MONET tulosparannuksista raportoineet suomalaiset pörssiyhtiöt ovat saaneet kylmää kyytiä, kun osavuosikatsaus ei ole vastannut ennusteita.
”Euro on vahvistunut tänä vuonna 10 prosenttia suhteessa dollariin, mikä on myrkkyä vientiyhtiöillemme.”
Viimeksi tiistaina hyvän tuloksen raportoineen metsäyhtiö UPM:n osakkeen hinta laski yli 7 prosenttia pörssissä. Meneillään olevaa tuloskautta on kuvattu jo flopiksi.
Inderesin strategi Juha Kinnunen vahvistaa, että tuloskausi on ollut toistaiseksi heikko.
”Seuraamistamme 92 pörssiyhtiöstä 36 on julkistanut tuloksensa, ja niistä 16 on alittanut ja vain kuusi ylittänyt tulosennusteemme, hän sanoo.
ANALYYTIKKOJEN ennusteiden alittaminen ei tarkoita, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä menisi huonosti.
Monet niistä ovat kasvattaneet tulostaan ja liikevaihtoaan vuoden takaiseen verrattuna, mutteivät yhtä paljon kuin analyytikot ovat odottaneet.
Kinnusen mukaan valtaosa yhtiöistä on hyvässä kunnossa ja niiden näkymät positiiviset.
”Olisin yllättynyt, jos yhtiöiden keskimääräiset tulokset eivät nousisi vuoden takaisesta.”
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju huomauttaa, että moni yhtiö on kyennyt parantamaan tulostaan pitkästä aikaa kasvattamalla liikevaihtoaan eivätkä vain kustannuksia karsimalla.
”Vaikka kurssireaktioilla mitattuna tuloskausi olisi ollut ankea, yhtiöiden liiketoiminnassa suunta on ollut ylöspäin.”
MIKSI pörssiyhtiöt ovat sitten jääneet analyytikkojen ennusteista?
FIM:n pääanalyytikko Kim Gorschelnik listaa kaksi syytä: euron vahvistuminen ja kustannuksien kasvu.
Vielä vuoden alussa ennakoitiin, että euron arvo saattaisi laskea tasan yhteen dollariin eli pariteettiin. Nyt euro vastaa liki 1,20 dollaria.
”Euron dollarikurssin vakiintuminen edes 1,20:n tasolle olisi raju muutos entiseen.”
Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat suoraan tai välillisesti suureen osaan pörssiyhtiöitä.
Esimerkiksi hyvää tulosta tekevän Finnairin polttoainekustannukset riippuvat öljyn hinnasta. Yhtiöiden kustannukset kasvavat nyt, kun finanssikriisiä seurannut raaka-aineiden hintojen lasku on kääntynyt nousuksi.
MATALA korkotaso ja elvyttävä rahapolitiikka ovat nostaneet osakkeiden hinnat historiallisen korkealle tasolle suhteutettuna yhtiöiden tuloksiin.
Nykyisiin kurssitasoihin sisällytetyt tuotto-odotukset on jatkossa vaikea täyttää, kun korot alkavat nousta markkinoilla ennen pitkää.
Oksaharjun mukaan isot kurssireaktiot ovat tästä ensioire.
”Osakkeet ovat hinnoiteltu täydellisyyttä hipoen. Erityisesti korkosijoituksia suosivalle sijoittajalle ei enää riitä vakaa tuloksen ja osingon kasvu, vaan kasvun olisi kiihdyttävä.”
”Kun hyväkin tulosraportti aiheuttaa negatiivisen kurssireaktion, se on paluuta realismiin eikä tuloksen pettämistä. Yritys ei sijoittajaa ole pettänyt vaan hän itse”, hän näkee.
Gorschelnik arvioi, että kurssireaktioita on osaltaan voimistanut kesäaika, jolloin kaupankäynti on vähäisempää ja yksittäiset kaupat merkitsevät enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti