä Kittilässä lähellä Yllästä. Korkein huippu Pallilaki on noin 565 metriä korkea, muita huippuja mm. Moloslaki (530 m) ja Vasalaki.[1] Alue liitettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon joulukuussa 2004. Alueella sijaitsee myös Porokämppä-autiotupa.[2]


Niin - mistä tämä tarina, tositarina lähti liikkeelle? Alla olevasta löydöstä:



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tiede
Maailman vanhimmat elämän merkit löytyivät Kanadasta – ikää liki neljä miljardia vuotta

Varhaisimmista elämänmuodoista kielivät hiilipitoiset rakeet sedimenttikivissä.









Maailman vanhinta elämää löytyi täältä Labradorin alueen kivistä.
ELÄMÄÄ oli maapallolla jo 3,95 miljardia vuotta sitten. Tähän viittaavat paleontologien tekemät fossiililöydökset Kanadaan kuuluvan Labradorin alueelta.

Uudet löydöt ovat 150–250 miljoonaa vuotta vanhempia kuin tähän asti vanhimmat elämän merkit, jotka löytyivät Grönlannista.

Tutkijat analysoivat hiilen isotooppeja hiilipitoisesta grafiitista ja karbonaatista, joita he eristivät Labradorin pohjoisosissa esiintyvistä kivistä. Grafiitti on kivissä pieninä pitkulaisina tai pallomaisina rakeina.

TUTKIJAT tulivat siihen tulokseen, että grafiitin täytyy olla jonkin autotrofin eli omavaraisen eliön tuottamaa.

Löytö voi kertoa elämän alusta, uskovat tutkijat. Eloperäisen grafiitin geokemiallinen analyysi voi näet antaa tietoa siitä, millaiset eliöt ovat sitä tehtailleet.

Myös elämän etsintä muualta avaruudesta saattaa hyötyä löydöstä.

GRAFIITTIA voi myös syntyä muutenkin kuin eliöiden toiminnan tuloksena.

Arvostetussa Nature-tiedelehdessä raportoineet tutkijat kuitenkin pystyivät sulkemaan pois grafiitin vaihtoehtoiset syntytavat sekä myöhemmän alkuperän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti