HIEMAN yli kymmenen vuotta sitten metsä tuntui helsinkiläisestä Seppo Aallosta houkuttelevalta sijoituskohteelta. Hän ajatteli sen tuovan hänen perheelleen vakaata ja pitkäaikaista tuottoa.
Yrittäjänä toiminut Aalto ryhtyi opiskelemaan metsätaloutta Hyvinkäällä ja osti perheyhtiönsä omistukseen neljä metsätilaa.
Pian Aallon suhtautuminen metsiin muuttui. Hän kiintyi yhteen metsään syvästi.
”Jo Hyvinkäällä opiskellessani huomasin, että viihdyn metsissä todella hyvin”, Aalto kertoo.
”Jossakin vaiheessa sitten heräsin siihen, että unelmani on oma metsä, jossa saan kävellä ja elää vanhana ukkona.”
Nyt hän on ottanut askeleen kohti unelmaansa. Kesäkuussa Aalto sai suojeltua 250 hehtaarin metsätilan Raaseporin Skallbölestä – juuri sen metsän, josta hän erityisesti pitää.
”Heti kun tulen tänne, minulle tulee tunne, että olen kotona. Koen tekeväni oikein tämän paikan puille ja kasveille.”
Muut kolme perheyhtiön metsätilaa Aalto myi. Kaikkein rakkain on nyt pysyvästi suojeltu.
AALLON suojelupäätös on merkittävä, sillä Skallbölen metsä on Uudenmaan suurin vapaaehtoisesti rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue.
Alue on monipuolinen, mutta suurimmaksi osaksi se koostuu karuista männiköistä, kallioista ja suosta.
Metsän ostohinnasta tai saamastaan suojelukorvauksesta Aalto ei halua puhua. Suojelupäätös oli hänelle tunneasia.
Yleisesti ottaen Aalto ei vastusta metsien talouskäyttöä. Hänen mukaansa puuta tarvitaan. Aalto kuitenkin harmittelee Suomen metsissä tehtyjä menneitä tuhoja nostaen esimerkiksi Lapissa sotien jälkeen tehdyt suuret avohakkuut.
Metsässä liikkumisen terveysvaikutuksista Aalto on vakuuttunut. Hänen oma suhteensa metsään on syvä.
”Tunnen tässä metsässä jokaisen kiven ja puun yksilönä. En enää vaella metsässä, vaan kuljen puulta puulle, kaverilta toiselle”, Aalto kertoo.
”On ihan selvää, että osaamme puhua toisillemme. Uskon kaikkien elävien olentojen keskinäiseen kommunikointiin.”
HALLITUKSEN biotalouspolitiikka on herättänyt kevään aikana runsasta keskustelua metsien käytöstä. Maaliskuussa 68 alan tutkijaa julkaisi avoimen kirjeen, jossa he osoittivat huolensa hakkuiden ja puunkäytön lisäämisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen.
Halua metsien suojelemiselle on.
Yksityishenkilöt haluaisivat suojella enemmän metsiä kuin mihin tällä hetkellä on rahaa, kertoo Metso-ohjelmassa työskentelevä Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Kimmo Syrjänen.
”Maanomistajille joudutaan sanomaan aiempaa helpommin ei, ja suojeltavaksi valikoidaan mieluummin mahdollisimman hyvin kriteereihin sopivia kohteita. Vähemmän hyvät joutuvat helposti odotuslistalle”, Syrjänen sanoo.
SUOMEN metsä- ja kitumaan alasta 10,6 prosenttia on lakisääteisesti suojeltua. Käynnissä olevan Metso-ohjelman tavoitteena on lisätä suojelualueita 96 000 hehtaarilla.
Ohjelman rahoitus on kuitenkin vuosien varrella pienentynyt ja tavoiteltuun hehtaarimäärään piti alkuperäisen tavoitteen mukaan päästä jo vuonna 2016.
Syrjänen harmittelee, että suojelu on edennyt aiottua hitaammin. Metsien suojelu kaipaisi hänen mukaansa kipeästi lisää rahaa.
Eniten suojelun tarvetta on Etelä-Suomessa, jossa metsä- ja kitumaista on suojeltu vain 4,1 prosenttia.
”Yksityisen suojelun rooli on täällä suuri, sillä iso osa Etelä-Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa”, Syrjänen sanoo.
Vapaaehtoisesti metsänsä suojeleville maksetaan kertakorvaus suojelusta johtuvasta taloudellisesta menetyksestä. Se vaihtelee hehtaarilta 1 000–10 000 euron välillä riippuen alueen puustosta, kerrotaan Uudenmaan ely-keskuksesta.
SUOJELUA lisäämällä pyritään saavuttamaan suurempia tavoitteita. Suomi on sitoutunut muun muassa pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kapenemisen vuoteen 2020 mennessä.
Syrjäsen mukaan jo nyt on käytännössä selvää, että tavoitteeseen ei päästä.
”Eihän tässä ole niin painavia toimenpiteitä tehty, että tavoite voitaisiin saavuttaa. Volyymi on liian pientä. Tarvitsisimme enemmän suojelua ja parempaa luonnonhoitoa talouskäytössä olevissa metsissä”, arvioi Syrjänen.
Ympäristöjärjestöt kokosivat suojeltavaksi esitettyjä alueita yhdelle kartalle
YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT ovat koonneet Suomessa vuosien saatossa suojeltavaksi esitettyjä luontoalueita yhdelle kartalle. Kartta on nähtävillä kesäkuussa julkaistulla Metsäkartat.fi-verkkosivulla.
Järjestöt haluavat kartan avulla lisätä tietoisuutta suojeltavaksi sopivista alueista ja niiden määrästä. Suojelulla on heidän mukaansa hälyttävä kiire.
”Aiemmin tiedot alueista ovat olleet hajallaan. Tämä on yritys koota ne yhteen”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.
Myös Nissinen kokee rahan puutteen olevan keskeinen ongelma suojelun kehittämisessä. Hänen mukaansa luonnonsuojelu vaikuttaa olevan päättäjille harmillisen helppo leikkauskohde.
”Asenne on edelleen se, että luonnonsuojelu on kuluerä eikä tulevia toimintamahdollisuuksia varmistavaa toimintaa.”
YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT kritisoivat myös metsäteollisuutta, jonka pitäisi järjestöjen mukaan suojella omistamiaan metsiä omalla kustannuksellaan.
Yksityisten metsänomistajien harjoittamaa suojelua Nissinen kehittäisi sekä turvaamalla suojeluohjelmien rahoitusta että lisäämällä metsänomistajien tietoisuutta.
”Maanomistajille pitäisi saada läpi viesti, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ei ole vielä kunnossa, vaikka metsäteollisuus niin yksiäänisesti esittää. Monimuotoisuus olisi mahdollista huomioida paremmin myös talouskäytössä olevissa metsissä”, Nissinen sanoo.
Metsäkartat.fi-sivuston ovat toteuttaneet Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, WWF Suomi, Luonto-Liitto ja BirdLife Suomi.
Fakta
Metsiensuojeluohjelma Metso jää tavoitteistaan
Suomen metsä- ja kitumaan alasta 10,6 prosenttia on lakisääteisesti suojeltua.
Etelä-Suomen metsä- ja kitumaista on suojeltu vain 4,1 prosenttia.
Käynnissä olevan Metso-ohjelman tavoitteena on lisätä suojelualueita 96 000 hehtaarilla.
Kyseessä on metsänomistajille suunnattu, vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluohjelma.
Ohjelman rahoitus on vuosien varrella pienentynyt. Tavoiteltuun hehtaarimäärään piti alun perin päästä jo vuonna 2016.
Lähde: Luke
- MetsäSeuraa
- MetsänomistajatSeuraa
- LuonnonsuojeluSeuraa
- BiotalousSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti